Esittävien taiteiden tohtoriohjelma
Teatterikorkeakoulun tohtoriohjelmassa voit kouluttautua taiteilija–tutkijaksi esittävien taiteiden ja kirjoittamisen aloilla.
Miksi meille?
Teatterikorkeakoulussa voi suorittaa teatteritaiteen, tanssitaiteen tai taiteen tohtorin tutkinnon. Tohtorin tutkintoa suorittamaan valitut väitöstutkijamme sijoittuvat Esittävien taiteiden tohtoriohjelmaan, jonka vahvuuksia ovat monialaisuus, yhteisöllisyys, opetuksen korkea laatu sekä tiivis yhteys taiteen perustutkintokoulutukseen.
Väitöstutkijamme ovat yleensä ammattitaiteilijoita Teatterikorkeakoulun edustamilta taiteenaloilta. Voit hakea meille suorittamaan tohtorin tutkintoa, jos alasi on esimerkiksi näyttelijäntaide, ohjaus, dramaturgia ja näytelmänkirjoittaminen, valo- tai äänisuunnittelu, lavastus, tanssi, koreografia, esitystaide, teatteri- tai tanssipedagogiikka tai kirjoittaminen.
Tutkintonimekkeesi määrittyy sen mukaan, mitä nimikettä tutkimuksesi sisältö parhaiten vastaa.
Jos harkitset Esittävien taiteiden tohtoriohjelmaan hakemista, suosittelemme sinua tutustumaan Teatterikorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen lähtökohtiin ja painopisteisiin.
Koulutuksen sisältö ja tavoitteet
Esittävien taiteiden tohtoriohjelmassa tutkintoa suorittavat väitöstutkijat toteuttavat taiteellisen tutkimushankkeen itse määrittelemästään aiheesta ja harjaantuvat taiteilija-tutkijoiksi.
Omakohtainen kokemus taiteellisesta toiminnasta toimii väitöstutkijoidemme tutkimusprojektien lähtökohtana, usein myös menetelmänä ja yhtenä keskeisenä tiedonlähteenä. Väitöstutkimuksiin sisältyy useimmiten sekä taiteellisia että kirjallisia osia. Taiteen ammattilaisuuden lisäksi väitöstutkijalta edellytetään akateemisia taitoja, kriittistä ajattelua ja hyvien tutkimuskäytäntöjen noudattamista.
Ohjelmasta valmistuneet tohtorit työskentelevät opetus- ja tutkimustehtävissä, esittävien taiteiden ja kirjallisuuden kentillä, sosiaalisesti sitoutuneen taiteen parissa sekä hallinnollisissa tehtävissä.
Tutkinnon rakenne
Esittävien taiteiden tohtoriohjelmassa noudatetaan 1.8.2027 alkaen Taideyliopiston yhteistä tutkinnon rakennetta, johon sisältyy 40 op pisteytettäviä opintoja sekä 200 op laajuinen väitöstutkimus.
Tohtorintutkinto sisältää taiteellisia prosesseja ja tuotoksia sekä niiden artikulointia, käsitteellistämistä ja teoretisointia.
Tohtorinopinnoissa väitöstutkijat soveltavat ja kehittävät osaamistaan taiteilijoina, tutkijoina, pedagogeina ja asiantuntijoina. Aihepiirinsä erityisasiantuntijoina taiteilijatutkijat tuottavat taiteellisiin käytäntöihin perustuvaa tietoa ja taitoa, joita voidaan hyödyntää ja soveltaa sekä taiteissa että muilla yhteiskunnan aloilla. He käyvät monimuotoista ja kriittistä vuoropuhelua taidekentän ja alan koulutuksen sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa.
Väitöstutkimuksen taiteelliset osat voivat olla esityksiä, demonstraatioita, kirjallisia tai näyttämöllisiä kokeiluja, työpajoja tai muunlaisia esityksellisiä tai pedagogisia järjestelyjä, joiden kautta käsitellään tutkimusongelmaa. Niiden tulee osoittaa syvällistä ymmärrystä tutkimusaiheesta sekä kykyä kehittää ja uudistaa taiteen tekemistä, tutkimista ja opettamista. Taiteelliset osat tulee dokumentoida tutkimusasetelmaa palvelevalla tavalla.
