Musiikin tohtoriohjelma
Tarjoamme väitöstutkijoille kolme koulutuslinjaa: taiteilijakoulutus, tutkijakoulutus ja soveltajakoulutus.
Miksi meille?
Meiltä valmistuu korkeatasoiseen luovaan ja kriittiseen työskentelyyn kykeneviä asiantuntijoita, jotka toimivat vaativissa taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtävissä itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa. Musiikin tohtorit toimivat myös yhteiskunnallisina vaikuttajina eettisesti kestävän tulevaisuuden puolesta.
Sisältö ja tavoitteet
Tohtorintutkintoja voi suorittaa muun muassa global musicin, klassisen musiikin, kirkkomusiikin, musiikin historian, teorian, sävellyksen, kansanmusiikin, jazzin, musiikkiteknologian, taidehallinnon tai musiikkikasvatuksen alalla. Koulutus järjestetään Sibelius-Akatemian tohtoriohjelmassa ja tutkimuskeskuksessa.
Tohtorikoulutus antaa valmiuksia monenlaisille taiteilijanurille, opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtäviin sekä erilaisille yhteiskunnallisen toiminnan sektoreille. Tohtorialumnimme toimivat esimerkiksi seuraavissa tehtävissä: tutkimushankkeen johtaja, akatemiatutkija, tutkija, taiteilija, läänintaiteilija, muusikko, kapellimestari, korrepetiittori, kulttuurijohtaja, laulaja, säveltäjä, professori, yliopistonlehtori, lehtori, opettaja, rehtori ja asiantuntija.
Musiikin tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa kolmella koulutuslinjalla:
- Taiteilijakoulutuksessa toteutetaan temaattisesti yhtenäinen taiteellis-tutkimuksellinen opin- ja taidonnäyte.
- Tutkijakoulutuksessa opintojen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa opinnoissa.
- Soveltajakoulutuksen opinnoissa erikoistutaan tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen.
Musiikin tohtorin tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, mikä vastaa neljää vuotta päätoimista opiskelua. Tutkintoon kuuluu 165 opintopisteen laajuinen opin- ja taidonnäyte sekä jatko-opintoja 75 opintopisteen verran. Lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 150 opintopistettä, josta opin- ja taidonnäytteen osuus on 75 op ja jatko-opintojen 75 op.
Uuden 1.8.2027 voimaan tulevan opetussuunnitelman mukaan tutkinto koostuu musiikin tohtorin väitöstutkimuksesta (200 op) ja jatko-opinnoista (40 op). Jatko-opinnot pitävät sisällään yleiset valmiustaidot ja tutkimus- tai taiteenalan opinnot.
Taiteilijakoulutus
Taiteilijakoulutuksessa väitöstutkimuksen pääpaino on itsenäisessä, temaattisesti yhtenäisessä taiteellisessa ja tutkimuksellisessa työskentelyssä ja tätä tukevissa jatko-opinnoissa.
Taiteilijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa väitöstutkijalle
- kyky taiteellisesti korkeatasoiseen ja näkemykselliseen ilmaisuun,
- kyky käsitteellisesti selkeään tiedontuotantoon,
- kyky tuottaa uutta tietoa taiteen ja tutkimuksen menetelmien avulla
- kyky rakentavaan vuorovaikutukseen taideyhteisössä, akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin yhteiskunnassa.
Taiteilijakoulutuksessa suoritettava osista muodostuva väitöstutkimus sisältää kahdesta kolmeen osaa, joista vähintään yksi on vertaisarvioitu artikkeli tai kirjallinen monografia (tutkielma) ja muut esitarkastettuja taiteellisia osia. Niiden lisäksi väitöstutkimuksessa tulee olla väitöstutkijan itsenäisesti kirjoittama kokonaisuutta tarkasteleva kirjallinen yhteenveto.
Taiteelliset osat voivat olla esimerkiksi konsertteja, sävellyksiä, taiteellisia produktioita, liturgioita, äänitteitä, verkkoaineistoja tai videoita. Kaikki taiteelliset osat tallennetaan. Tohtoriohjelma vastaa taiteellisen osan tallentamisesta.
