Näin haet musiikin tohtorikoulutukseen

Hakuohjeet Sibelius-Akatemian tohtorikoulutukseen.

Yleiset ohjeet

Musiikin tohtorin tutkinto ja koulutuslinjat

Musiikin tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa kolmella koulutuslinjalla:

  • Taiteilijakoulutuksessa toteutetaan temaattisesti yhtenäinen taiteellis-tutkimuksellinen opin- ja taidonnäyte.
  • Tutkijakoulutuksessa opintojen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa opinnoissa.
  • Soveltajakoulutuksen opinnoissa erikoistutaan tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen.

Musiikin tohtorin tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä. Tutkintoon kuuluu 165 opintopisteen laajuinen opin- ja taidonnäyte sekä tukiopintoja 75 opintopisteen verran. Lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 150 opintopistettä, josta opin- ja taidonnäytteen osuus on 75 op ja tukiopintojen 75 op.

Tukiopintojen tulee olla yliopistotasoisia kattaen taiteenalan hallinnan, tutkimuksen perusteet ja menetelmät, tutkimusviestinnän ja työelämäosaamisen (ks. https://opinto-opas.uniarts.fi/fi/tutkinto-ohjelma/8379). Tukiopintojen on sovelluttava opin- ja taidonnäytteen kohteena olevaan ongelmakokonaisuuteen.

Hakuohjeet

Hakuaika alkaa 3.1.2022 ja päättyy maanantaina 31.1.2022 klo 16.00.

Jatko-opintokelpoisuus on henkilöllä, joka on suorittanut musiikin maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto) tai vastaavan aikaisemman Sibelius-Akatemian tutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon. Jatko-opiskelu voi perustua myös muille edeltäville opinnoille, mikäli Sibelius-Akatemian johtokunnan Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto katsoo henkilöllä olevan edellytykset jatko-opintojen menestykselliseen harjoittamiseen.

Hakemus tehdään Opintopolku.fi -sivuston kautta.

Kun täytät hakemuslomaketta Opintopolussa, voit ladata hakuasiakirjat valittuasi haluamasi koulutuksen (soveltajakoulutus, taiteilijakoulutus, tutkijakoulutus).

Hakemus tohtoriopintoihin osoitetaan Sibelius-Akatemian johtokunnan Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle. Hakemuksen perusteella opiskelijalle voidaan myöntää

1. opinto-oikeus tohtorintutkintoon johtavaan koulutukseen (dekaanin päätös),
2. mahdollisuus tulla jatkotutkintosuunnitelmaa valmistelevaksi opiskelijaksi (tohtorikoulun johtajan päätös) tai
3. hakemus voidaan hylätä. 

Päätös opiskelijaksi ottamisesta ja tulosten ilmoittaminen

Keskeisimmän kriteerin hakijan ottamisessa opiskelijaksi muodostavat arviot hakijan mahdollisuuksista menestyä jatko-opinnoissa. Valinta opiskelijaksi perustuu hakemukseen ja siihen liittyvään, hakijan hakujärjestelmään toimittamaan aineistoon sekä valintakoesuorituksiin. Asiantuntijalautakunta arvioi valintakoesuoritukset hakijan taitojen, tietojen, valmiuksien ja koulutettavuuden selvittämiseksi. Arviointi perustuu seuraaviin yleisiin ja alempana kuvattuihin hakukohdekohtaisiin valintaperusteisiin.

Yleiset valintaperusteet:

  • hakijan valmiudet suorittaa menestyksekkäästi suunnittelemansa jatkotutkinto
  • hakuasiakirjat ja mahdolliset valintakoesuoritukset
  • tutkinnon toteutettavuus ohjeellisen suoritusajan puitteissa (tohtorintutkinto täysipäiväisesti opiskellen 4 vuodessa, lisensiaatintutkinto 2,5 vuodessa jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä)
  • tutkinnon omaperäisyys
  • tutkinnon merkitys ja vaikuttavuus omalla alallaan ja yhteiskunnassa
  • hankkeen sopivuus yliopiston taiteelliseen ja tutkimukselliseen profiiliin.

Valinnan lopputuloksesta ilmoitetaan hakijoille heti sen selvittyä, kuitenkin viimeistään 15.6.2022.

Oikaisuhakemus

Yliopistolain (L558/2009) 82 §:n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkaisemisesta. Oikaisuhakemus on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava Taideyliopiston kirjaamoon.

