Näin haet kuvataiteen maisterin koulutusohjelmaan (KuM)

Hakuaikataulu ja -vaiheet, valintaperusteet ja tietoa Kuvataideakatemiassa opiskelusta.

Hakuaika ja hakukohteen perustiedot

Taideyliopiston Kuvataideakatemian kuvataiteen maisterin koulutusohjelman haku toteutetaan erillishakuna Opintopolku.fi:ssä.

Valintaperusteet

Maisterivalinnassa valintaperusteina ovat soveltuvan koulutustaustan ja riittävän kielitaidon lisäksi hakijan osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus sekä soveltuvuus Kuvataideakatemian maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Lisäksi hakijalla tulee olla riittävä kokemus kuvataiteellisesta toiminnasta. Tämä kokemus arvioidaan tapauskohtaisesti hakuprosessin aikana.

Valinnan ensimmäisessä vaiheessa tarkistetaan hakijan hakukelpoisuus. Hakukelpoiseksi todetaan hakija, jolla on soveltuva koulutustausta tai jonka koulutustaustan Kuvataideakatemia arvioi kuvataiteen maisterin opintoihin soveltuvaksi, joka on todistanut kielitaitonsa akatemian määrittämällä tavalla ja aikataulussa, ja joka on palauttanut kaikki ennakkotehtävät akatemian määräämässä aikataulussa.

Toisessa vaiheessa arvioidaan hakijan osoittamaa kuvataiteellista lahjakkuutta sekä soveltuvuutta Kuvataideakatemian maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin sekä hakijan osoittamaa kokemusta kuvataiteellisesta toiminnasta hakijan palauttamien ennakkotehtävien perusteella.

Osa hakijoista kutsutaan valinnan kolmanteen vaiheeseen, eli haastatteluun. Lisäksi hakijoilta saatetaan pyytää mahdollista lisänäyttöä. Kolmannessa vaiheessa arviointi tehdään ennakkotehtävien, haastattelun ja mahdollisen lisänäytön perusteella. Valinnan perusteina ovat hakijan osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus sekä soveltuvuus Kuvataideakatemian maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin sekä riittävä kokemus kuvataiteellisesta toiminnasta.

Kuvataiteellista lahjakkuutta arvioidaan valinnassa mm. seuraavien kriteerien avulla: ilmaisukyky, yksilöllisyys ja valmius kehittyä. Soveltuvuutta Kuvataideakatemian maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin arvioidaan mm. seuraavien kriteerien avulla: motivaatio, omaksumiskyky ja kyky jäsentää omaa taiteellista työskentelyä. Hakijan kokemusta kuvataiteellisesta toiminnasta arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. näyttöön pitkäjänteisestä taiteellisesta työskentelystä sekä kuvataiteellisiin projekteihin osallistumisesta ja näyttelyiden tai vastaavien pitämisestä.

Siirto-opiskelijahaku toisesta yliopistosta

Pakolainen tai pakolaiseen rinnastettavassa asemassa oleva hakija

Koulutustausta

Yleinen kelpoisuus

Yliopistolain (558/2009, 37§) mukaan kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon (kuvataiteen maisteri), on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon, soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Yliopisto voi edellyttää opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.

Kelpoinen koulutustausta kuvataiteen maisteriopintoihin

  • Koti- tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettu kuvataiteen, visuaalisen taiteen tai taideteollisen alan alempi korkeakoulututkinto
  • Ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto, joka antaa valmiuksia kuvataiteen maisteriopinnoille: ammattinimikkeillä kuvataiteilija (AMK) tai muotoilija (AMK)
  • Muu koulutus: Kuvataideakatemia arvioi tapauskohtaisesti muilta koulutusaloilta hankittujen tietojen ja taitojen riittävyyden.

Kielitaito

Tutkintoihin johtava koulutus Kuvataideakatemiassa edellyttää riittävää suomen, ruotsin tai englannin kielen taitoa. Kukin hakija hakee opiskelemaan joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Kaikkien hakijoiden on todistettava akatemian määrittelemällä tavalla ensimmäisessä hakuvaiheessa kielitaitonsa siitä kielestä, jolla hän hakee Kuvataideakatemiaan opiskelemaan eli joko suomen, ruotsin tai englannin kielen taitonsa. Jos hakija hakee opiskelemaan suomeksi tai ruotsiksi, hänen ei tarvitse todistaa englannin kielen taitoa.

Pääosa Kuvataideakatemian opetuksesta tapahtuu suomen ja englannin kielellä. Opiskelijalla on oikeus opetuksen yhteydessä ja opintosuorituksissa käyttää suomen ja ruotsin kieltä suullisesti ja kirjallisesti ellei opetussuunnitelma tai opetuksen luonne toisin vaadi.

Suomen kielen taidon todistaminen

Hakija voi todistaa suomen kielen taitonsa seuraavilla tavoilla:

  • Todistus suomeksi suoritetusta koulusivistyksestä (peruskoulu, lukio, ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto)
    Hakijan tulee olla suorittanut perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suomen kielellä (päättötodistuksessa äidinkieli hyväksytyllä arvosanalla) tai suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (suomen kielessä) vähintään arvosanalla approbatur (A).

tai

  • Todistus suomeksi suoritetusta korkeakoulututkinnosta
    Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua opiskelupaikan vastaanottamiseen mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen.

Hakija voi todistaa suomen kielen taitonsa myös korkeakoulututkinnollaan, mikäli hän on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön tai korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen suomeksi. Taideyliopisto hyväksyy kielitaidon osoittamiseksi myös todistuksen korkeakoulututkinnosta suomen kieli pääaineena tai korkeakoulussa suoritetut perus- ja aineopinnot (60 op / 30 ov) suomen kielessä.

Mikäli hakija ei ole saanut koulusivistystään tai suorittanut korkeakoulututkintoa suomeksi, hän voi todistaa kielitaitonsa jollain seuraavista tavoista. HUOM. Hyväksytysti suoritetun kielitestin todistus tulee toimittaa ensimmäisen hakuvaiheen aikana.

  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon osana suoritettu suomi toisena kielenä -koe:
    • suoritettu vähintään arvosanalla lubenter (B)
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon osana suoritettu suomen kielen koe:
    • pitkä oppimäärä (A-kieli) suoritettu vähintään arvosanalla eximia cum laud approbatur (E)
    • keskipitkä oppimäärä (B-kieli) suoritettu arvosanalla laudatur (L)
  • IB-tutkinto (International Baccalaureate):
    • A-tason suomen kielen koe suoritettu vähintään arvosanalla 2
    • B-tason suomen kielen koe suoritettu vähintään arvosanalla 3
    • ennen vuotta 2013 suoritetun IB-tutkinnon A1-suomi suoritettu vähintään arvosanalla 2 tai A2-suomi vähintään arvosanalla arvosanalla 3
  • EB-tutkinto (European Baccalaureate):
    • suomi L1-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 4
    • suomi L2-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 5
  • Helsingin Saksalaisessa koulussa suoritettu RP (Reifeprüfung) tai DIA (Deutsche Internationale Abitur) -tutkinto:
    • suomi äidinkielenä suoritettu hyväksytysti (kirjallinen koe vähintään arvosanalla 4, suullinen koe vähintään arvosanalla 8)
    • suomi toisena kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 5
  • Kulkuri-etäkouluopintoina toteutetut perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu
  • Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI) suomen kielessä suoritettu tasolla 3 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen, puhuminen)
  • Valtionhallinnon suomen kielen suullinen ja kirjallinen kielitutkinto suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä

Hyväksytysti suoritetun kielitestin todistus tulee toimittaa ensimmäisen hakuvaiheen aikana.