Monografian tai tutkimusartikkelien ja niiden yhteenvedon tulee osoittaa kykyä kontekstualisoida, kriittisesti analysoida, artikuloida, käsitteellistää ja teoretisoida taiteellisia/pedagogisia tutkimusasetelmia. Tutkimusjulkaisut voivat olla muodoltaan painettuja julkaisuja tai monimediaisia audiovisuaalisia julkaisuja.
Väitösjulkaisuista tulee käydä ilmi tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, rakenne ja tulokset.
Väitöstutkimuksessa on noudatettava hyviä tutkimuseettisiä käytäntöjä, jotka perustuvat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) kaikkia tutkimusaloja koskeviin yleisiin ohjeisiin sekä tekijänoikeuksia ja tietosuojaa koskevaan lainsäädäntöön.
Opintojen alussa väitöstutkija laatii yhdessä ohjaajansa kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka tukee hänen tutkimusprojektiaan.
Pisteytettävät opinnot koostuvat kaikille Taideyliopiston väitöstutkijoille yhteisistä tutkimustaidoista (10–30 op) ja väitöstutkijan omaa tutkimusta tukevista alakohtaisista opinnoista (10–30 op). Pakollisuuksia on vähän. Väitöstutkija valitsee suoritettavat opinnot yhdessä ohjaajansa kanssa siten, että ne tukevat hänen tutkimusprojektiaan.
Osa kursseista järjestetään seminaariviikoilla, joita on vuodessa 6, osa niiden ulkopuolella joko intensiivijaksona tai tietyin välein toistuvina tapaamisina. Suurin osa opetuksesta perustuu läsnäoloon, mutta etäosallistuminen saattaa olla toisinaan mahdollista. Useimmat kurssit ovat englanninkielisiä.
Esittävien taiteiden tohtoriohjelman väitöstutkijat toimivat tiiviissä yhteydessä sekä perustutkintokoulutukseen että toisten akatemioiden tutkijoihin. Suuri osa tohtorintutkintoon kuuluvasta opetuksesta järjestetään yhdessä Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian kanssa.
Opinnäyte
Väitöstutkimuksen osuus tutkinnosta on 200 op. Väitöstutkimus voi olla yhtenäinen monografia tai se voi koostua 1–3 osasta ja niitä tarkastelevasta yhteenvedosta. Osat voivat olla taiteellista, pedagogista tai soveltavaa toimintaa, joka esitarkastetaan erikseen, tai ne voivat olla vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.
Taiteellisissa osissa väitöstutkija käsittelee tutkimusaihettaan ja siihen liittyviä kysymyksiä käytännön tekemisen, toiminnan ja omakohtaisen kokemuksen kautta. Osan esitarkastuksen yhteydessä hänen tulee selventää, perustella ja arvioida valitsemiaan metodeja myös kirjallisesti.
Tohtoriopiskelijalle nimetään yleensä kaksi ohjaajaa, jotka edustavat alansa parasta asiantuntijuutta.
Tohtoriopintojen rahoittaminen
Tohtoriopinnot Taideyliopistossa voidaan suorittaa joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Yliopisto tarjoaa joitakin palkallisia työsuhteita ja tutkimushankkeet saattavat työllistää väitöstutkijoita. Avoimet palkalliset tehtävät julkaistaan Taideyliopiston avoimissa työpaikoissa. Monet rahoittavat opintojaan esimerkiksi apurahojen, oman työnsä tai muiden tulonlähteiden avulla. Hakijoilta edellytetään realistista suunnitelmaa siitä, miten opinnot ja tutkimus- tai taiteellinen työskentely rahoitetaan.
Taideyliopisto ei peri väitöstutkijoilta lukukausimaksuja, ja tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Yliopisto ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vastaa yksittäisen väitösprojektin kustannuksista eikä tarjoa automaattisesti rahoitusta tutkimus- tai taiteellisen työn toteuttamiseen.