Kirjallinen yhteenveto on erillinen raportti, joka sisältää koko väitöstutkimuksen tavoitteet, viitekehyksen, taiteellisten osien ja artikkelin tehtävät sekä niiden keskinäisen yhteyden, tulokset ja pohdintaa tulosten merkityksestä. Vaihtoehtoinen muoto vertaisarvioitavalle artikkelille ja kirjalliselle yhteenvedolle on esitarkastettava monografia, johon myös yhteenvetoon kuuluvat asiat sisällytetään. Vertaisarvioitu artikkeli ja kirjallinen yhteenveto tai niitä vastaava monografia muodostavat yhdessä taiteellisten osien kanssa tutkimuksellisen kokonaisuuden. Kirjalliset osat voivat olla monimediaisia. Tutkintoon kuuluvat jatko-opinnot tukevat väitöstutkimusta ja sen prosessia sekä väitöstutkijan taiteellista, tutkimuksellista ja muuta kehittymistä. Ne sovitaan vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet.
Tutkijakoulutus
Tutkijakoulutuksessa väitöstutkimuksen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa jatko-opinnoissa. Tutkijakoulutuksen tohtorintutkinnon väitöstutkimus on nimeltään väitöskirja, ja sen tarkastaa vastaväittäjä(t) julkisessa väitöstilaisuudessa.
Tutkijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa väitöstutkijalle
- kyky korkeatasoiseen tiedon tuottamiseen,
- kyky vuorovaikutukseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin,
- kyky integroitua osaksi kansainvälisen tutkijayhteisön toimintaa sekä
- kyky vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa.
Tutkijakoulutuksen tohtorintutkintoon sisältyvä väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys Sibelius-Akatemiassa edustetulta tutkimusalalta. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko monografia tai artikkeliväitöskirja.
Monografiaväitöskirja on väitöstutkijan yksin kirjoittama yksikielinen ja yhtenäisenä julkaistava teos.
Artikkeliväitöskirja koostuu kahdesta kolmeen samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä artikkelista, jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi vertaisarviointikäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa. Väitöstutkijan on oltava artikkeleiden päävastuullinen kirjoittaja ja hänen itsenäinen osuutensa on oltava osoitettavissa. Väitöstutkijan on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla kun väitöskirja jätetään esitarkastettavaksi. Artikkelien lukumäärä määräytyy tutkimusprojektin luonteen, artikkelien sisällöllisen merkittävyyden sekä niiden laatimisen edellyttämän työmäärän mukaan. Artikkeliväitöskirjaan kuuluu myös väitöstutkijan itsenäisesti kirjoittama yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, ongelma, menetelmä ja tulokset. Tutkintoon kuuluvat jatko-opinnot tukevat väitöstutkimusta ja sen prosessia sekä väitöstutkijan tieteellistä, taiteellista tai muuta kehittymistä. Ne sovitaan vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet.
Soveltajakoulutus
Soveltajakoulutuksessa tavoitteena on kehittää musiikkiin liittyviä käytäntöjä, toimintatapoja, menetelmiä, tietokoneohjelmia, innovaatioita, sovelluksia, välineitä tai muita vastaavia jaettavissa olevia tuotoksia. Kehittäminen tapahtuu tieteellisiä ja/tai taiteellisia tutkimusmenetelmiä käyttäen, ja kehittämiskohdetta koetellaan osana väitöstutkimusta. Kehittämisen lähtökohtana ovat yleensä aina hakijan omat kokemukset ja kiinnostus sekä musiikin muuttuvien toimintaympäristöjen tarpeet. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen.
Väitöstutkijan tavoitteena on saavuttaa
- yhdistelmä korkeatasoisia tieteellisiä, metodisia, pedagogisia, taiteellisia tai teknisiä valmiuksia,
- kyky korkeatasoisten uusien menetelmien, valmiuksien, aineistojen ja välineiden kehittämiseen,
- kyky tiedon keräämiseen, tuottamisen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen,
- kyky toimia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa omalla alalla sekä monialaisesti sekä
- kyky viestiä työnsä tuloksista erilaisille yleisöille.