Ruotsin kielen taidon todistaminen

Hakija voi todistaa ruotsin kielen taitonsa seuraavilla tavoilla:

  • Todistus ruotsiksi suoritetusta koulusivistyksestä (peruskoulu, lukio, ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto)
    Hakijan tulee olla suorittanut perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto ruotsin kielellä (päättötodistuksessa äidinkieli hyväksytyllä arvosanalla) tai suomalaien ylioppilastutkinnon äidinkielen koe (ruotsin kielessä) vähintään arvosanalla approbatur (A).

tai

  • Todistus ruotsiksi suoritetusta korkeakoulututkinnosta
    Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua opiskelupaikan vastaanottamiseen mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen.

Hakija voi todistaa ruotsin kielen kielitaitonsa myös, mikäli hän on tehnyt vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallisen lopputyön tai korkeakoulussa hyväksytyn kypsyysnäytteen ruotsiksi. Taideyliopisto hyväksyy kielitaidon osoittamiseksi myös todistuksen korkeakoulututkinnosta ruotsin kieli / pohjoismaiset kielet pääaineena tai korkeakoulussa suoritetut perus- ja aineopinnot (60 op / 30 ov) ruotsin kielessä / pohjoismaisten kielten oppiaineessa.

Mikäli hakija ei ole saanut koulusivistystään tai suorittanut korkeakoulututkintoa ruotsiksi, voi hän todistaa kielitaitonsa jollain seuraavista kielitesteistä. HUOM. Hyväksytysti suoritetun kielitestin todistus tulee toimittaa ensimmäisen hakuvaiheen aikana.

  • Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ruotsi toisena kielenä -koe:
    • suoritettu vähintään arvosanalla lubenter (B)
  • Suomalaisessa ylioppilastutkinnossa ruotsin kielen koe:
    • pitkä oppimäärä (A-kieli) suoritettu vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E)
    • keskipitkä oppimäärä (B-kieli) suoritettu arvosanalla laudatur (L)
  • IB-tutkinto (International Baccalaureate):
    • A-tason ruotsin kielen koe suoritettu vähintään arvosanalla 2
    • B-tason ruotsin kielen koe suoritettu vähintään arvosanalla 3
    • ennen vuotta 2013 suoritetun IB-tutkinnon A1-ruotsi suoritettu vähintään arvosanalla 2 TAI A2-ruotsi vähintään arvosanalla 3
  • EB-tutkinto (European Baccalaureate):
    • ruotsi L1-kielenä suoritettu hyväksytysti (väh. arvosana 4)
    • ruotsi L2-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 5
  • Opetushallituksen yleinen kielitutkinto (YKI) ruotsin kielessä suoritettu tasolla 3 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen)
  • Valtionhallinnon ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen kielitutkinto suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä
  • Ruotsissa järjestettävä TISUS-koe (Test i svenska för universitetsstudier) suoritettu kokonaisuudessaan hyväksytysti

Hyväksytysti suoritetun kielitestin todistus tulee toimittaa ensimmäisen hakuvaiheen aikana.

Englannin kielen taidon todistaminen

Hakija voi todistaa englannin kielen taitonsa seuraavilla tavoilla:

  • Todistus koulusivistyksestä (peruskoulu, lukio tai vastaava, ylioppilastutkinto tai vastaava, ammatillinen tutkinto), joka on suoritettu englannin kielellä EU-/ETA-maassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa

tai

  • Todistus korkeakoulututkinnosta, joka on suoritettu englannin kielellä EU-/ETA-maassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa

Tutkintokielen (englanti) tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan oppilaitoksen antamasta virallisesta dokumentista. Pohjakoulutuksen tulee valmistua opiskelupaikan vastaanottamiseen mennessä, jotta sitä voi käyttää kielitaidon todistamiseen.

tai

  • Todistus Suomessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetusta korkeakoulututkinnosta suomen tai ruotsin kielellä, johon sisältyy asetuksen 794/2004 tai 1129/2014 mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä

Taideyliopisto hyväksyy englannin kielen taidon osoittamiseksi myös suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuun korkeakoulututkintoon sisältyvän asetuksen mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Suomessa suoritettavaan keskeneräiseen korkeakoulututkintoon kuuluvat tai muutoin suoritetut asetuksen mukaiset vieraan kielen opinnot englannin kielessä voidaan myös hyväksyä. Tällöin hakijan on toimitettava Taideyliopistoon opintosuoritusotteen lisäksi myös ko. korkeakoulun tutkintovaatimukset tai muu todistus, josta käy ilmi tutkintoon vaadittavat kieliopinnot.

Mikäli hakija ei ole saanut koulusivistystään tai suorittanut korkeakoulututkintoa englanniksi jossain hyväksytyistä maista, voi hän todistaa kielitaitonsa jollain seuraavista kielitesteistä. HUOM. Hyväksytysti suoritetun kielitestin todistus tulee toimittaa ensimmäisen hakuvaiheen aikana.

  • Suomalaiseen ylioppilastutkintoon sisältyvä pitkän oppimäärän (A-kieli) englannin koe suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude approbatur (M)
  • IB-tutkinnon osana suoritettu (International Baccalaureate):
    • tutkinto suoritettu englanniksi;
    • A-tason englannin koe (literature / language and literature / literature and performance) suoritettu hyväksytysti; tai
    • B-tason englannin koe suoritettu vähintään arvosanalla 5 (good)
  • EB-tutkinto (European Baccalaureate):
    • englanti L1-kielenä suoritettu hyväksytysti; tai
    • englanti L2- tai L3-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 7
  • Helsingin Saksalaisessa koulussa suoritetussa RP (Reifeprüfung) tai DIA (Deutsche Internationale Abitur) -tutkinto:
    •  englanti A-kielenä kirjallisesti hyväksytyllä arvosanalla; tai
    • suullisesti vähintään arvosanalla 8
  • Todistus Taideyliopiston hyväksymän kielitestin suorittamisesta:
    • TOEFL (IBT)
      • Total score: 73
    • IELTS (Academic)
      • Overall Band Score: 5.5
    • Cambridge English C2 Proficiency (CPE): hyväksytyt arvosanat A, B, C ja Level C1
    • Cambridge English C1 Advanced (CAE): hyväksytyt arvosanat A, B, C ja Level B2
    • Cambridge English B2 First (FCE): Hyväksytyt arvosanat A, B, C ja Level B1.
    • Pearson Test of English (Academic)
      • Total Score: 43

IELTS-, TOEFL- ja PTE-tulokset ovat voimassa kaksi vuotta testipäivästä lähtien. Cambridge-tulosten voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu. Hyväksytysti suoritetun kielitestin todistus tulee toimittaa ensimmäisen hakuvaiheen aikana.

Näin haet

Haku kuvataiteen maisterikoulutukseen koostuu kolmesta eri vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa hakija täyttää hakulomakkeen valtakunnallisen Opintopolku.fi -palvelun kautta.

Hakulomake kuvataiteen maisterikoulutukseen on auki 12.8.2020 klo 8.00 – 28.8.2020 klo 15.00 (Suomen aikaa). Pyydetyt liitteet ja ennakkotehtävät tulee palauttaa hakuaikana.

Myöhästyneitä hakemuksia tai ennakkotehtäviä ei käsitellä. Sähköpostitse lähetettyjä hakemuksia tai hakemuksen osia ei käsitellä.

Osa hakukelpoisiksi todetuista hakijoista pyydetään haastatteluun, ja heiltä voidaan tarvittaessa pyytää lisänäyttöä. Maisterivalintojen lopulliset tulokset julkaistaan 12.11.2020. Tarjottu opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistäään 26.11.2020 klo 15.00.

Hakemuksia, ennakkotehtäviä tai haastatteluja ei pisteytetä.  

