Avaintietoa
Taideyliopisto vaalii ja uudistaa taidetta. Taideyliopisto antaa taiteen ylintä koulutusta ja harjoittaa tutkimusta sekä taiteellista toimintaa. Taideyliopisto syntyi vuonna 2013 Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistyessä.
Ajankohtaista Taideyliopistossa
Lukuja
Vuonna 2017
- 1968 opiskelijaa
- 195 alempaa korkeakoulututkintoa
- 227 ylempää korkeakoulututkintoa
- 18 tohtorintutkintoa
- 4156 hakijaa
- 313 uutta opiskelijaa
- 737 henkilötyövuotta
- 1424 esitystä, konserttia ja näyttelyä
- kokonaiskulut 73 028 000 euroa
- kokonaistuotot 76 267 000 euroa
Taideyliopiston henkilökunnan julkaisut ja taiteellinen toiminta on koottu CRIS-tietokantaan. Pääset tarkastelemaan julkisia tietoja täällä.
Organisaatio
Taideyliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia.
Yliopistokollegio
Yliopistokollegio
Yliopistokollegio valitsee hallituksen ulkoiset jäsenet ja vahvistaa yliopistoyhteisön sisäisten jäsenten valinnan. Kollegio valitsee myös tilintarkastajat, vahvistaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä rehtorille ja hallituksen jäsenille. Kollegion toiminnan erityisenä tavoitteena on vahvistaa yliopiston päätöksenteon avoimuutta ja osallistumismahdollisuuksia.
Taideyliopiston kollegion 18 jäsenestä kuusi edustaa professoreita, kuusi keskiryhmää ja kuusi opiskelijoita. Nykyisen yliopistokollegion toimintakausi on 2017–2020.
Kollegion puheenjohtaja on koulutuspäällikkö Mika Virkkala ja varapuheenjohtaja professori Kristiina Ilmonen. Sihteerinä toimii suunnittelupäällikkö Alina Savolainen.
Kollegion kokoonpano:
2. Veli-Matti Puumala, varajäsen Timo Kiiskinen
3. Kristiina Ilmonen, varajäsen Jukkis Uotila
4. Ulrika Ferm, varajäsen Hanna Johansson
5. Nils Schweckendiek, varajäsen x
6. Annu Vertanen, varajäsen Villu Jaanisoo
2. Sanna Suonsyrjä, varajäsen Jan-Peter Björklöf
3. Liisa Huovinen, varajäsen Sanna Takala
4. Mika Virkkala, varajäsen Marja-Leena Pétas-Arjava
5. Terhi Luukkonen, varajäsen Minna-Kristiina Matikainen
6. Virva Sointu, varajäsen Michaela Bränn
Opiskelijat (toimikausi 1.1.2019–31.12.2020)
1. Emma Peura, varajäsen X
2. Lauri Grünthal, varajäsen Veera Isotalo
3. Antti Hartikainen, varajäsen David Sandqvist
4. Jenni Kilpi, varajäsen Eugenie van der Meulen
5. Tommi Paavilainen, varajäsen Maija Ruusukallio
6. Sofia Charifi, varajäsen Riikka Laurilehto
Hallitus
Hallitus
Hallitus päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä laatii tilinpäätöksen. Se hyväksyy yliopiston toiminnan kannalta merkittävät sopimukset ja antaa lausunnot periaatteellisesti tärkeissä asioissa.
Hallitus valitsee rehtorin ja rehtorin suorat alaiset sekä päättää organisaatiorakenteesta ja valittavien perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrästä.
Hallitukseen kuuluvat kaudella 2018–2021
-
Talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu
-
Hallitusammattilainen ja yritysjohtaja Heikki Lehtonen (puheenjohtaja)
-
Professori Marja Makarow
-
Helsingin kaupungin kulttuuripalvelupäällikkö Stuba Nikula
-
VT Astrid Thors (varapuheenjohtaja)
-
Professori Eeva Anttila
-
Professori Petteri Salomaa
-
Toimitila-asiantuntija Kari Karlsson
-
Erikoissuunnittelija Hannu Tolvanen
-
Opiskelija Lukas Korpelainen
-
Opiskelija Sofia Raittinen
Hallituksen sihteerinä toimii lakimies Annakaisa Koskimäki.
Rehtori
Rehtori
Taideyliopiston rehtorina toimii Jari Perkiömäki kaudella 1.12.2015–1.12.2020.