Tutkinnon sisällöllinen ydin on kehittämiskohde, joka muodostuu uusista ja koetelluista materiaaleista, menetelmistä, sovelluksista ja käytännöistä. Kehittämistyö sekä sen koettelu ja arviointi kuvataan kirjallisessa osassa. Tieteellisessä soveltajakoulutuksessa kirjallista osaa kutsutaan väitöskirjaksi.
Soveltajakoulutuksessa suoritettavaan väitöstutkimukseen kuuluvat
- kehittämiskohde ja kehittämistyön tuotokset, joita voivat olla esimerkiksi
- malli tai menetelmä, tietokoneohjelma, verkkosivusto, nuottimateriaali, opetusmateriaali, tutkimusartikkeli, kriittinen editio tai transkriptio (taiteellinen ja tieteellinen tutkinto) tai
- konsertti, levytys, luentokonsertti tai vastaava (taiteellinen tutkinto) sekä
- kirjallinen kuvaus kehittämistyön teoreettisista lähtökohdista, kontekstista ja vaiheista sekä kehittämiskohteen koettelusta ja arvioinnista.
Tutkintoon kuuluvat jatko-opinnot tukevat väitöstutkimusta ja sen prosessia, soveltamis- ja kehittämistaitoja sekä väitöstutkijan tieteellistä, taiteellista tai muuta kehittymistä. Ne sovitaan vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet.
Tohtoriopintojen rahoittaminen
Tohtoriopinnot Taideyliopistossa voidaan suorittaa joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Yliopisto tarjoaa joitakin palkallisia työsuhteita ja tutkimushankkeet saattavat työllistää väitöstutkijoita. Avoimet palkalliset tehtävät julkaistaan Taideyliopiston avoimissa työpaikoissa. Monet rahoittavat opintojaan esimerkiksi apurahojen, oman työnsä tai muiden tulonlähteiden avulla. Hakijoilta edellytetään realistista suunnitelmaa siitä, miten opinnot ja tutkimus- tai taiteellinen työskentely rahoitetaan.
Taideyliopisto ei peri väitöstutkijoilta lukukausimaksuja, ja tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Yliopisto ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vastaa yksittäisen väitösprojektin kustannuksista eikä tarjoa automaattisesti rahoitusta tutkimus- tai taiteellisen työn toteuttamiseen.
Väitöstutkijat vastaavat itse omista elin- ja asumiskustannuksistaan. Pääkaupunkiseudun yleinen kustannustaso on kansainvälisesti verrattuna melko korkea, joten väitöstutkijoiden tulee varmistaa, että käytettävissä on riittävä toimeentulo koko opintojen suunnitellun keston ajaksi.
Hakuvaiheessa on hyvä huomioida myös tutkimus- tai taiteellisen työskentelyn mahdolliset kustannukset. Näitä voivat olla esimerkiksi materiaalit, laitteet, ohjelmistot, aineiston hankinta, näyttely-, esitys- tai tuotantokulut, matkustaminen, tallennus- ja dokumentointipalvelut tai muut projektin toteuttamiseen liittyvät menot.
Säätiörahoitus
Apurahat ovat monille väitöstutkijoille keskeinen rahoitusmuoto. Taiteellista ja tieteellistä tutkimusta tukevat Suomessa ja kansainvälisesti useat säätiöt. Hakijoita kannustetaan selvittämään rahoitusmahdollisuuksia jo ennen opintojen aloittamista sekä aktiivisesti opintojen aikana. Löydät tietoa säätiörahoituksesta esimerkiksi täältä:
Apurahalla työskentelevän väitöstutkijan on hyvä huomioida, että apuraha ei muodosta työsuhdetta Taideyliopistoon. Tämän vuoksi työsuhteeseen liittyvät oikeudet, palvelut ja etuudet eivät koske apurahatutkijoita.