Väitöstutkijat vastaavat itse omista elin- ja asumiskustannuksistaan. Pääkaupunkiseudun yleinen kustannustaso on kansainvälisesti verrattuna melko korkea, joten väitöstutkijoiden tulee varmistaa, että käytettävissä on riittävä toimeentulo koko opintojen suunnitellun keston ajaksi.
Hakuvaiheessa on hyvä huomioida myös tutkimus- tai taiteellisen työskentelyn mahdolliset kustannukset. Näitä voivat olla esimerkiksi materiaalit, laitteet, ohjelmistot, aineiston hankinta, näyttely-, esitys- tai tuotantokulut, matkustaminen, tallennus- ja dokumentointipalvelut tai muut projektin toteuttamiseen liittyvät menot.
Säätiörahoitus
Apurahat ovat monille väitöstutkijoille keskeinen rahoitusmuoto. Taiteellista ja tieteellistä tutkimusta tukevat Suomessa ja kansainvälisesti useat säätiöt. Hakijoita kannustetaan selvittämään rahoitusmahdollisuuksia jo ennen opintojen aloittamista sekä aktiivisesti opintojen aikana. Löydät tietoa säätiörahoituksesta esimerkiksi täältä:
Apurahalla työskentelevän väitöstutkijan on hyvä huomioida, että apuraha ei muodosta työsuhdetta Taideyliopistoon. Tämän vuoksi työsuhteeseen liittyvät oikeudet, palvelut ja etuudet eivät koske apurahatutkijoita.
Ennen opintojen aloittamista kansainvälisten hakijoiden on syytä varmistaa, että heidän rahoituksensa riittää kattamaan sekä elinkustannukset että mahdolliset opintoihin liittyvät kulut Suomessa. Realistinen rahoitussuunnitelma tukee opintojen sujuvaa etenemistä ja mahdollistaa keskittymisen pitkäjänteiseen tutkimus- ja taiteelliseen työskentelyyn.
Kannattaa tarkastaa tarjoaako oma kotimaasi rahoitusta ulkomailla suoritettavaan tohtorintutkintoon.
Muu rahoitus
Tohtoriopintoja voidaan tehdä esimerkiksi taiteellisen tai muun ammatillisen työn ohessa tai muun henkilökohtaisen rahoituksen varassa.
Joissakin tilanteissa tohtoriopintoihin voi olla mahdollista saada opintotukea. Ajantasaiset tiedot jatko-opintojen opintotukimahdollisuuksista löytyvät Kelan verkkosivuilta.
Osa-aikaisesti suoritettava tohtorintutkinto edellyttää yleensä usean vuoden sitoutumista sekä huolellista ajankäytön ja rahoituksen suunnittelua. Mikäli suoritat tutkintoa työn ohessa, on hyvä arvioida etukäteen, kuinka paljon aikaa voit käyttää opintoihin ja tutkimus- tai taiteelliseen työskentelyyn sekä millaisia mahdollisuuksia sinulla on järjestää intensiivisempiä työskentelyjaksoja esimerkiksi opintovapaan, apurahojen tai muun rahoituksen avulla.
Ennen opintojen aloittamista hakijoita kehotetaan laatimaan realistinen suunnitelma sekä toimeentulostaan että väitösprojektin toteuttamiseen tarvittavista resursseista.
Teatterikorkeakoulun väitöstutkijat voivat saada osittaista taloudellista tukea taiteellisiin tuotantoihin ja konferenssimatkoihin. Väitöstutkijoita neuvotaan hakemaan omatoimisesti lisätukea eri rahoituslähteistä.
Opettajat ja opiskelijat
Opettajamme ovat alansa parhaita asiantuntijoita. Vakituisen opettajakuntamme lisäksi koulutusohjelmassa vierailee säännöllisesti kansainvälisiä asiantuntijoita.
Näin haet tohtoriohjelmaan
Seuraava hakuaika on tammikuussa 2027.
Tavoitetutkinto ja -aika
Tanssitaiteen tohtori, teatteritaiteen tohtori tai taiteen tohtori
Hakuaika
Hakuaika tammikuussa 2027.