Oikaisuhakemuksen toimittaminen ja sen sisältö

Hakemuksen on oltava perillä kirjaamossa 14 päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta. Oikaisuhakemuksen lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Mikäli toimitat oikaisuhakemuksen sähköpostitse, kirjoita sähköpostin otsikko-/aiheriville, mitä akatemiaa hakemus koskee. Oikaisuhakemuksesta on käytävä ilmi vaatimuksen tekijän nimi ja yhteystiedot, vaatimukset sekä vaatimusten perusteet.

Kirjaamon yhteystiedot

Taideyliopisto / kirjaamo
PL 38 / Töölönlahdenkatu 16 C
00097 Taideyliopisto
kirjaamo@uniarts.fi

Lisätietoja

DocMus/Sirpa Järvelä, sirpa.jarvela@uniarts.fi, 040-710 4286
MuTri/Hannu Tolvanen, hannu.tolvanen@uniarts.fi, 050-5680 584

Haku taiteilijakoulutukseen

Taiteilijakoulutuksessa toteutetaan temaattisesti yhtenäinen taiteellis-tutkimuksellinen opin- ja taidonnäyte.

Taiteilijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa opiskelijalle

  • kyky taiteellisesti korkeatasoiseen ja näkemykselliseen ilmaisuun
  • kyky käsitteellisesti selkeään tiedontuotantoon
  • kyky uuden tiedon tuottamiseen taiteellisten ja tieteellisten metodien ja teorioiden kautta
  • kyky rakentavaan vuorovaikutukseen taideyhteisössä, akateemisessa maailmassa ja muussa yhteiskunnassa.

Taiteilijakoulutuksessa suoritettavan jatkotutkinnon opin- ja taidonnäyte on temaattisesti yhtenäinen, tutkimuksellinen kokonaisuus, joka koostuu taiteellisista osioista, kirjallisesta osiosta ja yhteenvedosta. Hakijan tulee määritellä osioiden tavoitteet, sisältö, laajuus ja keskinäinen suhde jatkotutkintosuunnitelmassa osana hakemustaan. Jatkotutkintosuunnitelmaa päivitetään tohtoriopintojen edetessä.

  • Opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot voivat olla esimerkiksi konsertteja, sävellyksiä, taiteellisia produktioita, liturgioita, äänitteitä, verkkoaineistoja tai videoita. Osioiden laajuus vastaa tohtorintutkinnossa vähintään kahta ja enintään neljää (lisensiaatintutkinnossa enintään kahta) konserttiohjelmaa tai muuta taiteellista kokonaisuutta.
  • Opin- ja taidonnäytteeseen kuuluu lisäksi kirjallinen osio, joka voi olla joko monografiamuotoinen tutkielma, vastaava monimediainen tutkimusteksti tai koostua vähintään yhdestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Kirjallinen osio muodostaa yhdessä muiden opin- ja taidonnäytteen osioiden kanssa tutkimuksellisen kokonaisuuden.
  • Yhteenvedossa raportoidaan koko opin- ja taidonnäytteen tavoitteet, viitekehys, osiot ja niiden keskinäinen yhteys, tulokset sekä pohdinta tulosten merkityksestä. Jos kirjallinen osio on monografia, yhteenvetoon kuuluvat asiat sisällytetään siihen. Jos kirjallinen osio on artikkelimuotoinen, yhteenveto on erillinen raportti.

Tohtoriopiskelijat valitaan 1) hakuasiakirjojen, 2) taiteellisen tasokokeen, 3) haastattelun ja 4) aineistokokeen perusteella. Aineistokokeella testataan myös opiskelukielen taitoa.

Arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden taidot, tiedot, valmiudet ja mahdollisuudet menestyä jatko-opinnoissa. Arviointiperusteita ovat:

  • jatkotutkintosuunnitelman selkeys
  • taiteellinen ja tekninen osaaminen
  • musiikillisen ilmaisun yksilöllisyys, erottuvuus ja kypsyys
  • kyky argumentoida omia taiteellisia ja tutkimuksellisia päämääriä
  • potentiaali taiteellisten käytäntöjen uudistamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen
  • potentiaali vuorovaikutukseen sekä taiteen ja tutkimuksen aseman vahvistamiseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin yhteiskunnassa.