Jari Perkiömäki on palkittu saksofonisti, joka on toiminut Taideyliopistossa jazzmusiikin lehtorina vuodesta 1997. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Sibelius-Akatemian vararehtorina (2009–2012) ja jazz-osaston johtajana (2000–2009) sekä Korkeakoulutuksen arviointineuvosto KKA:n jäsenenä (2010–2014).
Perkiömäki on myös luennoinut yrityksissä ja muissa organisaatioissa jazz-improvisoinnin hyödyntämisestä johtamisen ja organisaation kehittämisessä. Perkiömäellä on useita kotimaisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä, muun muassa Taideyliopiston lehtori- ja opettajayhdistyksen puheenjohtajuus sekä jazzkoulutusjärjestö IASJ:n puheenjohtajuus.
Yhteydenotot
Sähköpostitse: jari.perkiomaki@uniarts.fi
Puhelimitse: 050 3843454
Tai johdon assistentin kautta: Seija Laaksonen, seija.laaksonen@uniarts.fi, puh. 040 8609512
Koulutuksesta vastaava vararehtori
Koulutuksesta vastaava vararehtori
Taideyliopiston koulutuksesta vastaavana vararehtorina toimii Lauri Väkevä kaudella 1.8.2018–31.7.2023.
Väkevä aloitti Sibelius-Akatemiassa vuonna 2005 musiikkikasvatuksen lehtorina ja vuodesta 2008 hän on toiminut musiikkikasvatuksen tieteellisenä professorina. Opetustehtäviensä lisäksi Väkevä on toiminut Taideyliopiston tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaavana vararehtorina vuosina 2016–2018 sekä Taideyliopiston ArtsEqual-tutkimushankkeen Arts Education for All -tutkimusryhmän johtajana vuosina 2015-2016. Koulutukseltaan Väkevä on filosofian tohtori.
Yhteydenotot
Sähköpostitse: lauri.vakeva@uniarts.fi
Puhelimitse: 040 710 4317
Tai johdon assistentin kautta: Seija Laaksonen, rehtori@uniarts.fi, puh. 040 8609512
Johtoryhmä
Johtoryhmä
Rehtoria avustaa johtoryhmä. Johtoryhmä on linjaava ja keskusteleva elin, jonka jäsenet tekevät päätöksiä toimivaltuuksiensa puitteissa. Johtoryhmään kuuluvat rehtoraatin lisäksi
- Kuvataideakatemian dekaani Jan Kaila
- Sibelius-Akatemian dekaani Kaarlo Hildén
- Teatterikorkeakoulun dekaani Maarit Ruikka
- Opetuksesta vastaava vararehtori Lauri Väkevä
- HR- ja palvelujohtaja Riikka Mäki-Ontto
Johtoryhmän sihteerinä toimii vastaava suunnittelupäällikkö Helena Haimi.
Sibelius-Akatemian dekaanit
Sibelius-Akatemian dekaanit
Dekaani Kaarlo Hildén
Kaarlo Hildén toimii Sibelius-Akatemian dekaanina kaudella 1.3.2017–31.7.2021. Hildén on toiminut Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osaston dekaanina vuodesta 2010 ja sitä ennen Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ohjelmajohtajana vuosina 2007–2010. Aiemmin hän oli seitsemän vuotta koulutusjohtajana Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian musiikin koulutusohjelmassa.
Hildén on toiminut pianonsoiton, vapaan säestyksen ja musiikinteorian opettajana mm. Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin konservatoriossa. Koulutukseltaan hän on musiikin maisteri.
Yhteydenotot: johdon assistentin kautta: kristina.lillqvist(at)uniarts.fi, puh. 0294 47 2000 (vaihde)
Peruskoulutuksesta ja taiteellisesta toiminnasta vastaava varadekaani Olli-Pekka Martikainen
Olli-Pekka Martikainen toimii varadekaanina 1.1.2018–31.12.2022. Varadekaanin toimi painottuu peruskoulutukseen ja taiteelliseen toimintaan.
Olli-Pekka Martikainen on toiminut Sibelius-Akatemiassa lyömäsoitinmusiikin lehtorina vuodesta 2004 lähtien ja sitä ennen tuntiopettajana. Aineryhmän johtotehtävissä hän on toiminut vuodesta 2011 lähtien. Sinfonia Lahdessa Martikainen työskenteli lyömäsoitinten äänenjohtajana yli 15 vuoden ajan. Koulutukseltaan Olli-Pekka Martikainen on musiikin tohtori.