Ensimmäinen vaihe: sähköinen hakemus ja ennakkotehtävät

Hakuaika alkaa keskiviikkona 12.8.2020 ja päättyy perjantaina 28.8.2020 klo 15.00.

Täytä hakuaikana sähköinen hakulomake osoitteessa www.opintopolku.fi. Linkki hakulomakkeelle lisätään viimeistään 12.8.2020 Taideyliopiston Kuvataideakatemian valintaoppaaseen.

Hakemuksen tulee sisältää seuraavat sähköisesti Opintopolussa toimitettavat liitteet ja ennakkotehtävät:

1) Koulutustaustan osoittava dokumentti

2) Kielitaidon todistamiseen käytettävä dokumentti

3) Ennakkotehtävät (motivaatiokirje, CV ja teosportfolio)

Täytä hakulomakkeelle mm. omat henkilötietosi, koulutustaustasi, millä kielellä haet opiskelemaan ja mille opetusalueelle haet. Liitä mukaan kaikki pyydetyt dokumentit PDF-muodossa (kielitaitotodistus, koulutodistus, mahdollinen peruste lukuvuosimaksuvapautukseen, jos haet opiskelemaan englanniksi, sekä vaaditut ennakkotehtävät).

Merkitse hakemuslomakkeeseen opetusalue, johon olet hakemassa (hakija voi hakea vain yhteen opetusalueeseen). Opetusalueet ovat: kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Kuvataideakatemia voi ehdottaa hakijalle myös muuta kuin hakijan hakulomakkeessa toivomaa opetusaluetta.

1) Koulutustaustan osoittava dokumentti

Hakijan tulee liittää hakemukseen maisteriopintoihin soveltuvan koulutustaustan osoittava dokumentti: (ks. Valintaperusteet

  • Tutkintotodistus ja opintosuoritusote aikaisemmasta korkeakoulututkinnosta (skannattu kopio alkuperäisestä asiakirjasta tai oikeaksi todistetusta kopiosta)

         tai

  • Opiskelutodistus ja opintosuoritusote kesken olevasta koulutuksesta. Hakijat, joiden aikaisempi koulutus valmistuu viimeistään 26.11.2020, tulee liittää hakemukseen oppilaitoksesta saatava opiskelutodistus, josta käy ilmi arvioitu valmistumispäivä ja tutkinnon suorituskieli. Opiskelutodistuksen on oltava oppilaitoksen leimaama ja allekirjoittama.

         tai

  • Muu soveltuvan koulutustaustan osoittava dokumentti, jonka perusteella akatemia arvioi hakijan tiedot ja valmiudet.

Tutkintotodistuksesta ja opintosuoritusotteesta tulee käydä ilmi hakijan suorittamien opintojen rakenne ja sisältö, jotta Kuvataideakatemia voi arvioida hakijan koulutustaustan kelpoisuuden kuvataiteen maisterin opintoihin. Hakija voi liittää aikaisemman tutkinnon antaneen oppilaitoksen erillisen selvityksen opintojen rakenteesta ja sisällöistä, mikäli ne eivät selviä todistuksesta tai opintosuoritusotteesta.

Hakijan tulee käännättää todistukset, opintosuoritusotteet tai muut dokumentit virallisella kielenkääntäjällä, mikäli ne eivät ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

2) Kielitaidon todistamiseen käytettävä dokumentti

Hakijan tulee liittää hakemukseen kielitaitotodistus sen kielen taidosta, jolla hakija hakee opiskelemaan. Kielitaitotodistuksen ja kielitaidosta saadun arvosanan on oltava akatemian kielitaitovaatimusten mukainen (ks. Valintaperusteet). Hakijoiden, jotka osoittavat kielitaitonsa jollakin Kuvataideakatemian hyväksymällä kielitestillä, tulee liittää hakemukseensa todistus suoritetusta kielitestistä ennen hakuajan päättymistä. Kielitesti tulee olla suoritettuna ennen ensimmäisen hakuvaiheen päättymistä.

3) Ennakkotehtävät (motivaatiokirje, CV ja teosportfolio)

Hakijan tulee liittää Opintopolun hakulomakkeelle Kuvataideakatemian vaatimat ennakkotehtävät:

  • Vapaamuotoinen motivaatiokirje, jossa hakija kuvailee taiteellista työskentelyään sekä kertoo, miksi hän haluaa suorittaa maisteriopintonsa juuri Kuvataideakatemiassa. Motivaatiokirjeessä on hyvä mainita myös hakijalle tärkeitä opintojen painopistealueita. Mikäli hakijalla ei ole kandidaatin tutkintoa kuvataiteen alalta, tulee motivaatiokirjeessä perustella millä tavoin hän ajattelee kompensoivansa kuvataiteen kandidaatin opintojen taito- ja tietopohjaa nykyisellä osaamisellaan. Motivaatiokirjeen pituus on enintään 5 000 merkkiä välilyönteineen. Motivaatiokirje tulee kirjoittaa sillä kielellä, jolla hakee opiskelemaan Kuvataideakatemiaan ja jonka kielitaidon todistaa. Tiedostomuoto: PDF.
  • Ansioluettelo/CV (sisältäen henkilötiedot, koulutuksen, työkokemuksen, näyttelyt, julkaisut, palkinnot, apurahat ja opintomatkat). Ansioluettelo voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Tiedostomuoto: PDF.
  • Sähköinen teosportfolio, jos palautat portfolion sähköisesti. Voit vaihtoehtoisesti palauttaa portfolion paperisena Kuvataideakatemiaan ennen hakuajan päättymistä. Luethan huolellisesti tarkemmat ohjeet portfolion tekemisestä ja sen palauttamisesta.

Kaikki ennakkotehtävät on palautettava ennen hakuajan päättymistä. Hakija, joka ei ole palauttanut ennakkotehtäviä tai on palauttanut vain osan vaadituista ennakkotehtävistä ennen hakuajan päättymistä, ei ole hakukelpoinen. Kuvataideakatemia ei käsittele USB-muistitikkuja tai sähköpostitse palautettuja ennakkotehtäviä.

Lataa materiaalit järjestelmään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Suuret kuva- tai videotiedostot saattavat latautua jopa tunnin ajan, mikäli järjestelmässä on ruuhkaa tai käyttäjän internet-yhteys on huono. Vain osittain ladattuja tai lähetettyjä tehtäviä ei arvioida. HUOM! Tarkistathan itse, että kaikki lataamasi materiaali aukeaa ja toimii niin kuin on tarkoitus.

Teosportfolio

Hakija voi palauttaa ennakkotehtäviin kuuluvan teosportfolion joko sähköisenä tai paperisena. Portfolion avulla hakija esittelee omaa kuvataiteellista työskentelyään.

Hakija voi esitellä portfoliossaan maksimissaan kahdeksan (8) teosta, sisältäen kuvallisen portfolion ja liikkuvan kuvan teokset ja ääniteokset. Kuvallisessa portfoliossa yhdestä teoksesta voi olla maksimissaan kolme (3) kuvaa. Portfolion enimmäissivumäärä on 20 sivua.

Arviointiryhmällä ei ole mahdollisuutta tutustua hakijoiden esittämiin kotisivuihin tai muihin linkkeihin.

Hakijan tulee merkitä portfolion kanteen/etusivulle oma nimi, yhteystiedot ja opetusalue, johon hän hakee. Portfoliossa on oltava selkeästi näkyvissä teosten tiedot: nimi, koko, tekniikka ja valmistumisvuosi. Mikäli teosten esittämiseen liittyy jokin tekninen erityisyys, hakijan tulee ilmaista se selkeästi teosten yhteydessä.