Hakuasiakirjat – taiteilijakoulutus

Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat, osat 1–3 yhdistettynä yhdeksi PDF-tiedostoksi, osa 4 tarkemman ohjeen mukaan (ks. alla):

  1. Vapaamuotoinen hakemus tohtorikoulutukseen

Hakemus osoitetaan Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle. Hakemukseen sisällytetään tasokokeen ohjelma sekä henkilö- ja yhteystiedot.

2. Jatkotutkintosuunnitelma

Jatkotutkintosuunnitelmassa (enintään 20 000 merkkiä välilyönteineen) kuvataan tutkinnon tavoitteet, opin- ja taidonnäytteen osiot ja niiden keskinäinen yhteys, tukiopintojen sisältö sekä jatko-opintojen aikataulu. Jatkotutkintosuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot:

– opin- ja taidonnäytekokonaisuuden taiteelliset ja tutkimukselliset lähtökohdat, tehtävänasettelu ja päämäärät

– opin- ja taidonnäytteen osioiden sisältö, keskinäinen suhde ja painotukset (millä tavoin päämääriin pyritään opin- ja taidonnäytteen kautta, miten opin- ja taidonnäytteessä yhdistyvät taiteellinen toiminta ja tutkimus?)

– opin- ja taidonnäytteen taiteellisten osioiden temaattiset ideat, ohjelmat pääpiirteittäin ja yksittäisen osion asema kokonaisuudessa; hakijan tulee huomioida, että hän vastaa itse taiteellisten osioiden järjestämisestä, kuten avustavien soittajien palkkaamisesta ja orkesterin tai kuoron hankkimisesta

– alustava kuvaus monografian, kunkin tutkimusartikkelin tai eksposition tutkimustehtävästä, teoreettisesta viitekehyksestä, menetelmistä ja aineistosta sekä kirjallisen osion suhteesta opin- ja taidonnäytteen muihin osioihin

– arvio opin- ja taidonnäytteen tulosten merkityksestä omalle taiteenalalle ja sitä koskevalle tutkimukselle sekä yhteiskunnalle laajemmin

– hahmotelma tutkinnon päämäärien saavuttamiseksi tarvittavista, yhteensä 75 opintopisteen laajuisista tukiopinnoista (aihepiirit, laajuus)

– jatko-opintojen suunniteltu aikataulu.

Jatkotutkintosuunnitelman sisällöstä neuvotellaan Sibelius-Akatemian professorin tai muun opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen hakuajankohtaa. Hakija voi ehdottaa sisällytettäväksi tutkintoon pienen määrän aiemmin tuottamaansa aineistoa edellyttäen, että se saumattomasti sopii opin- ja taidonnäytteen tematiikkaan ja sisältöön. Hakijaa kehotetaan myös osallistumaan Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen avoimiin hakuinfotilaisuuksiin syyslukukauden aikana. Hakijalla on jatkotutkintosuunnitelmassaan oikeus tehdä ehdotuksensa ohjaajista.

3. Motivaatiokirje

Ks. ohje motivaatiokirjeen laatimiseksi

4. Portfolio

Portfolion tulee sisältää ansioluettelotiedot sekä jatkotutkintosuunnitelman kannalta tarkoituksenmukaisia näytteitä hakijan taiteellisesta toiminnasta. Näitä ovat esimerkiksi a) video- ja äänitallenteet esityksistä, b) valikoima partituureja (4–6 kpl) äänitteineen, c) soivat materiaalit (3–5 näytettä) partituureineen tai vastaavine sävellyksen toteutusta kuvaavine dokumentaatioineen tai d) näiden yhdistelmät.

Ks. tarkempi ohje portfolion laatimiseksi

Valintakokeet

Taiteellinen tasokoe

Hakuajan umpeuduttua tohtorikoulujen johtajat päättävät taiteelliseen tasokokeeseen kutsuttavista hakijoista asiantuntijoita kuultuaan. Taiteellisia osioita sisältävää tutkintoa suunnittelevien hakijoiden on osallistuttava taiteelliseen tasokokeeseen. Tasokokeessa esitettävän ohjelman tulee liittyä selkeästi kaavaillun opin- ja taidonnäytteen aihepiiriin. Ohjelma saa kestää korkeintaan 15 minuuttia.