Yhteydenotot: olli-pekka.martikainen(at)uniarts.fi, puh. 040 710 4281, tai johdon assistentin kautta: kristina.lillqvist(at)uniarts.fi, puh. 0294 47 2000 (vaihde)
Tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaava varadekaani Tuire Kuusi
MuT Tuire Kuusi toimii Sibelius-Akatemian varadekaanina vastuualueenaan tutkimus ja tohtorikoulutus. Hän on myös professori DocMus-tohtorikoulussa. Hänen opetusalaansa kuuluvat jatko-opiskelijoiden väitöskirjaohjaaminen ja kirjallisten töiden ohjaaminen sekä opintojen vastuullisena ohjaajana toimiminen. Hän toimii myös sävellyksen ja musiikinteorian aineryhmän tutkielmien ja kirjallisten töiden ohjaajana.
Tuire Kuusi kuuluu lukuisiin DocMusin, Sibelius-Akatemian ja Taideyliopiston hallinnollisiin elimiin ja työryhmiin.
Yhteydenotot: Tuire Kuusi tuire.kuusi(at)uniarts.fi, puh. 040 710 4337, tai johdon assistentin kautta: kristina.lillqvist(at)uniarts.fi, puh. 0294 47 2000 (vaihde)
Klassisen musiikin osaston varadekaani Markus Utrio
Markus Utrio toimii klassisen musiikin osaston varadekaanina kaudella 1.2.2018–31.12.2022. Varadekaani vastaa osaltaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osaston opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan suunnittelusta, organisoinnista ja kehittämisestä sekä osastonsa henkilöstöstä, taloudesta ja toiminnan tuloksista ja raportoinnista. Varadekaanin alaisuudessa toimii yhdeksän aineryhmää ja jatkokoulutuksesta vastaava tohtorikoulu.
Utriolla on laaja-alainen kokemus sekä johtamis- ja hallintotehtävistä että pedagogisesta työstä kaikenikäisten oppijoiden kanssa. Hän on toiminut Metropolia Ammattikorkeakoulussa kulttuurialan esimiestehtävissä vuosina 2007–2015 ja vuodesta 2016 Helsingin konservatorion koulutuspäällikkönä.
Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osaston varadekaani Elina Laakso
Elina Laakso toimii musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osaston varadekaanina lukuvuoden 2019–2020 loppuun, jolloin hän on toiminut tehtävässä täyden viisivuotiskauden. Laakso on toiminut Sibelius-Akatemian Kuopion osaston johtajana vuosina 1999–2004 sekä uudelleen vuodesta 2008 alkaen. Vuodesta 1997 hän on ollut tuntiopettajana ja 1999 kirkkomusiikin lehtorina Kuopion osastolla.
Laakso on ollut kymmenen vuotta kansainvälisen musiikkikasvatusjärjestö ISME:n luottamus- ja organisointitehtävissä. Laakso on suorittanut Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin sekä musiikinopettajan tutkinnon.
Yhteydenotot: Elina Laakso, elina.laakso(at)uniarts.fi, puh. 040 710 4385, tai johdon assistentin kautta: kristina.lillqvist(at)uniarts.fi, puh. 0294 47 2000 (vaihde)
Kuvataideakatemian dekaanit
Kuvataideakatemian dekaanit
Dekaani Jan Kaila
Jan Kaila toimii Kuvataideakatemian dekaanina kaudella 1.1.2018-31.12.2022.
Jan Kaila on menestynyt kuvataiteilija ja kuvataiteen opettaja, joka on toiminut Kuvataideakatemiassa muun muassa vararehtorina, tohtorikoulutuksen johtajana ja taiteellisen tutkimuksen professorina. Kaila valmistui kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2002 toimittuaan sitä ennen toistakymmentä vuotta erilaisissa kuvataiteen ja valokuvataiteen opetustehtävissä.
Kaila on työskennellyt professorina myös Viron taideakatemiassa sekä toiminut useissa opetus- ja luottamustehtävissä niin suomalaisissa kuin ulkomaalaisissa taidekorkeakouluissa ja kansainvälisissä taideorganisaatioissa. Vuodesta 2014 hän on toiminut taiteellisen tutkimuksen tieteellisenä neuvonantajana Ruotsin tiedeakatemiassa tehtävänään taiteellisen tutkimuksen kehittäminen.