Opetus- ja tutkintokieli
englanti (en), ruotsi (sv), suomi (fi)
Lue lisää kielikäytännöistämme
Lukuvuosimaksu
Tohtorikoulutuksessa ei ole lukuvuosimaksua.
Yksikkö
Teatterikorkeakoulu
Kysy hakemisesta
Opiskelijat ja valmistuneet Max-katalogissa
Miksi meille?
Teatterikorkeakoulussa voi suorittaa teatteritaiteen, tanssitaiteen tai taiteen tohtorin tutkinnon. Tohtorin tutkintoa suorittamaan valitut väitöstutkijamme sijoittuvat Esittävien taiteiden tohtoriohjelmaan, jonka vahvuuksia ovat monialaisuus, yhteisöllisyys, opetuksen korkea laatu sekä tiivis yhteys taiteen perustutkintokoulutukseen.
Väitöstutkijamme ovat yleensä ammattitaiteilijoita Teatterikorkeakoulun edustamilta taiteenaloilta. Voit hakea meille suorittamaan tohtorin tutkintoa, jos alasi on esimerkiksi näyttelijäntaide, ohjaus, dramaturgia ja näytelmänkirjoittaminen, valo- tai äänisuunnittelu, lavastus, tanssi, koreografia, esitystaide, teatteri- tai tanssipedagogiikka tai kirjoittaminen.
Tutkintonimekkeesi määrittyy sen mukaan, mitä nimikettä tutkimuksesi sisältö parhaiten vastaa.
Jos harkitset Esittävien taiteiden tohtoriohjelmaan hakemista, suosittelemme sinua tutustumaan Teatterikorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen lähtökohtiin ja painopisteisiin.
Koulutuksen sisältö ja tavoitteet
Esittävien taiteiden tohtoriohjelmassa tutkintoa suorittavat väitöstutkijat toteuttavat taiteellisen tutkimushankkeen itse määrittelemästään aiheesta ja harjaantuvat taiteilija-tutkijoiksi.
Omakohtainen kokemus taiteellisesta toiminnasta toimii väitöstutkijoidemme tutkimusprojektien lähtökohtana, usein myös menetelmänä ja yhtenä keskeisenä tiedonlähteenä. Väitöstutkimuksiin sisältyy useimmiten sekä taiteellisia että kirjallisia osia. Taiteen ammattilaisuuden lisäksi väitöstutkijalta edellytetään akateemisia taitoja, kriittistä ajattelua ja hyvien tutkimuskäytäntöjen noudattamista.
Ohjelmasta valmistuneet tohtorit työskentelevät opetus- ja tutkimustehtävissä, esittävien taiteiden ja kirjallisuuden kentillä, sosiaalisesti sitoutuneen taiteen parissa sekä hallinnollisissa tehtävissä.
Tutkinnon rakenne
Esittävien taiteiden tohtoriohjelmassa noudatetaan 1.8.2027 alkaen Taideyliopiston yhteistä tutkinnon rakennetta, johon sisältyy 40 op pisteytettäviä opintoja sekä 200 op laajuinen väitöstutkimus.
Tohtorintutkinto sisältää taiteellisia prosesseja ja tuotoksia sekä niiden artikulointia, käsitteellistämistä ja teoretisointia.
Tohtorinopinnoissa väitöstutkijat soveltavat ja kehittävät osaamistaan taiteilijoina, tutkijoina, pedagogeina ja asiantuntijoina. Aihepiirinsä erityisasiantuntijoina taiteilijatutkijat tuottavat taiteellisiin käytäntöihin perustuvaa tietoa ja taitoa, joita voidaan hyödyntää ja soveltaa sekä taiteissa että muilla yhteiskunnan aloilla. He käyvät monimuotoista ja kriittistä vuoropuhelua taidekentän ja alan koulutuksen sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa.
Väitöstutkimuksen taiteelliset osat voivat olla esityksiä, demonstraatioita, kirjallisia tai näyttämöllisiä kokeiluja, työpajoja tai muunlaisia esityksellisiä tai pedagogisia järjestelyjä, joiden kautta käsitellään tutkimusongelmaa. Niiden tulee osoittaa syvällistä ymmärrystä tutkimusaiheesta sekä kykyä kehittää ja uudistaa taiteen tekemistä, tutkimista ja opettamista. Taiteelliset osat tulee dokumentoida tutkimusasetelmaa palvelevalla tavalla.