Vain tallenteiden perusteella ei voi tulla valituksi opiskelijaksi tohtorikoulutukseen. Euroopan ulkopuolelta tuleville pyrkijöille on varattu mahdollisuus lähettää myöhemmin ilmoitettavalle alustalle videotallenne ja saada sen perusteella alustava ennakkoarvio menestymismahdollisuuksistaan tasokokeessa. Korkeintaan kaksi vuotta vanhan, teknisesti korkealaatuisen videotallenteen tulee olla kestoltaan enintään 30 minuuttia, ja sen tulee sisältää suunnitteilla olevaan opin- ja taidonnäytteeseen liittyvää ohjelmistoa.

Taiteellisten tasokokeiden päivämääristä ilmoitetaan myöhemmin.

DocMus-tohtorikouluun pyrkivät sävellyshakijat suorittavat tasokokeen luovuttamalla lautakunnalle portfolionsa partituurit (4–6 kpl) ääninäytteineen.

Haastattelu, aineistokoe ja mahdollinen kielikoe

Tasokokeessa hyväksytyille hakijoille järjestetään haastattelu, jossa hakijan kanssa keskustellaan lähemmin niistä seikoista, jotka eivät käyneet ilmi hakuasiakirjoista sekä hänen tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan suorittaa tohtorintutkinto.

Niille hakijoille, jotka ovat läpäisseet tasokokeen ja jotka on kutsuttu haastatteluun, järjestetään haastattelun päätteeksi myös aineistokoe. Tehtävänä on kirjoittaa noin kahden sivun mittainen teksti jostakin hakijan suunniteltuun tohtorintutkintoon liittyvästä aiheesta, joka annetaan haastattelun yhteydessä. Aineistokokeen tarkoitus on antaa kuva hakijan kirjallisen ilmaisun taidoista ja suunnitellun tutkinnon aiheen tuntemuksesta. Koe toimii myös kielikokeena niille hakijoille, joiden on tarkoitus kirjoittaa opin- ja taidonnäytteen kirjalliset osuudet jollakin muulla kuin äidinkielellään tai jotka eivät ole äidinkieleltään suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä.

Haku tutkijakoulutukseen

Tutkijakoulutuksessa opintojen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa opinnoissa. Opin- ja taidonnäytteenä on väitöskirja. Tutkijakoulutuksen opiskelijat valitaan tutkimussuunnitelman ja muiden hakuasiakirjojen sekä mahdollisen haastattelun perusteella. Arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden osaamisen, valmiudet ja mahdollisuudet menestyä jatko-opinnoissa. Asiantuntijalautakunta arvioi tutkimussuunnitelman selkeyttä, tutkimuksen kontekstualisointia sekä argumentaation selkeyttä. Lisäksi lautakunta arvioi aiheen kiinnostavuutta ja projektin merkitystä ja vaikuttavuutta omalla alallaan ja yhteiskunnassa.

Tutkijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa opiskelijalle

  • kyky korkeatasoiseen tiedon tuottamiseen,
  • kyky vuorovaikutukseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin,
  • kyky integroitua osaksi kv-tutkijayhteisön toimintaa sekä
  • kyky vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa.

Hakuasiakirjat – tutkijakoulutus

Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat:

  1. Vapaamuotoinen hakemus, joka osoitetaan Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle.
  2. Tutkimussuunnitelma, josta tulee käydä ilmi tutkimushankkeen lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta koskevan aiemman tutkimuksen pääpiirteet sekä hankkeen tutkimusongelmat ja -menetelmät. Suositeltava laajuus on noin 25 000 merkkiä välilyönteineen. Tässä ohje tutkimussuunnitelman tekemiseen.
  3. Pääpiirteittäinen selvitys tutkimustyötä tukevista opinnoista, niiden laajuudesta ja aihepiiristä, joista tulee sopia ao. professorin tai ohjaajan kanssa. (Tukiopintojen kokonaislaajuus on 75 opintopistettä.)
  4. Hakijan henkilö- ja yhteystiedot
  5. Ansioluettelo
  6. Selvitys aikaisemmista tutkinnoista ja opinnoista sekä muista seikoista, joiden hakija katsoo vaikuttavan hänen jatko-opintokelpoisuuteensa.
  7. Aiemmin suoritetun opinnäytteen tiivistelmä ja arvosana, ja, mikäli opinnäyte on julkaistu verkossa, sen verkko-osoite
  8. Oikeaksi todistettu jäljennös aiemmin suoritetun tutkinnon todistuksesta
  9. Vapaaehtoinen osa: näytteitä aiemmasta toiminnasta (julkaisuja tai muuta materiaalia, joilla hakija haluaa tuoda esiin osaamistaan)

Jatko-opintosuunnitelman sisällöstä suositellaan neuvoteltavan ao. professorin tai ohjaajan kanssa.