Kuvallisen portfolion lisäksi, tai sen tilalla, hakija voi palauttaa Opintopolkuun liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävän tiedoston (ks. tarkemmat ohjeet alempana).

Sähköinen portfolio

Hakija voi palauttaa portfolion sähköisesti Opintopolun hakulomakkeen liitteenä, ennen hakuajan päättymistä.  Sähköisen portfolion tiedostomuoto: PDF, ja tiedoston maksimikoko: 500 MB.

Paperinen portfolio

Hakija voi palauttaa portfolion paperisena portfoliona Kuvataideakatemiaan ennen hakuajan päättymistä.  Paperinen portfolio ei saa sisältää alkuperäisiä teoksia. Portfolio voi olla maksimissaan A3-kokoinen.

Toimita paperinen portfolio Kuvataideakatemiaan viimeistään perjantaina 28.8.2020 klo 15.00 mennessä. Kyseisen päivän postileima ei riitä. Myöhästyneitä portfolioita ei käsitellä. Huomaathan, että portfolion voi tarvittaessa postittaa jo ennen hakuajan alkamista.

Mikäli portfolio toimitetaan postitse tai kuljetusliikkeen kautta, on lähettäjän huolehdittava siitä, että portfolio kuljetetaan Kuvataideakatemian antamaan osoitteeseen saakka (kotiinkanto). Kuvataideakatemia ei lunasta lähetyksiä, joiden kotiinkuljetusta ei ole maksettu. Postitettavien portfolioiden kuoreen merkitään ”Maisterivalinta”. Kuvataideakatemia ei vastaa postin tai kuljetusliikkeiden toiminnasta johtuvista myöhästymisistä tai kadonneista lähetyksistä.

Postiosoite:
Taideyliopiston Kuvataideakatemia
Hakijapalvelut / ”Maisterivalinta”
PL 10, 00097 Taideyliopisto

Käyntiosoite ja osoite kuriiripostille: Elimäenkatu 25 A, 00510 Helsinki. Puhelin 050 44 88 540.

Portfolion voi myös tuoda Kuvataideakatemian info-pisteeseen vahtimestareille (Elimäenkatu 25 A, 1.krs) hakuaikana maanantaista perjantaihin klo 9.00-16.00 välisenä aikana. Huom. viimeisenä hakupäivänä (28.8.2020) myös paikan päälle tuotujen portfolioiden tulee olla perillä Kuvataideakatemialla klo 15.00 mennessä.

Kuvataideakatemia ei vastaa paperisista portfolioista eikä vakuuta niitä, eikä ole korvausvelvollinen mahdollisesti niille aiheutuneista vahingoista.

Mikäli hakija haluaa saada paperisen teosportfolionsa takaisin hakuprosessin jälkeen, hänen on noudettava teosportfolio Kuvataideakatemian infosta aikaisintaan 7.12.2020 ja viimeistään 15.1.2021. Ohjeet teosportfolion noudon ajankohdista lähetetään hakijoille, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa paperisen teosportfolionsa takaisin.

Mikäli hakija haluaa akatemian lähettävän paperisen teosportfolion takaisin postitse, asia on ilmoitettava teosportfolion yhteydessä. Hakija vastaa itse palautuskuluista. Palautuskulut maksetaan Taideyliopiston tilille. Postin kautta lähetetyt portfoliot tulee olla pakattuja niin, että lähetyspakkausta voidaan tarvittaessa käyttää takaisin lähetettäessä. Muussa tapauksessa hakijalta veloitetaan pakkauskulut (5 €/lähetys). Teosportfolio voidaan palauttaa hakijalle takaisin postitse kirjeenä, jos sen mitat ovat alle 25 x 35,3 x 3 cm ja se painaa alle 2 kg. Muussa tapauksessa teosportfolio lähetetään postipakettina.

  • Palautuslähetys Suomen sisällä: kirje: 5 € / postipaketti 10 €
  • Palautuslähetys Euroopan sisällä: kirje: 15 € / postipaketti: 20 €
  • Palautuslähetys Euroopan ulkopuolelle: kirje: 25 € / postipaketti: 35 €

Palautuslähetys on maksettava etukäteen Taideyliopiston tilille:
Saaja: Taideyliopisto
IBAN: FI40 5000 0120 2882 37
BIC/SWIFT: OKOYFIHH
Viitenumero: 15354

Maksukuitti tai muu tosite suoritetusta tilisiirrosta on liitettävä teosportfolion yhteyteen. Muita maksutapoja ei hyväksytä. Kuvataideakatemia ei säilytä paperisia teosportfolioita. Noutamatta jätetyt tai puutteellisella palautusmaksulla varustetut portfoliot hävitetään.

Liikkuvan kuvan, video- ja ääniteokset

Kuvallisen teosportfolion lisäksi, tai sen tilalla, hakija voi palauttaa Opintopolkuun hakulomakkeen liitteenä yhden liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävän tiedoston, jonka maksimipituus on yhteensä 5 minuuttia (editoitu tiedosto yhdestä tai useammasta video- tai ääniteoksesta, multimedia- ja verkkoteoksista editoidut liikkuvaan kuvaan perustuvat demot).

Hyväksytty liikkuvan kuvan/videoteosten formaatti on seuraava:

  • Digitaalinen tiedosto H264 kompressiolla tallennettuna hakulomakkeen liitteeksi (max. tiedostokoko: 500 MB)

Hyväksytyt audio- ja videoformaatit:
– Audio – mp3, m4a, aiff, wma, wav, aac
– Video – mpeg, mpg, mp4, mov, avi, wmv, m4v, vob

Palautettavaan tiedostoon tulee selkeästi merkitä hakijan nimi. Muut tarvittavat teostiedot (tekijän nimi, osoite, valmistuspäivämäärä, teoksen kesto, osallistujat ja muu mahdollinen tärkeä tieto) voi eritellä tiedostoon (lopputekstit) tai portfolion yhteyteen.

Hakukelpoisuus

Valinnan ensimmäisessä vaiheessa tarkistetaan hakijan hakukelpoisuus. Hakukelpoiseksi todetaan hakija, jolla on soveltuva koulutustausta tai jonka koulutustaustan Kuvataideakatemia arvioi kuvataiteen maisterin opintoihin soveltuvaksi, joka on todistanut kielitaitonsa akatemian määrittämällä tavalla ja aikataulussa, ja joka on palauttanut kaikki ennakkotehtävät akatemian määräämässä aikataulussa.

Kaikki hakijat saavat sähköpostitse ilmoituksen hakukelpoisuudestaan 18.9.2020. Vain myönteisen hakukelpoisuuspäätöksen saaneiden hakijoiden ennakkotehtävät arvioidaan. Mikäli et ole saanut yhteydenottoa Kuvataideakatemiasta 21.9.2020 mennessä, ota yhteyttä hakijapalveluihin (kuva.hakijapalvelut(at)uniarts.fi). Muistathan tarkistaa myös sähköpostisi roskapostikansion.

Päätökseen tyytymätön hakija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa. Oikaisupyyntö perusteluineen lähetetään yhtenä PDF-tiedostona Taideyliopiston Kirjaamoon (kirjaamo(at)uniarts.fi).

Toinen vaihe: ennakkotehtävien arviointi

Kuvataideakatemian maisterivalinnan toisessa vaiheessa arvioidaan hakijan osoittamaa kuvataiteellista lahjakkuutta ja soveltuvuutta Kuvataideakatemian maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin sekä hakijan osoittamaa kokemusta kuvataiteellisesta toiminnasta hakijan palauttamien ennakkotehtävien perusteella (ks. tarkemmat arviointikriteerit kohdasta Valintaperusteet).

Ennakkotehtävien perusteella osa hakijoista kutsutaan opiskelijavalinnan kolmanteen vaiheeseen, eli haastatteluun.