Dekaanin tehtävänä on johtaa Kuvataideakatemiaa osana Taideyliopistoa. Hänen vastuullaan on erityisesti kuvataiteen alan akateemisen, taiteellisen ja pedagogisen toiminnan johtaminen.
Yhteydenotot johdon assistentin kautta: Marjaana Sallantaus, marjaana.sallantaus@uniarts.fi, puh. 050 44 88 534
Varadekaani Johanna Vakkari
Kuvataideakatemian opetuksesta vastaavana varadekaanina toimii dosentti, FT Johanna Vakkari. Tehtävässään Vakkari johtaa Kuvataideakatemian koulutuksen ja siihen liittyvien strategisten hankkeiden kehittämistä. Vakkarilla on pitkä kokemus työskentelystä opettajana, tutkijana ja yliopistohallinnossa. Ennen siirtymistään Kuvataideakatemiaan vuonna 2011 hän opetti taidehistoriaa Helsingin yliopistossa yli 20 vuoden ajan erikoisalueinaan vanha italialainen taide, taidehistorian historia, teoria ja metodit sekä nykytaide. Vuosina 2014–2016 hän työskenteli Suomen Lontoon-instituutin Taide- ja kulttuuriohjelman päällikkönä. Vakkari on julkaissut laajasti omilta erikoisaloiltaan.
Yhteydenotot: johanna.vakkari (at) uniarts.fi, +358 50 331 4024
Tutkimuksen varadekaani
Mika Elo toimii Kuvataideakatemiassa taiteellisen tutkimuksen kokoaikaisena professorina ja tohtoriohjelman vastuullisena johtajana sekä tutkimuksen varadekaanina. Elo tunnetaan laaja-alaisena taiteellisen tutkimuksen, visuaalisen kulttuurin ja mediateorian asiantuntijana, jonka tutkimukset käsittelevät eri taiteenlajien, filosofian ja mediateorian rajapintoja, taiteellisen tutkimuksen epistemologiaa, ruumiillisuutta sekä valokuvan teoriaa. Tutkimuksen ohella hän toimii myös kuvataiteilijana.
Yhteydenotot: mika.elo@uniarts.fi, +358 50 3473 969
Teatterikorkeakoulun dekaanit
Teatterikorkeakoulun dekaanit
Dekaani Maarit Ruikka
Maarit Ruikka toimii Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaanina kaudella 1.9.2018–30.8.2023.
Ennen valintaansa dekaaniksi Ruikka toimi Teatterikorkeakoulussa ohjaajantaiteen professorina. Hän on tehnyt ohjauksia laitosteattereihin, ammatillisille teatteriryhmille, radioon, tanssiteatteriin ja vapaille ryhmille. Peruskoulun luokanopettajan tutkinnon suorittanut Ruikka opiskeli Teatterikorkeakoulun ohjauksen koulutusohjelmassa vuosina 1989–92. Hän on toiminut myös luokanopettajana sekä tuntiopettajana Teatterikorkeakoulussa.
Yhteydenotot: johdon assistentin Pinja Puhan kautta, puh. 050 467 7147, pinja.puha(at)uniarts.fi.
Varadekaani Leena Rouhiainen
Leena Rouhiainen toimii Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tutkimuksesta vastaavana varadekaanina. Rouhiainen toimii myös Teatterikorkeakoulun taiteellisen tutkimuksen professorina ja esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen johtajana.
Koulutukseltaan Rouhiainen on tanssitaiteen tohtori. Hänen väitöstyönsä julkaistiin vuonna 2003 ja se käsitteli freelance-tanssitaitelijana olemista fenomenologisesta näkökulmasta. Nykyisiä tutkimuksellisia kiinnostuksen kohteita ovat taiteellinen tutkimus, somatiikka, kehollinen tieto ja fenomenologinen näkökulma tanssijuuden ja esiintyjyyden tutkimiseen.
Yhteydenotot: leena.rouhiainen(at)uniarts.fi.
Varadekaani Ville Sandqvist
Ville Sandqvist toimii Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun opetuksesta vastaavana varadekaanina. Hän on toiminut myös Teatterikorkeakoulun yhteisen opetuksen keskuksen johtajana.
Ville Sandqvist on koulutukseltaan teatteritaiteen tohtori. Ennen varadekaaninimitystään Sandqvist on toiminut niin näyttelijänä ja ohjaajana kuin Teatterikorkeakoulun opetuksessa lehtorina.