Haku soveltajakoulutukseen

Soveltajakoulutuksen mukaisen tutkinnon erityisenä tavoitteena on kehittyminen erityisasiantuntijaksi erikoistumalla tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön. Tutkinto voi olla joko tieteellinen tai taiteellinen. Opin- ja taidonnäyte (jatkossa opinnäytekokonaisuus) muodostuu uusia ja koeteltuja menetelmiä, sovelluksia ja käytäntöjä koskevista selvityksistä ja muista kehittämiskohteeseen liittyvistä tuotoksista.

Soveltajakoulutukseen tähtäävät opiskelijat valitaan projektisuunnitelman, hakuasiakirjojen sekä mahdollisen haastattelun perusteella. Arvioinnin yhteydessä lautakunnan jäsenet arvioivat hakijoiden taidot, tiedot, valmiudet ja mahdollisuudet menestyä jatko-opinnoissa. Arvioinnissa otetaan huomioon kehittämistarpeen tunnistaminen, projektin omaperäisyys ja sen anti musiikkiyhteisölle, aiheen kontekstualisoinnin syvyys sekä argumentaatio, kielen selkeys ja johdonmukaisuus. Taiteellisesti painottuneeseen tutkintoon hakevien osalta valintaperusteena on myös opinnäytekokonaisuuteen ja sen toteuttamiseen liittyvien taiteellisten valmiuksien arviointi.

Soveltajakoulutustutkinnossa valmistellaan opinnäytekokonaisuus, jossa on aina kirjallinen raportti, mutta myös esim. oppimateriaaleja, nuottieditioita, äänitteitä, konsertteja, tutkimusartikkeleita, multimediatuotantoja, tietokoneohjelmia tai muita aineistokokonaisuuksia. Vielä näitä konkreettisia elementtejä tärkeämpää on kuitenkin se tieto, jonka tuottamiseen tutkinto tähtää ja jota opinnäytekokonaisuuden elementit eri puolilta kuvaavat. Tällainen abstrakti kehittämiskohde voi olla esim. uusi menetelmä, jo olemassa olevan menetelmän sovellus, uusi käytäntö, uusi tapa esittää tai jäsentää olemassa olevaa tietoa, jne.

Ennen projektisuunnitelman jättämistä opiskelijan tulee neuvotella sen sisällöstä ao. professorin tai ohjaajan kanssa.

Projektisuunnitelmasta on käytävä ilmi, että aiotut opinnot vastaavat yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (794/2004) asetettuja tavoitteita.

Hakuasiakirjat – soveltajakoulutus

Hakuasiakirjojen tulee sisältää seuraavat osat:

  1. Vapaamuotoinen hakemus, joka osoitetaan Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle. Hakemuksessa on mainittava, että kyse on musiikin tohtorin tutkinnosta ja että koulutuslinja on soveltajakoulutus. Lisäksi on mainittava, onko suuntautumisvaihtoehto tieteellinen vai taiteellinen.
  2. Projektisuunnitelma, joka sisältää selvityksen hakijan päämääristä hänen ammattitaitonsa ja edustamansa alan kehittämiseksi, selvityksen projektin sisällöstä sekä lopputöistä (opinnäytekokonaisuus). Suunnitelman suositeltava laajuus on noin 20 000 – 25 000 merkkiä välilyönteineen.