Ennen opintojen aloittamista kansainvälisten hakijoiden on syytä varmistaa, että heidän rahoituksensa riittää kattamaan sekä elinkustannukset että mahdolliset opintoihin liittyvät kulut Suomessa. Realistinen rahoitussuunnitelma tukee opintojen sujuvaa etenemistä ja mahdollistaa keskittymisen pitkäjänteiseen tutkimus- ja taiteelliseen työskentelyyn.
Kannattaa tarkastaa tarjoaako oma kotimaasi rahoitusta ulkomailla suoritettavaan tohtorintutkintoon.
Muu rahoitus
Tohtoriopintoja voidaan tehdä esimerkiksi taiteellisen tai muun ammatillisen työn ohessa tai muun henkilökohtaisen rahoituksen varassa.
Joissakin tilanteissa tohtoriopintoihin voi olla mahdollista saada opintotukea. Ajantasaiset tiedot jatko-opintojen opintotukimahdollisuuksista löytyvät Kelan verkkosivuilta.
Osa-aikaisesti suoritettava tohtorintutkinto edellyttää yleensä usean vuoden sitoutumista sekä huolellista ajankäytön ja rahoituksen suunnittelua. Mikäli suoritat tutkintoa työn ohessa, on hyvä arvioida etukäteen, kuinka paljon aikaa voit käyttää opintoihin ja tutkimus- tai taiteelliseen työskentelyyn sekä millaisia mahdollisuuksia sinulla on järjestää intensiivisempiä työskentelyjaksoja esimerkiksi opintovapaan, apurahojen tai muun rahoituksen avulla.
Ennen opintojen aloittamista hakijoita kehotetaan laatimaan realistinen suunnitelma sekä toimeentulostaan että väitösprojektin toteuttamiseen tarvittavista resursseista.
Opettajat
Opettajamme ovat alansa parhaita asiantuntijoita. Vakituisen opettajakuntamme lisäksi koulutusohjelmassa vierailee säännöllisesti kansainvälisiä huippuammattilaisia.
Tutustu opiskelun arkeen
Tavoitetutkinto ja -aika
Musiikin tohtori
Hakukohteet
Musiikin tohtoriohjelma
Hakuaika
Seuraava hakuaika on tammikuussa 2027. Opinnot alkavat elokuussa 2027.
Opetus- ja tutkintokieli
englanti (en), ruotsi (sv), suomi (fi)
Lue lisää kielikäytännöistämme
Lukuvuosimaksu
Tohtorikoulutuksessa ei ole lukuvuosimaksua.
Yksikkö
Sibelius-Akatemia
Kysy hakemisesta
doc.admissions@uniarts.fi
Miksi meille?
Meiltä valmistuu korkeatasoiseen luovaan ja kriittiseen työskentelyyn kykeneviä asiantuntijoita, jotka toimivat vaativissa taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtävissä itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa. Musiikin tohtorit toimivat myös yhteiskunnallisina vaikuttajina eettisesti kestävän tulevaisuuden puolesta.
Sisältö ja tavoitteet
Tohtorintutkintoja voi suorittaa muun muassa global musicin, klassisen musiikin, kirkkomusiikin, musiikin historian, teorian, sävellyksen, kansanmusiikin, jazzin, musiikkiteknologian, taidehallinnon tai musiikkikasvatuksen alalla. Koulutus järjestetään Sibelius-Akatemian tohtoriohjelmassa ja tutkimuskeskuksessa.
Tohtorikoulutus antaa valmiuksia monenlaisille taiteilijanurille, opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtäviin sekä erilaisille yhteiskunnallisen toiminnan sektoreille. Tohtorialumnimme toimivat esimerkiksi seuraavissa tehtävissä: tutkimushankkeen johtaja, akatemiatutkija, tutkija, taiteilija, läänintaiteilija, muusikko, kapellimestari, korrepetiittori, kulttuurijohtaja, laulaja, säveltäjä, professori, yliopistonlehtori, lehtori, opettaja, rehtori ja asiantuntija.
Musiikin tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa kolmella koulutuslinjalla:
- Taiteilijakoulutuksessa toteutetaan temaattisesti yhtenäinen taiteellis-tutkimuksellinen opin- ja taidonnäyte.
- Tutkijakoulutuksessa opintojen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa opinnoissa.