Kolmas vaihe: haastattelu

Valintojen kolmas vaihe eli haastattelut järjestetään 28.10.-6.11.2020. Tieto haastatteluun kutsuttavista julkaistaan 7.10.2020 klo 9.00 Kuvataideakatemian ulko-ovessa (Elimäenkatu 25 A, Helsinki) ja Taideyliopiston verkkosivuilla niiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen verkossa.

Jatkoon hyväksytyt saavat sähköpostitse haastattelukutsun, josta ilmenee tarkka haastatteluaika ja -paikka. Haastatteluun kutsuttavilta hakijoilta saatetaan pyytää mahdollista lisänäyttöä. Myös karsitut hakijat, joita ei kutsuta haastatteluun, saavat tiedon asiasta sähköpostitse.

Kolmannessa vaiheessa arviointi tehdään ennakkotehtävien, haastattelun ja mahdollisen lisänäytön perusteella. Valinnan perusteina ovat hakijan osoittama kuvataiteellinen lahjakkuus sekä soveltuvuus Kuvataideakatemian maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin sekä riittävä kokemus kuvataiteellisesta toiminnasta (ks. tarkemmat arviointikriteerit kohdasta Valintaperusteet).

Erityisjärjestelyt

Jos hakija tarvitsee aisti- tai liikuntavamman, sairauden tai jonkun muun näihin verrattavissa olevan syyn takia erityisjärjestelyitä valintakokeessa, hänen on oltava yhteydessä Kuvataideakatemian hakijapalveluihin hakuajan päättymiseen mennessä. Erityisjärjestelyitä hakevan on toimitettava hakijapalveluihin erikoislääkärin lausunto tai muu siihen rinnastettava asiantuntijalausunto, josta selviää vamman tai sairauden laatu ja erityisjärjestelyn tarve.

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuden todentamiseksi riittää erityisopettajan, psykologin tai puheterapeutin lausunto. Todistukseksi erityisjärjestelyjen tarpeesta hyväksytään myös ylioppilastutkintolautakunnan erityisjärjestelypäätös. Lukihäiriön perusteella saadut lausunnot saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Lisäksi sellaiset lausunnot, jotka osoittavat pysyvän vamman, oppimisvaikeuden tai sairauden saavat olla enintään 5 (viisi) vuotta vanhoja. Muiden lausuntojen voimassaoloaika katsotaan tapauskohtaisesti.

Tulosten ilmoittaminen

Taideyliopiston Kuvataideakatemia julkaisee maisterivalinnan tuloksen 12.11.2020 Taideyliopiston verkkosivuilla niiden hakijoiden osalta, jotka ovat hakulomakkeessa antaneet luvan nimensä julkaisemiseen Taideyliopiston verkkosivuilla, sekä Kuvataideakatemian ulko-ovessa, osoitteessa Elimäenkatu 25 A, Helsinki. Opiskelijavalinnan tuloksista voi tämän jälkeen kysyä myös puhelimitse numerosta 050 44 88 540 ja sähköpostitse osoitteesta kuva.hakijapalvelut(at)uniarts.fi.

Sisään valittavat ja varasijoille sijoitetut hakijat saavat Kuvataideakatemialta kirjeen sähköpostitse tulosten julkistamisen jälkeen. Tarkistathan, ettei viesti mene roskapostilaatikkoosi. Muille kuin valituille hakijoille ei ilmoiteta valinnan tuloksista henkilökohtaisesti.

Oikaisupyyntö

Opiskelijavalintapäätökseen saa Yliopistolain (558/2009) 82 §:n nojalla hakea oikaisua Taideyliopistolta. Kirjallisen oikaisupyyntömenettelyn tarkoituksena on antaa hakijalle mahdollisuus vedota päätöksenteossa mahdollisesti tapahtuneeseen virheeseen saadakseen virheellisen päätöksen korjatuksi. Oikaisumenettelyä ei ole tarkoitettu palautteen saamista varten tai lisätietojen saamiseksi valinnasta.

Hakijan oikeus hakea oikaisua opiskelijavalintapäätökseen

Opiskelupaikan vastaanottaminen

Opiskelupaikan voi ottaa vastaan joko Opintopolussa tai hyväksymiskirjeen mukana lähetettävällä opiskelupaikan vastaanottoilmoituksella, joka tulee toimittaa Taideyliopiston hakijapalveluihin. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan viimeistään 26.11.2020 klo 15.00.

Myöhässä saapuneita ilmoituksia ei oteta huomioon. Opiskelupaikan vastaanottamisilmoitus on sitova eikä sitä voi muuttaa tai peruuttaa. Jos hakija kuitenkin haluaa luopua opiskelupaikastaan otettuaan sen ensin vastaan, hänen katsotaan vastaanottaneen opiskelupaikan ko. lukukautena (ks. yhden korkeakoulupaikan säännös).

Mikäli opiskelija on todettu haun ensimmäisessä vaiheessa ehdollisesti hakukelpoiseksi, hänen tulee toimittaa viimeistään opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä vaadittava koulutustaustan osoittava todistus.

Yliopistoon ilmoittautuminen

Uusille opiskelijoille lähetetään ilmoittautumisohjeet hyväksymismateriaalin liitteenä. 

Poissaolo ensimmäisenä opiskeluvuonna

Lukuvuosimaksu

Taideyliopisto perii EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta vieraskielisessä perustutkintokoulutuksessa opiskelevilta opiskelijoilta 5000 euron lukuvuosimaksun. Maksu pysyy samansuuruisena ko. opiskelijalle myönnetyn tutkinnonsuoritusoikeuden ajan.

Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelijavalinnoissa lukuvuosimaksu koskee hakijoita, jotka hakevat englanninkieliseen koulutukseen.

Maksua ei peritä Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselta eikä siltä, joka Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen mukaan rinnastetaan Euroopan unionin kansalaiseen, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Maksua ei peritä myöskään siltä, jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti Suomessa, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa Suomessa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan ulkomaalaislakia.

Vapautus lukuvuosimaksusta

Opiskelijan ei tarvitse maksaa lukuvuosimaksua, jos hänellä on jokin seuraavista dokumenteista:

  • Passi tai henkilökortti, josta ilmenee EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalaisuus
  • EU:n sininen kortti Suomessa
  • Jatkuva oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupatyyppi A
  • EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti Suomessa
  • Pysyvä oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupatyyppi P
  • Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupakortti Suomessa, oleskelulupatyyppi P-EU

Väliaikaisten lupakorttien ja passien tulee olla voimassa vähintään opintojen alkamiseen asti. Kansalaisuuden perusteella maksuvelvolliseksi määritellyn hakijan tulee ilmoittaa Opintopolun hakulomakkeella, mikäli hän vapautuu maksuvelvollisuudesta yllä mainituin perustein. Ko. hakijan on toimitettava hakijapalveluihin hakuajan päättymiseen mennessä tarvittavat dokumentit, jotka osoittavat maksuvelvollisuudesta vapautumisen.

Mikäli hakijan maksuvelvollisuuteen liittyvässä tilanteessa tapahtuu muutos hakuajan päättymisen jälkeen, tulee hakijan olla yhteydessä hakijapalveluihin välittömästi.

Lukuvuosimaksuhuojennukset

Taideyliopistossa on käytössä apurahajärjestelmä, jonka puitteissa voidaan myöntää maksuhuojennuksia lukuvuosimaksuvelvollisille opiskelijoille. Hakijoiden tulee muistaa, että yliopisto ei myönnä apurahoja opiskelijoiden elinkustannusten kattamiseen.