Suunnitelman sisältö:

a. Lyhyt kuvaus siitä, miksi hakija haluaa harjoittaa jatko-opintoja, minkälaiset mahdollisuudet hänellä niihin on, mistä hänen motivaationsa muodostuu sekä mitkä ovat hakijan päämäärät oman ammattitaitonsa ja edustamansa alan kehittämiseksi.

b. Kehittämisprojektin kuvaus

  • Kehittämisen tarve ja tämän tarpeen tausta
  • Kehittämistyön tavoite, ts. mitä päämäärää tai päämääriä hakija tavoittelee. Nämä päämäärät voivat olla esimerkiksi uusia näkemyksiä, taitoja tai valmiuksia. Tämä tavoite on immateriaalinen.
  • Hankkeen tausta: keskeiset käsitteet, rajat, lainalaisuudet, tähänastisen aihetta sivuavan tutkimuksen, taiteellisen toiminnan tai kehitystyön pääpiirteet, jne.
  • Hankkeen painopisteet (esim. pedagoginen)
  • Kehittämistyön kulku, ts. mitä tehdään, millä välineillä ja miten kehittämistyö edistää päämäärien saavuttamista.
  • Mitä välineitä tai muita objekteja kehittämistyön tuloksena syntyy. Nämä ovat materiaalisia objekteja (konsertteja, levytyksiä, nuottilaitoksia, opetusmateriaalia, verkkomateriaalia tms.).
  • Mitä ”aineetonta” tietoa, taitoa tai osaamista projektin myötä voisi syntyä
  • Miten kehittämistyössä synnytettyjen menettelytapojen, metodien, materiaalien tms. toimivuutta koetellaan tai testataan, ja miten tässä toiminnassa saavutettu kokemus tai tieto hyödynnetään.
  • Mitkä ovat tutkinnon tavoitteet
  • Mitä hyötyjä hankkeestasi voi koitua musiikkielämälle

c. Opinnäytteen kuvaus: Millaisella opinnäytteellä kehittämistyön tulokset voidaan esitellä ja asettaa arvioitavaksi. Opinnäytteen on voitava osoittaa, että päämäärä on saavutettu ja tutkinto hahmottuu luonteeltaan taiteelliseksi tai tieteelliseksi. Opinnäytteeseen kuuluu myös selostus tai raportti projektin kokonaisuudesta ja kulusta. Jos opinnäytteessä on useita osioita, on kerrottava, millä tavalla ne muodostavat kokonaisuuden.

d. Aikataulu: suunnitelma siitä, missä ajassa ja järjestyksessä opinnot suoritetaan.

e. Luettelo viitatusta tai luetusta tai keskeisestä alan kirjallisuudesta.

3. Suunnitelma tiedollisista ja taidollisista opinnoista, jotka muodostuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Opintoja ei tarvitse yksilöidä, mutta tarvitaan suunnitelma opintojen tyypeistä ja määristä (ks. https://opinto-opas.uniarts.fi/fi/tutkinto-ohjelma/8379). (Tukiopintojen laajuus on yhteensä 75 op.)

4. Hakijan henkilö- ja yhteystiedot

5. Ansioluettelo (tieteelliset tutkinnot) tai portfolio (taiteelliset tutkinnot)

Portfolion tulee sisältää ansioluettelotiedot sekä jatkotutkintosuunnitelman kannalta tarkoituksenmukaisia näytteitä hakijan taiteellista toiminnasta. Näitä ovat esimerkiksi a) video- ja äänitallenteet esityksistä, b) valikoima partituureja (4–6 kpl) äänitteineen, c) soivat materiaalit (3–5 näytettä) partituureineen tai vastaavine sävellyksen toteutusta kuvaavine dokumentaatioineen tai d) näiden yhdistelmät.

Ks. tarkempi ohje portfolion laatimiseksi.

6. Selvitys aiemmista tutkinnoista ja opinnoista sekä muista seikoista, joiden hakija katsoo vaikuttavan hänen jatko-opintokelpoisuuteensa

7. Tieteellisen suuntautumisvaihtoehdon mukaiseen soveltajakoulutukseen hakevan on lisäksi sisällytettävä hakemukseen aiemmin suoritetun opinnäytteen tiivistelmä ja arvosana, ja, mikäli työ on julkaistu verkossa, sen verkko-osoite. Taiteellisen suuntautumisvaihtoehdon mukaiseen soveltajakoulutukseen hakevan on lisäksi ilmoitettava ohjelma, jonka hän pyydettäessä esittää taiteellisessa tasokokeessa.

Hakemukseen ei ole syytä liittää suosituksia, arvosteluja tai muuta edellä mainitsematta jäävää materiaalia.

Soveltajakoulutukseen pyrkiviä kehotetaan tutustumaan Sibelius-Akatemiassa suoritettuihin ja tekeillä oleviin tohtorintutkintoihin, erityisesti soveltajakoulutuksen osalta:

Tutustu koulutuksen sisältöön