- Soveltajakoulutuksen opinnoissa erikoistutaan tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen.
Musiikin tohtorin tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä, mikä vastaa neljää vuotta päätoimista opiskelua. Tutkintoon kuuluu 165 opintopisteen laajuinen opin- ja taidonnäyte sekä jatko-opintoja 75 opintopisteen verran. Lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 150 opintopistettä, josta opin- ja taidonnäytteen osuus on 75 op ja jatko-opintojen 75 op.
Uuden 1.8.2027 voimaan tulevan opetussuunnitelman mukaan tutkinto koostuu musiikin tohtorin väitöstutkimuksesta (200 op) ja jatko-opinnoista (40 op). Jatko-opinnot pitävät sisällään yleiset valmiustaidot ja tutkimus- tai taiteenalan opinnot.
Taiteilijakoulutus
Taiteilijakoulutuksessa väitöstutkimuksen pääpaino on itsenäisessä, temaattisesti yhtenäisessä taiteellisessa ja tutkimuksellisessa työskentelyssä ja tätä tukevissa jatko-opinnoissa.
Taiteilijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa väitöstutkijalle
- kyky taiteellisesti korkeatasoiseen ja näkemykselliseen ilmaisuun,
- kyky käsitteellisesti selkeään tiedontuotantoon,
- kyky tuottaa uutta tietoa taiteen ja tutkimuksen menetelmien avulla
- kyky rakentavaan vuorovaikutukseen taideyhteisössä, akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin yhteiskunnassa.
Taiteilijakoulutuksessa suoritettava osista muodostuva väitöstutkimus sisältää kahdesta kolmeen osaa, joista vähintään yksi on vertaisarvioitu artikkeli tai kirjallinen monografia (tutkielma) ja muut esitarkastettuja taiteellisia osia. Niiden lisäksi väitöstutkimuksessa tulee olla väitöstutkijan itsenäisesti kirjoittama kokonaisuutta tarkasteleva kirjallinen yhteenveto.
Taiteelliset osat voivat olla esimerkiksi konsertteja, sävellyksiä, taiteellisia produktioita, liturgioita, äänitteitä, verkkoaineistoja tai videoita. Kaikki taiteelliset osat tallennetaan. Tohtoriohjelma vastaa taiteellisen osan tallentamisesta.
Kirjallinen yhteenveto on erillinen raportti, joka sisältää koko väitöstutkimuksen tavoitteet, viitekehyksen, taiteellisten osien ja artikkelin tehtävät sekä niiden keskinäisen yhteyden, tulokset ja pohdintaa tulosten merkityksestä. Vaihtoehtoinen muoto vertaisarvioitavalle artikkelille ja kirjalliselle yhteenvedolle on esitarkastettava monografia, johon myös yhteenvetoon kuuluvat asiat sisällytetään. Vertaisarvioitu artikkeli ja kirjallinen yhteenveto tai niitä vastaava monografia muodostavat yhdessä taiteellisten osien kanssa tutkimuksellisen kokonaisuuden. Kirjalliset osat voivat olla monimediaisia. Tutkintoon kuuluvat jatko-opinnot tukevat väitöstutkimusta ja sen prosessia sekä väitöstutkijan taiteellista, tutkimuksellista ja muuta kehittymistä. Ne sovitaan vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet.
Tutkijakoulutus
Tutkijakoulutuksessa väitöstutkimuksen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa jatko-opinnoissa. Tutkijakoulutuksen tohtorintutkinnon väitöstutkimus on nimeltään väitöskirja, ja sen tarkastaa vastaväittäjä(t) julkisessa väitöstilaisuudessa.
Tutkijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa väitöstutkijalle
- kyky korkeatasoiseen tiedon tuottamiseen,
- kyky vuorovaikutukseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin,
- kyky integroitua osaksi kansainvälisen tutkijayhteisön toimintaa sekä
- kyky vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa.
Tutkijakoulutuksen tohtorintutkintoon sisältyvä väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys Sibelius-Akatemiassa edustetulta tutkimusalalta. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko monografia tai artikkeliväitöskirja.