Yhteydenotot: ville.sandqvist(at)uniarts.fi.
Strategia
Taideyliopiston strategia 2017-2020
Taideyliopiston arvot
- Taito
- Rohkeus
- Yhteisöllisyys
Taideyliopiston visio 2025: Taide tekee tulevaisuuden
Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana.
Taideyliopiston strategiset tavoitteet
- Vahva ja verkottunut yliopisto
- Innostava oppimisympäristö
- Vaikuttava tutkimus
- Vastuullinen ja aloitteellinen kansainvälistyminen
Kansainvälisyys
Kansainvälisyys on yksi Taideyliopiston strategisista tavoitteista, ja se näkyy kaikessa toiminnassa - niin koulutuksessa, taiteellisessa toiminnassa kuin tutkimuksessa. Taideyliopistolla on yhteistyökumppaneita eri puolilla maailmaa.
Opiskelijayhteisöömme kuuluu kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, vaihto-opiskelijoita ja harjoittelijoita. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetään tiiviskursseja, työpajoja, festivaaleja ja näyttelyitä. Akatemiat järjestävät englanninkielistä opetusta ja niissä vierailee säännöllisesti ulkomaisia opettajavieraita. Opetuksessa käytetään myös etäopetusteknologiaa ja oppimisalustoja kansainvälisessä yhteistyössä.
Akatemiat ja niiden koulutusohjelmat osallistuvat aktiivisesti kansainvälisten verkostojen toimintaan ja erilaisiin yhteistyöprojekteihin. Yhteistyösopimukset perustuvat osapuolien kiinnostukseen kehittää koulutusta, taiteellista toimintaa ja tutkimusta yhteistyössä.
Taideyliopisto ymmärtää tehtävänsä ja vastuunsa globaaleissa kysymyksissä sekä kehitysyhteistyössä. Se toimii erilaisissa verkostoissa ja hankkeissa, joiden tavoitteena on osaamisen kartuttaminen ja yliopistotasoisen taidekoulutuksen kehittäminen.
Erasmus-peruskirja
Erasmus-peruskirja
Taideyliopistolle on myönnetty korkea-asteen koulutuksen Erasmus-peruskirja (ECHE) ohjelmakaudelle 2014-2020. Taideyliopiston Erasmus-koodi on SF HELSINK42. Erasmus Policy Statement eli yliopiston Erasmus+ toimintojen strateginen suunnitelma on luettavissa täällä (linkki) ja Erasmus-peruskirja täällä.
Lisätietoja Erasmus-vaihtotoiminnasta ja hakuprosessista saa kunkin akatemian kansainvälisistä asioista vastaavilta henkilöiltä.
Historia
Taideyliopisto perustettiin 1.1.2013 Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistyessä.
Taideyliopiston perustamisesta oli keskusteltu kauan. Jo 1980-luvulla valmisteltiin niin sanottua Pasila-projektia, jossa samalle tontille oli tarkoitus sijoittaa Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun tilat. Taideyliopistojen yhdistämisestä keskusteltiin myös lähes koko 2000-luku.
Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö teetti taideyliopistoselvityksen, jonka tavoitteena oli vahvistaa taideyliopistojen roolia taiteen ja kulttuurin laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Marraskuussa 2011 Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun hallitukset hyväksyivät yhdistymisen.
Juuret syvällä
Taideyliopiston kolmen akatemian juuret ovat syvällä suomalaisen taidekoulutuksen ja taiteen historiassa.
Kuvataideakatemian varhaisin edeltäjä oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu, joka aloitti toimintansa Euroopan mullistusten vuonna 1848. Ensimmäiset kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät taiteilijamme Albert Edelfeltistä Axel Galléniin, Helene Schjerfbeckistä Ellen Thesleffiin opiskelivat Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.
Vuodesta 1939 akatemia toimi Suomen Taideakatemian säätiön alaisuudessa nimellä Suomen Taideakatemian koulu. Koulu valtiollistettiin ja nimi muutettiin Kuvataideakatemiaksi vuonna 1985. Kuvataideakatemia muuttui korkeakouluksi vuonna 1993 ja vuonna 1998 siitä tuli yliopisto.
Sibelius-Akatemia perustettiin Helsingin Musiikkiopiston nimellä vuonna 1882 yksityisestä aloitteesta. Yksi oppilaista oli Jean Sibelius, josta myöhemmin tuli opistolle sekä nimellinen että symbolinen keulakuva.