Maksuvelvollisen hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella, haluaako hän hakea Taideyliopistolta apurahaa lukuvuosimaksun kattamiseksi, mikäli hän tulee valituksi opiskelijaksi. Apurahaa haetaan erillisellä lomakkeella. Linkki lomakkeeseen löytyy Opintopolun sähköiseltä hakulomakkeelta. Apurahoja myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan opiskelijoiden hakemusten perusteella. Apurahat ovat suuruudeltaan 2500 tai 5000 euroa.

Mahdollisesta myönnetystä apurahasta ilmoitetaan henkilökohtaisesti opiskelijavalinnan tuloksen ilmoittamisen yhteydessä. Lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden on mahdollisuus hakea apurahoja tutkintonsa tavoitteellisena suorittamisaikana. Apurahoja haetaan ja myöntöpäätökset tehdään vuosittain.

Lukuvuosimaksu tulee maksaa viimeistään tarjotun opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä 26.11.2020 klo 15.00. Hakijan oleskeluluvan hakemisen prosessi voi käynnistyä vasta, kun lukuvuosimaksu on maksettu. Taideyliopisto suosittelee, että lukuvuosimaksu maksetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun opiskelija saa tiedon hyväksymisestä. Maksettu lukuvuosimaksu on edellytys läsnäoloilmoittautumiselle ja opintojen suorittamiselle.

Kuvataideakatemian hakukohteet vuonna 2020

Kuvataiteen opinnoista kiinnostuneet voivat hakea opiskelemaan joko 5,5-vuotisiin kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin tai 2-vuotisiin kuvataiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. 5,5-vuotisen koulutuksen opiskelijat valitsevat opetusalueensa opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Maisterihaussa opetusalue valitaan jo hakemisen yhteydessä.

Opiskelijahaku järjestetään vuosittain: tammikuussa 5,5-vuotiseen kuvataiteen kandi- ja maisterikoulutuksen ja elokuussa 2-vuotiseen kuvataiteen maisterikoulutukseen. Vuonna 2020 järjestetään haku myös 2-vuotiseen Praxis – taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelmaan

Vuonna 2020 Kuvataideakatemiaan otetaan yhteensä enintään 47 uutta perustutkinto-opiskelijaa. Näistä perustutkinto-opiskelijoista 25 otetaan kuvataiteen maisterin tutkintoon johtaviin koulutuksiin.

Kuvataiteen maisteri (2 vuotta, 120 opintopistettä)

Kuvataiteen maisterin koulutuksen tavoite on tarjota opiskelijalle edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Koulutus antaa opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen.

Opinnot järjestetään kuvanveiston, maalaustaiteen, taidegrafiikan ja tila-aikataiteiden opetusalueilla. Tila-aikataiteissa opiskelija voi painottaa opiskelussaan liikkuvan kuvan, valokuvan tai paikka- ja tilannesidonnaisten taiteiden opiskelua. Yhteisen opetuksen opetusalue järjestää kaikille yhteistä opetusta.

Opiskelu painottuu taiteelliseen työskentelyyn ja sitä tukeviin teoriaopintoihin. Kuvataiteellisten opintojen lisäksi tutkintoihin kuuluu esittämiskäytäntöjen ja taideteorian opintoja. Kuvataiteen koulutusohjelmassa on tarjolla runsaasti opetusta englannin kielellä ja opiskelijoista noin 15 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Heidän joukossaan on sekä tutkinto- että vaihto-opiskelijoita.

Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan yksilöllisen opintosuunnitelmansa puitteissa myös muiden kuin oman opetusalueensa kursseille. Kuvataideakatemiassa rohkaistaan monipuoliseen taiteelliseen työskentelyyn ja erilaisten välineiden käyttöön.

Tietoa Kuvataideakatemiasta

Kuvataideakatemia on osa Taideyliopistoa. Kuvataideakatemian vapaaseen taiteeseen profiloitunut opetusohjelma on rakenteeltaan avoin ja antaa paljon valinnanvaraa opintojen yksilölliseen suunnitteluun. Henkilökohtaisella ohjauksella ja itsenäisellä taiteellisella työllä on opinnoissa keskeinen asema, mutta ryhmäopetus, työpajat, opintomatkat ja erilaiset hankkeet kouluttavat myös yhteisöllisyyteen.  Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita kuvataiteilijoita ja eri taiteen alojen asiantuntijoita. Lisäksi akatemiassa vierailee vuosittain lukuisia koti- ja ulkomaisia luennoitsijoita ja opettajia.

Kuvataideakatemia on kouluttanut kuvataiteilijoita vuodesta 1848. Koulutuksen tavoitteena on antaa akatemiasta valmistuneille edellytykset työskennellä itsenäisinä taiteilijoina. Tähän sisältyvät myös yhteiskunnan taide- ja kulttuurirakenteita sekä työelämää koskevien perusasioiden hallinta. Pääosa Kuvataideakatemiasta valmistuneista työskentelee vapaina kuvataiteilijoina, mutta monet toimivat myös erilaisissa kuvataiteen asiantuntijatehtävissä tai opettavat taidekouluissa ja -oppilaitoksissa.

Kuvataideakatemiassa voi suorittaa kuvataiteen kandidaatin, kuvataiteen maisterin ja kuvataiteen tohtorin tutkinnon. Lisäksi akatemia järjestää opetusta teoreettispainotteisessa Praxis – taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelmassa.

Kuvataideakatemiassa pääasialliset opetuskielet ovat suomi ja englanti. Erikieliset opiskelijat opiskelevat samoissa koulutusohjelmissa, ja kieliä käytetään joustavasti tilanteen mukaan. Kaikki pakolliset opinnot tarjotaan kuitenkin sekä suomeksi että englanniksi, ja opintosuorituksia voi tehdä myös ruotsiksi. Opiskelijoilta, jotka hakevat opiskelemaan englannin kielellä, ei edellytetä suomen kielen taitoa, mutta heidän kandidaattivaiheen opintoihinsa kuuluu pakollisena suomi vieraana kielenä -kurssi.

Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa opetusta annetaan seuraavilla opetusalueilla: kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Tila-aikataiteiden opetusalueella voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvaan tai paikka- ja tilannesidonnaisiin taiteisiin. Opiskelija valitsee yhden opetusalueista, mutta yksilöllisen opintosuunnitelmansa puitteissa hän voi osallistua myös muiden alueiden kursseille. Kuvataideakatemiassa rohkaistaan monipuoliseen, opetusalueita yhdistävään taiteelliseen työskentelyyn ja erilaisten välineiden käyttöön.

Opiskelu muodostuu taiteellisista opinnoista ja niitä tukevista teoriaopinnoista. Jälkimmäisiin kuuluu esittämiskäytäntöjen, taidehistorian, taideteorian ja -filosofian opintoja, työelämäpainotteisia opintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja. Seminaarityöskentelyn ja kirjoittamisen opintojen avulla opiskelijat oppivat sanallistamaan taiteellista työtään suullisesti ja kirjallisesti. Jokaisella opiskelijalla on itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn tarkoitettu tila tai työpiste.

Oman akatemiansa tarjoaman opetuksen lisäksi Kuvataideakatemian opiskelijat voivat osallistua yliopiston yhteiseen opetukseen ja muiden akatemioiden järjestämille kursseille. He voivat myös ottaa osaa monitaiteisiin hankkeisiin. Osana opintoja on mahdollista suorittaa JOO-opintoja muissa suomalaisissa yliopistoissa ja vaihto-opintoja Kuvataideakatemian yhteistyökorkeakouluissa ulkomailla.

Kuvataideakatemiassa taiteellinen toiminta on tärkeä osa opetusta. Näyttelytoiminnan ja teosten julkisen esittämisen myötä opiskelijat oppivat kohtaamaan taidekentän ja yleisön.