Monografiaväitöskirja on väitöstutkijan yksin kirjoittama yksikielinen ja yhtenäisenä julkaistava teos.
Artikkeliväitöskirja koostuu kahdesta kolmeen samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä artikkelista, jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi vertaisarviointikäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa. Väitöstutkijan on oltava artikkeleiden päävastuullinen kirjoittaja ja hänen itsenäinen osuutensa on oltava osoitettavissa. Väitöstutkijan on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla kun väitöskirja jätetään esitarkastettavaksi. Artikkelien lukumäärä määräytyy tutkimusprojektin luonteen, artikkelien sisällöllisen merkittävyyden sekä niiden laatimisen edellyttämän työmäärän mukaan. Artikkeliväitöskirjaan kuuluu myös väitöstutkijan itsenäisesti kirjoittama yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, ongelma, menetelmä ja tulokset. Tutkintoon kuuluvat jatko-opinnot tukevat väitöstutkimusta ja sen prosessia sekä väitöstutkijan tieteellistä, taiteellista tai muuta kehittymistä. Ne sovitaan vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet.
Soveltajakoulutus
Soveltajakoulutuksessa tavoitteena on kehittää musiikkiin liittyviä käytäntöjä, toimintatapoja, menetelmiä, tietokoneohjelmia, innovaatioita, sovelluksia, välineitä tai muita vastaavia jaettavissa olevia tuotoksia. Kehittäminen tapahtuu tieteellisiä ja/tai taiteellisia tutkimusmenetelmiä käyttäen, ja kehittämiskohdetta koetellaan osana väitöstutkimusta. Kehittämisen lähtökohtana ovat yleensä aina hakijan omat kokemukset ja kiinnostus sekä musiikin muuttuvien toimintaympäristöjen tarpeet. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen.
Väitöstutkijan tavoitteena on saavuttaa
- yhdistelmä korkeatasoisia tieteellisiä, metodisia, pedagogisia, taiteellisia tai teknisiä valmiuksia,
- kyky korkeatasoisten uusien menetelmien, valmiuksien, aineistojen ja välineiden kehittämiseen,
- kyky tiedon keräämiseen, tuottamisen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen,
- kyky toimia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa omalla alalla sekä monialaisesti sekä
- kyky viestiä työnsä tuloksista erilaisille yleisöille.
Tutkinnon sisällöllinen ydin on kehittämiskohde, joka muodostuu uusista ja koetelluista materiaaleista, menetelmistä, sovelluksista ja käytännöistä. Kehittämistyö sekä sen koettelu ja arviointi kuvataan kirjallisessa osassa. Tieteellisessä soveltajakoulutuksessa kirjallista osaa kutsutaan väitöskirjaksi.
Soveltajakoulutuksessa suoritettavaan väitöstutkimukseen kuuluvat
- kehittämiskohde ja kehittämistyön tuotokset, joita voivat olla esimerkiksi
- malli tai menetelmä, tietokoneohjelma, verkkosivusto, nuottimateriaali, opetusmateriaali, tutkimusartikkeli, kriittinen editio tai transkriptio (taiteellinen ja tieteellinen tutkinto) tai
- konsertti, levytys, luentokonsertti tai vastaava (taiteellinen tutkinto) sekä
- kirjallinen kuvaus kehittämistyön teoreettisista lähtökohdista, kontekstista ja vaiheista sekä kehittämiskohteen koettelusta ja arvioinnista.
Tutkintoon kuuluvat jatko-opinnot tukevat väitöstutkimusta ja sen prosessia, soveltamis- ja kehittämistaitoja sekä väitöstutkijan tieteellistä, taiteellista tai muuta kehittymistä. Ne sovitaan vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet.
Tohtoriopintojen rahoittaminen
Tohtoriopinnot Taideyliopistossa voidaan suorittaa joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Yliopisto tarjoaa joitakin palkallisia työsuhteita ja tutkimushankkeet saattavat työllistää väitöstutkijoita. Avoimet palkalliset tehtävät julkaistaan Taideyliopiston avoimissa työpaikoissa. Monet rahoittavat opintojaan esimerkiksi apurahojen, oman työnsä tai muiden tulonlähteiden avulla. Hakijoilta edellytetään realistista suunnitelmaa siitä, miten opinnot ja tutkimus- tai taiteellinen työskentely rahoitetaan.