Opiston nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi vuonna 1924 toiminnan laajennuttua. Vuonna 1939 otettiin käyttöön nimi Sibelius-Akatemia. Valtion laitos Sibelius-Akatemiasta tuli vuonna 1980 ja yliopisto vuonna 1998.
Teatterikorkeakoulun juuret ovat Suomen ensimmäisessä teatterikoulussa, joka toimi vuosina 1866–1868 Nya Teaternin yhteydessä. Ruotsinkielinen teatterikoulu, Svenska Teaterskolan, perustettiin vuonna 1908 Svenska Teaternin yhteyteen. Suomenkielisiä näyttelijöitä koulutettiin vuosina 1904–1940 Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa sekä yksityisessä Suomen Näyttämöopistossa. Vuonna 1943 aloitti toimintansa Suomen Teatterikoulu.
Teatterikorkeakoulu perustettiin vuonna 1979, jolloin suomenkielinen ja ruotsinkielinen teatterikoulu yhdistettiin valtiolliseksi, kaksikieliseksi Teatterikorkeakouluksi.
Laatutyö
Tavoittelemme laatutyöllä sitä, että
1. Taideyliopiston strategia ja visio toteutuvat - sovittujen arvojen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kuljemme yliopistona määrätietoisesti kohti yhteisiä tavoitteita. Laatutyön tavoitteet ja tulokset tehdään näkyväksi laatujärjestelmällä, joka koostuu kehittävästä ja itseään korjaavasta asenteesta työhön ja erilaisten laatutyökalujen kokonaisuudesta.
2. Taideyliopiston ydin eli oppiminen, opetus, taiteen tekeminen ja tutkimus voivat toteutua laadukkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että laatujärjestelmän tehtävänä on tukea opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden työn onnistumista ja kehittymistä kunkin taidealan erityispiirteet huomioiden. Tavoittelemme laatukulttuuria, jossa on luonnollista kokeilla, arvioida omaa työtään rohkeasti ja oppia uutta.
3. Taideyliopistolla on selkeät ja toimivat palvelut. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen tietää, millainen yliopiston organisaatio on kokonaisuutena, miten yliopistoa johdetaan, kuka vastaa mistäkin työstä, palvelusta ja päätöksestä.
Lisätietoja Taideyliopiston laatutyöstä antavat yliopiston laatuvastaavat:
- Katariina Kivistö-Rahnasto (katariina.kivisto-rahasto (at) uniarts.fi)
- Taru Valovirta (taru.valovirta (at) uniarts.fi)
- Alina Savolainen (alina.savolainen (at) uniarts.fi)
Koko laatujärjestelmä on kuvattu Laatuhyrrässä. Avaa Laatuhyrrä Prezissä.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteutti Taideyliopiston laatujärjestelmän auditoinnin keväällä 2018. Karvi myönsi Taideyliopistolle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 20.9.2018 alkaen.
Taideyliopisto sai Green Office -sertifikaatin lokakuussa 2016. Green Office -toiminta on osa Taideyliopiston laatujärjestelmää.
Sääntely
Johtosäännöt
- Taideyliopisto johtosääntö
- Taideyliopiston henkilöstösääntö
- Taideyliopiston koulutussääntö
- Taideyliopiston taloussääntö
- Taideyliopiston vaaliohjesääntö
Muutoksenhakuohjeet
Yliopistolainsäädäntö
- Yliopistolaki (558/2009)
- Laki yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta (415/2012)
- Laki yliopistolain voimaanpanosta (559/2009)
- Valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009)
- Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (2014)
- Opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (2014)
- Valtioneuvoston asetus yliopistojen suoritteista perittävistä maksuista (1082/2009)
- Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (182/2012)
Muu lainsäädäntö
- Hallintolaki (434/2003)
- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
- Laki julkisista hankinnoista (1397/2016)
- Työsopimuslaki
- Tasa-arvolaki
- Yhdenvertaisuuslaki
- Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
Tietosuoja
Tutustu Taideyliopiston tietosuojapolitiikkaan ja tietosuojailmoituksiin Tietosuoja Taideyliopistossa -sivulla.
Taideyliopiston tietosuojavastaavan yhteystiedot 25.5.2018 alkaen ovat: Antti Orava, puhelin +358 294 47 3568, sähköposti tietosuoja(at)uniarts.fi.