Opintojen tavoitteena on rohkaista opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, ilmaisukeinonsa ja kiinnostuksenkohteensa kuvataiteen alueella. Opiskelija saa valmiudet työskennellä itsenäisesti kuvataiteilijana ja ymmärtää oman toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijalla voi olla monenlaisia rooleja.

Kuvataideakatemian tutkinnot

Kuvataideakatemia antaa opiskelijoilleen valmiudet toimia vapaana taiteilijana. Opetuksen pohjana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Perustutkintokoulutus on kaksiportainen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon, jonka jälkeen he voivat hakea jatko-opintoihin.

Tutkintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Yksi opintopiste (op) vastaa noin 27 tunnin työskentelyä. Yhden lukuvuoden kokopäiväiset opinnot tarkoittavat keskimäärin 60 opintopistettä. Kandidaatin tutkinnon laajuus vastaa 3,5 vuoden kokopäiväistä opiskelua. Maisterin tutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa neljässä vuodessa.

Kuvataiteen kandidaatin tutkinto (KuK/BFA): 210 opintopistettä, 3,5 vuotta

Kuvataiteen kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta.

Kuvataiteen kandidaatin koulutuksen tavoite on:

  • Rohkaista opiskelijaa löytämään omat kiinnostuksen kohteensa kuvataiteen alueella ja keinot omaan taiteelliseen ilmaisuun. Opintojen edetessä opiskelija kehittää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan sekä kykyään analysoida työskentelyään suullisesti ja kirjallisesti.
  • Tarjota opiskelijalle valmiudet itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja yhteisöllinen keskusteluympäristö tukevat taiteilijuuden kehittymistä.
  • Tarjota opiskelijalle valmiudet oman toimintansa ymmärtämiseen osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat taiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen sekä nykyteknologian toimintaympäristöjen tuntemus ja kyky kriittiseen ajatteluun.
  • Antaa riittävät viestintä- ja kielitaidot sekä edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Tutkinto antaa valmiudet toimia kuvataiteilijana.

Kuvataiteen maisterin tutkinto (KuM/MFA): 120 opintopistettä, 2 vuotta

Kuvataiteen maisterin tutkintoon ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta.

Kuvataiteen maisterin koulutuksen tavoite on:

  • Tarjota opiskelijalle edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Opintojen edetessä opiskelija syventää taiteellista ajatteluaan ja ilmaisuaan sekä kykyään analysoida työskentelyään suullisesti ja kirjallisesti.
  • Laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia ja teorian tuntemusta. Tämä tapahtuu opiskelijan omista intresseistä käsin ja yhteydessä taiteelliseen työskentelyyn.
  • Tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintansa osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen. Näihin valmiuksiin kuuluvat syvällinen nykytaiteen historian, teorian ja esittämiskäytäntöjen tuntemus, sekä nykyteknologian toimintaympäristöjen ymmärrys ja kyky kriittiseen ajatteluun.
  • Tarjota opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisia käytännöllisiä ja teknisiä valmiuksia sekä henkilökohtaista ohjausta kuvataiteen eri alueilla. Yksilöllinen opetus ja kriittinen keskusteluympäristö vahvistavat taiteilijuuden kehittymistä sekä syventävät ymmärrystä nykytaiteen konteksteista ja käytännöistä.
  • Antaa hyvät viestintä-ja kielitaidot sekä valmiudet taiteelliseen tutkimukseen, jatkokoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Tutkinto antaa edellytykset toimia kuvataiteilijana sekä kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä vaativissa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Kuvataideakatemian opetusalueet

Kuvataiteen koulutusohjelman opetusalueet ovat kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Tila-aikataiteissa voi suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvaan tai paikka- ja tilannesidonnaisiin taiteisiin.

Kuvanveisto

Kuvanveiston opetusalueella tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Opetuksen perustana on omilla käsillä työskentely ja kuvanveiston perinteiden ylläpito. Huomion saa myös nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen ja teknisten mahdollisuuksien ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä.

Kuvanveiston opinnoissa keskitytään galleria- ja museotiloihin sekä julkiseen tilaan sijoittuvan taiteen kysymyksiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarityöskentelyn kautta. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen ja luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen.

Taiteilijoiden pitämät teemalliset luennot sekä projektit ja työpajat kotimaassa ja ulkomailla tukevat kaikille opiskelijoille yhteisiä opintoja, joissa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin.

Maalaustaide

Maalaustaiteen opinnoissa perehdytään laajasti maalauksen moninaisiin, eri yhteyksissä muotoutuviin ilmaisuihin ja merkityksiin. Opetuksessa pyritään avartamaan näkökulmia siitä, mitä maalaus on ja voisi olla, mitä se on eri aikoina ollut, mitä se voisi merkitä, ja millä tavoin se on vuorovaikutuksessa muiden ilmaisumuotojen ja alojen kanssa. Toisin sanoen nykymaalaus ei rajaudu yksittäiseen määritelmään, vaan muotoutuu niin muodoltaan kuin sisällöltäänkin jatkuvasti suhteessa paikkaan ja aikaan, yhteiskunnallisiin tulkintoihin ja eri tiedonalojen teorioihin ja kulttuuriin ylipäätään.

Maalauksen käytäntö nivoutuu tiiviisti taideteoreettiseen pohdintaan siten, että painopiste on omassa taiteellisessa työskentelyssä ja omien ilmaisullisten lähtökohtien vahvistamisessa. Erityisesti maalauksen jokaviikkoisissa seminaareissa harjoitellaan oman taiteellisen työskentelyn sanallistamista ja kontekstualisointia pienryhmissä keskustellen. Opetuksessa analysoidaan maalauksen kieltä, tarkastellaan maalauksen materiaalisuuden ja laajentuneen kentän näkökulmia, sekä maalauksen erityispiirteitä suhteessa muihin ilmaisumuotoihin. Maalauksen materiaalioppi tarjoaa syvällisen perehdytyksen maalauksen materiaaleihin.

Opetusmuotoja ovat seminaarit, työpajat ja luennot, lukupiirit, itsenäisen taiteellisen työskentelyn ohjaus ja opintomatkat. Opintojensa aikana maalauksen opiskelija muodostaa omakohtaisen ymmärryksen taiteellisesta työstä ja työskentelynsä suhteista yhteiskuntaan ja maailmassa olemiseen.

Taidegrafiikka

Opiskelija saa taidegrafiikan opetusalueella kattavat tiedot ja taidot nykyaikaisen taidegrafiikan ilmaisumahdollisuuksista, menetelmistä ja materiaalisesta sekä teoreettisesta perustasta. Opetusalueen tarjoama välineistö on ajanmukainen ja opetuksen sisältö seuraa sekä taidegrafiikan kehitystä että ympäröivän yhteiskunnan muutoksia.

Taidegrafiikan opetusalueella pohditaan painettua taidetta suhteessa traditioon, sen uudelleentulkintaan ja merkitykseen osana nykytaidetta. Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan painetun taiteen luonteen kaksijakoisuus: toisaalta painaminen, monistaminen ja tulostaminen, toisaalta graafinen ilmaisu eri tavoin toteutettuna. Perinteisesti matriisin tuottama jälki on painettu paperille, kun taas nykygrafiikan kohdalla tulos voi olla myös jotain muuta: tilallinen teoskokonaisuus, filmi, kolmiulotteinen teos tai zine, pienjulkaisu. Taidegrafiikan juuret ovat viestin välittämisen mahdollistamisessa, jolloin väline voi yhtä lailla olla painokone tai digitaalinen tiedosto.

Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, jota opetushenkilökunta ja opiskelijayhteisö tukevat työhuonekäyntien, seminaarien ja menetelmätyöpajojen muodossa. Yhteiset projektit ovat näkyvä osa opetusta. Lisäksi tarjotaan intensiivikursseja eri teemojen alla myös ulkopuolisten taiteilijoiden toimiessa opettajina ja vierailuluentojen antajina. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että vapaa ilmaisu pääsee hallitsemaan välinettä, ja haastaa hänet etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan.

Tila-aikataiteet

Tila-aikataiteiden opetusalue keskittyy liikkuvan kuvan ja valokuvan sekä paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen opetukseen. Opetuksen keskiössä ovat taiteellisen työskentelyn erilaiset ulottuvuudet kuten käsitteellisyys, kuvallisuus, tilallisuus ja kehollisuus.

Tila-ajan opetus on keskustelevaa ja koostuu seminaareista, kursseista, luennoista ja työhuonevierailuista. Opiskelija voi keskittyä yhteen tila-aikataiteiden osa-alueeseen tai koota oman kokonaisuuden yhdistämällä tila-aikataiteiden ja/tai muiden opetusalueiden tarjoamaa opetusta.

Opetuksen tavoitteena on havainnon ja kriittisen ajattelun harjaannuttaminen sekä opiskelijan oman taiteellisen työn kehittäminen. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omaa lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisumuotoja. Välineinä voivat olla oma ruumis, esitys, liikkuva kuva ja valokuva, ääni tai digitaaliset teknologiat. Opetuksen lähtökohtana on taiteen prosessi- ja tapahtumaluonteisuus, ja siinä painotetaan tutkimista ja kokeilua sekä opiskelijan oman työskentelyn suhteuttamista nykytaiteen perinteeseen.

Kuvataiteen yhteinen opetus

Yhteisen opetuksen opetusalue vastaa yhteisistä taideopinnoista, kirjoitusopinnoista, taidehistorian, ja -teorian opetuksesta, temaattisista teoriaopinnoista, taiteen esittämiskäytäntöjen, piirustuksen ja havainnon opetuksesta sekä taiteilijana yhteiskunnassa -opinnoista. Yhteinen opetusalue pitää sisällään myös ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarjottavan, koko syksyn kestävän kokonaisuuden Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin.

Opetuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle välineitä ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita ja erilaisia työskentelytapoja sekä vertailla kriittisesti tiedon, tutkimuksen ja taiteen ilmiöitä. Taiteen historian ja teorian riittävä hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija kykenee tarkastelemaan taidetta ja ympäröivää maailmaa moniulotteisesti ja itsenäisesti. Myös taiteilijan ammatin kannalta olennaiseen kirjalliseen ilmaisuun ja taidemaailman toiminnan ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa erityistä huomiota.

Opettajat

Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita taiteilijoita, jotka toimivat aktiivisesti kansainvälisen taiteen kentällä. Vakituisten opettajien antamaa opetusta täydennetään vierailevien suomalaisten ja ulkomaisten tuntiopettajien asiantuntemuksella. Vierailevat opettajat ohjaavat temaattisia työpajoja ja erikoiskursseja ja heidän opetuksensa antaa opiskelijoille mahdollisuuden teknisten taitojen laajentamiseen. He toimivat myös opinnäytteiden ohjaajina, asiantuntijoina ja tarkastajina. Kuvataideakatemian opetuksessa korostetaan henkilökohtaista kahdenkeskistä opetusta, joka tapahtuu opiskelijan työhuoneella sekä yhteisissä studio- ja työsalitiloissa. Opiskelijat saavat opetusalueilla henkilökohtaiset vastuuopettajansa, jotka seuraavat heidän opintojaan muita opettajia lähemmin. Osaamisensa ja ammatillisen verkostonsa kautta opettajakunta kokonaisuudessaan tutustuttaa opiskelijat kuvataiteen kotimaiseen ja kansainväliseen kenttään ja tarjoaa hyvän ammatillisen pohjan taiteilijana toimimiselle.

Usein kysyttyä

Saan BFA-/AMK-tutkintoni valmiiksi vasta loppuvuodesta. Voinko silti hakea syksyn haussa?

Kyllä voit. Jos tulet valituksi, sinun täytyy toimittaa jäljennös BFA-/AMK – todistuksestasi Taideyliopiston hakijapalveluihin viimeistään opiskelupaikan vastaanottoilmoituksen kanssa eli 26.11.2020 mennessä. Liitä lisätietoa valmistumisaikataulustasi hakulomakkeen yhteyteen.

Onko portfoliosta ja motivaatiokirjeestä lisäohjeita?

Portfolioon liittyvät viralliset ohjeet löytyvät ylempää. Mieti portfoliota kootessasi, miten annat töidesi kautta parhaan kuvan itsestäsi. Mieti myös motivaatiokirjettä kirjoittaessasi, mitä tavoitteita esittelet motivaatiokirjeessäsi. Sinun itsesi on ratkaistava, mikä työskentelyssäsi on keskeistä. Valitsijoita kiinnostaa myös se, missä olet nyt taiteilijana ja miten aiot jatkaa sekä se, miten hakemukseesi liittämäsi ennakkotehtävät perustelevat näitä kysymyksiä.

Motivaatiokirjeessä ei pidä kertoa, mitä kursseja aikoo suorittaa, jos pääsee opiskelemaan. Kurssien nimeäminen ei olisi edes mahdollista, koska opetustarjonta vaihtelee lukuvuosittain. Hakemuksesta tulee selvitä, mitkä asiat hakija kokee tärkeiksi ja itseään kiinnostaviksi opiskelussaan ja minkä asioiden tutkimiseen hän haluaa keskittyä. Haluaako hän esimerkiksi jatkaa jo aloittamaansa suuntaan vai vallata uusia alueita?

Minulla on tutkinto tiedeyliopistosta ja olen käynyt useita taidealan kursseja ja harrastanut pitkään taiteen tekemistä. Voinko hakea Kuvataideakatemian 2-vuotiseen maisterikoulutukseen opiskelijaksi?

Kuvataideakatemia arvioi tapauskohtaisesti muilta koulutusaloilta hankittujen tietojen ja taitojen riittävyyden. Soveltuvan pohjakoulutuksen lisäksi hakijalla tulee olla riittävä kokemus kuvataiteellisesta toiminnasta. Tämä toiminta arvioidaan tapauskohtaisesti maisterin opintojen hakuprosessin aikana. Erilaiset taidekurssit tai taideopinnot muissa kuin yliopisto- tai AMK-oppilaitoksissa eivät yleensä anna riittäviä valmiuksia suoraan kuvataiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin. Voit myös hakea opiskelijaksi kuvataiteen kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaan 5,5-vuotiseen koulutukseen, ja jos tulet valituksi, voit saada osan aiemmista opinnoistasi hyväksiluettua. Hakuaika 5,5-vuotiseen koulutukseen on tammikuussa.

Saan BFA-/AMK-tutkintoni valmiiksi vasta loppuvuodesta. Voinko silti käyttää tutkintoa kielitaidon (suomi, ruotsi tai englanti) todistuksena?

Kyllä voit, mikäli tutkintosi valmistuu viimeistään 26.11.2020 mennessä. Jos tulet valituksi, sinun täytyy toimittaa jäljennös BFA-/AMK -todistuksestasi Taideyliopiston hakijapalveluihin viimeistään opiskelupaikan vastaanottoilmoituksen kanssa eli 26.11.2020 mennessä. Liitä lisätietoa valmistumisaikataulustasi ja opintosuoritusotteesi hakulomakkeen yhteyteen.

Mikäli todistat vaadittavan kielitaidon (suomi, ruotsi tai englanti) erillisellä kielitestillä (ks. Valintaperusteet), sinun tulee toimittaa todistus hyväksytysti suoritetusta kielitestistä ensimmäisessä hakuvaiheessa.