Taideyliopisto ei peri väitöstutkijoilta lukukausimaksuja, ja tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Yliopisto ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vastaa yksittäisen väitösprojektin kustannuksista eikä tarjoa automaattisesti rahoitusta tutkimus- tai taiteellisen työn toteuttamiseen.
Väitöstutkijat vastaavat itse omista elin- ja asumiskustannuksistaan. Pääkaupunkiseudun yleinen kustannustaso on kansainvälisesti verrattuna melko korkea, joten väitöstutkijoiden tulee varmistaa, että käytettävissä on riittävä toimeentulo koko opintojen suunnitellun keston ajaksi.
Hakuvaiheessa on hyvä huomioida myös tutkimus- tai taiteellisen työskentelyn mahdolliset kustannukset. Näitä voivat olla esimerkiksi materiaalit, laitteet, ohjelmistot, aineiston hankinta, näyttely-, esitys- tai tuotantokulut, matkustaminen, tallennus- ja dokumentointipalvelut tai muut projektin toteuttamiseen liittyvät menot.
Säätiörahoitus
Apurahat ovat monille väitöstutkijoille keskeinen rahoitusmuoto. Taiteellista ja tieteellistä tutkimusta tukevat Suomessa ja kansainvälisesti useat säätiöt. Hakijoita kannustetaan selvittämään rahoitusmahdollisuuksia jo ennen opintojen aloittamista sekä aktiivisesti opintojen aikana. Löydät tietoa säätiörahoituksesta esimerkiksi täältä:
Apurahalla työskentelevän väitöstutkijan on hyvä huomioida, että apuraha ei muodosta työsuhdetta Taideyliopistoon. Tämän vuoksi työsuhteeseen liittyvät oikeudet, palvelut ja etuudet eivät koske apurahatutkijoita.
Ennen opintojen aloittamista kansainvälisten hakijoiden on syytä varmistaa, että heidän rahoituksensa riittää kattamaan sekä elinkustannukset että mahdolliset opintoihin liittyvät kulut Suomessa. Realistinen rahoitussuunnitelma tukee opintojen sujuvaa etenemistä ja mahdollistaa keskittymisen pitkäjänteiseen tutkimus- ja taiteelliseen työskentelyyn.
Kannattaa tarkastaa tarjoaako oma kotimaasi rahoitusta ulkomailla suoritettavaan tohtorintutkintoon.
Muu rahoitus
Tohtoriopintoja voidaan tehdä esimerkiksi taiteellisen tai muun ammatillisen työn ohessa tai muun henkilökohtaisen rahoituksen varassa.
Joissakin tilanteissa tohtoriopintoihin voi olla mahdollista saada opintotukea. Ajantasaiset tiedot jatko-opintojen opintotukimahdollisuuksista löytyvät Kelan verkkosivuilta.
Osa-aikaisesti suoritettava tohtorintutkinto edellyttää yleensä usean vuoden sitoutumista sekä huolellista ajankäytön ja rahoituksen suunnittelua. Mikäli suoritat tutkintoa työn ohessa, on hyvä arvioida etukäteen, kuinka paljon aikaa voit käyttää opintoihin ja tutkimus- tai taiteelliseen työskentelyyn sekä millaisia mahdollisuuksia sinulla on järjestää intensiivisempiä työskentelyjaksoja esimerkiksi opintovapaan, apurahojen tai muun rahoituksen avulla.
Ennen opintojen aloittamista hakijoita kehotetaan laatimaan realistinen suunnitelma sekä toimeentulostaan että väitösprojektin toteuttamiseen tarvittavista resursseista.
Opettajat
Opettajamme ovat alansa parhaita asiantuntijoita. Vakituisen opettajakuntamme lisäksi koulutusohjelmassa vierailee säännöllisesti kansainvälisiä huippuammattilaisia.