Monografian tai tutkimusartikkelien ja niiden yhteenvedon tulee osoittaa kykyä kontekstualisoida, kriittisesti analysoida, artikuloida, käsitteellistää ja teoretisoida taiteellisia/pedagogisia tutkimusasetelmia. Tutkimusjulkaisut voivat olla muodoltaan painettuja julkaisuja tai monimediaisia audiovisuaalisia julkaisuja.
Väitösjulkaisuista tulee käydä ilmi tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, rakenne ja tulokset.
Väitöstutkimuksessa on noudatettava hyviä tutkimuseettisiä käytäntöjä, jotka perustuvat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) kaikkia tutkimusaloja koskeviin yleisiin ohjeisiin sekä tekijänoikeuksia ja tietosuojaa koskevaan lainsäädäntöön.
Opintojen alussa väitöstutkija laatii yhdessä ohjaajansa kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka tukee hänen tutkimusprojektiaan.
Pisteytettävät opinnot koostuvat kaikille Taideyliopiston väitöstutkijoille yhteisistä tutkimustaidoista (10–30 op) ja väitöstutkijan omaa tutkimusta tukevista alakohtaisista opinnoista (10–30 op). Pakollisuuksia on vähän. Väitöstutkija valitsee suoritettavat opinnot yhdessä ohjaajansa kanssa siten, että ne tukevat hänen tutkimusprojektiaan.
Osa kursseista järjestetään seminaariviikoilla, joita on vuodessa 6, osa niiden ulkopuolella joko intensiivijaksona tai tietyin välein toistuvina tapaamisina. Suurin osa opetuksesta perustuu läsnäoloon, mutta etäosallistuminen saattaa olla toisinaan mahdollista. Useimmat kurssit ovat englanninkielisiä.
Esittävien taiteiden tohtoriohjelman väitöstutkijat toimivat tiiviissä yhteydessä sekä perustutkintokoulutukseen että toisten akatemioiden tutkijoihin. Suuri osa tohtorintutkintoon kuuluvasta opetuksesta järjestetään yhdessä Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian kanssa.
Opinnäyte
Väitöstutkimuksen osuus tutkinnosta on 200 op. Väitöstutkimus voi olla yhtenäinen monografia tai se voi koostua 1–3 osasta ja niitä tarkastelevasta yhteenvedosta. Osat voivat olla taiteellista, pedagogista tai soveltavaa toimintaa, joka esitarkastetaan erikseen, tai ne voivat olla vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita.
Taiteellisissa osissa väitöstutkija käsittelee tutkimusaihettaan ja siihen liittyviä kysymyksiä käytännön tekemisen, toiminnan ja omakohtaisen kokemuksen kautta. Osan esitarkastuksen yhteydessä hänen tulee selventää, perustella ja arvioida valitsemiaan metodeja myös kirjallisesti.
Tohtoriopiskelijalle nimetään yleensä kaksi ohjaajaa, jotka edustavat alansa parasta asiantuntijuutta.
Tohtoriopintojen rahoittaminen
Tohtoriopinnot Taideyliopistossa voidaan suorittaa joko päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Yliopisto tarjoaa joitakin palkallisia työsuhteita ja tutkimushankkeet saattavat työllistää väitöstutkijoita. Avoimet palkalliset tehtävät julkaistaan Taideyliopiston avoimissa työpaikoissa. Monet rahoittavat opintojaan esimerkiksi apurahojen, oman työnsä tai muiden tulonlähteiden avulla. Hakijoilta edellytetään realistista suunnitelmaa siitä, miten opinnot ja tutkimus- tai taiteellinen työskentely rahoitetaan.
Taideyliopisto ei peri väitöstutkijoilta lukukausimaksuja, ja tutkintoon johtava koulutus on maksutonta. Yliopisto ei kuitenkaan lähtökohtaisesti vastaa yksittäisen väitösprojektin kustannuksista eikä tarjoa automaattisesti rahoitusta tutkimus- tai taiteellisen työn toteuttamiseen.
Väitöstutkijat vastaavat itse omista elin- ja asumiskustannuksistaan. Pääkaupunkiseudun yleinen kustannustaso on kansainvälisesti verrattuna melko korkea, joten väitöstutkijoiden tulee varmistaa, että käytettävissä on riittävä toimeentulo koko opintojen suunnitellun keston ajaksi.
Hakuvaiheessa on hyvä huomioida myös tutkimus- tai taiteellisen työskentelyn mahdolliset kustannukset. Näitä voivat olla esimerkiksi materiaalit, laitteet, ohjelmistot, aineiston hankinta, näyttely-, esitys- tai tuotantokulut, matkustaminen, tallennus- ja dokumentointipalvelut tai muut projektin toteuttamiseen liittyvät menot.
Säätiörahoitus
Apurahat ovat monille väitöstutkijoille keskeinen rahoitusmuoto. Taiteellista ja tieteellistä tutkimusta tukevat Suomessa ja kansainvälisesti useat säätiöt. Hakijoita kannustetaan selvittämään rahoitusmahdollisuuksia jo ennen opintojen aloittamista sekä aktiivisesti opintojen aikana. Löydät tietoa säätiörahoituksesta esimerkiksi täältä:
Apurahalla työskentelevän väitöstutkijan on hyvä huomioida, että apuraha ei muodosta työsuhdetta Taideyliopistoon. Tämän vuoksi työsuhteeseen liittyvät oikeudet, palvelut ja etuudet eivät koske apurahatutkijoita.
Ennen opintojen aloittamista kansainvälisten hakijoiden on syytä varmistaa, että heidän rahoituksensa riittää kattamaan sekä elinkustannukset että mahdolliset opintoihin liittyvät kulut Suomessa. Realistinen rahoitussuunnitelma tukee opintojen sujuvaa etenemistä ja mahdollistaa keskittymisen pitkäjänteiseen tutkimus- ja taiteelliseen työskentelyyn.
Kannattaa tarkastaa tarjoaako oma kotimaasi rahoitusta ulkomailla suoritettavaan tohtorintutkintoon.
Muu rahoitus
Tohtoriopintoja voidaan tehdä esimerkiksi taiteellisen tai muun ammatillisen työn ohessa tai muun henkilökohtaisen rahoituksen varassa.
Joissakin tilanteissa tohtoriopintoihin voi olla mahdollista saada opintotukea. Ajantasaiset tiedot jatko-opintojen opintotukimahdollisuuksista löytyvät Kelan verkkosivuilta.
Osa-aikaisesti suoritettava tohtorintutkinto edellyttää yleensä usean vuoden sitoutumista sekä huolellista ajankäytön ja rahoituksen suunnittelua. Mikäli suoritat tutkintoa työn ohessa, on hyvä arvioida etukäteen, kuinka paljon aikaa voit käyttää opintoihin ja tutkimus- tai taiteelliseen työskentelyyn sekä millaisia mahdollisuuksia sinulla on järjestää intensiivisempiä työskentelyjaksoja esimerkiksi opintovapaan, apurahojen tai muun rahoituksen avulla.
Ennen opintojen aloittamista hakijoita kehotetaan laatimaan realistinen suunnitelma sekä toimeentulostaan että väitösprojektin toteuttamiseen tarvittavista resursseista.
Teatterikorkeakoulun väitöstutkijat voivat saada osittaista taloudellista tukea taiteellisiin tuotantoihin ja konferenssimatkoihin. Väitöstutkijoita neuvotaan hakemaan omatoimisesti lisätukea eri rahoituslähteistä.
Opettajat ja opiskelijat
Opettajamme ovat alansa parhaita asiantuntijoita. Vakituisen opettajakuntamme lisäksi koulutusohjelmassa vierailee säännöllisesti kansainvälisiä asiantuntijoita.
Näin haet tohtoriohjelmaan
Seuraava hakuaika on tammikuussa 2027.