Kuvataideakatemia

Kuvataideakatemia on kuvataiteisiin keskittynyt kansainvälinen akatemia ja ainoa laatuaan Suomessa. Se tarjoaa korkeatasoista opetusta kuvanveistossa, liikkuvassa kuvassa, maalaustaiteessa, paikka- ja tilannesidonnaisessa taiteessa, taidegrafiikassa ja valokuvataiteessa, ja on uranuurtaja taiteellisen tutkimuksen saralla. Kuvataideakatemia on kouluttanut kuvataiteilijoita jo vuodesta 1848.

Opiskelu

Vapaaseen taiteeseen profiloituneen Taideyliopiston Kuvataideakatemian opetuksen ytimessä ovat yksilöllisyyttä korostava opetusohjelma, opettajan ja opiskelijan kohtaamiset ja henkilökohtainen ohjaus. Pääpaino on käytännöllisillä opinnoilla: erilaisissa työpajoissa ja taiteellisessa työskentelyssä. Näitä täydentää korkeatasoinen teoreettinen opetus. Kuvataideakatemian opetuksessa traditiotietoisuus yhdistyy elävän taiteen monimuotoisuuteen. Kuvataideakatemian taiteilija-opettajat ovat tunnustettuja kuvataiteilijoita ja eri taiteenalojen asiantuntijoita.

 

Kuvataiteen kandidaatin tutkinto

Kuvataiteen kandidaatin tutkintoon (KuK/BFA, alempi korkeakoulututkinto) johtavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kuvataiteilijana toimimisen edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset perusvalmiudet. Tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suorittamisaika on 3,5 vuotta.
 Opintojen jälkeen opiskelijalla on edellytykset toimia kuvataiteilijana sekä valmius maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen.
 

 

Kuvataiteen maisterin tutkinto

Kuvataiteen maisterin tutkinnon (KuM/MFA, ylempi korkeakoulututkinto) tavoitteena on tarjota opiskelijalle valmiudet toimia itsenäisesti ja analyyttisesti taiteilijana yhteiskunnassa ja maailmassa. Maisterin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on 2 vuotta. Kuvataiteen maisteri hallitsee syvällisesti taiteellisten välineiden käytön ja ymmärtää niiden ajankohtaisen merkityksen ja historian. Hänellä on valmius toimia kuvataiteen asiantuntijana ja kehittäjänä sekä valmiudet taiteelliseen jatkokoulutukseen.


Kuvataiteen tohtorin tutkinto

Kuvataiteen tohtorin tutkinto (KuT/DFA, jatkotutkinto) on laajuudeltaan 240 opintopistettä ja sen tavoitteellinen suorittamisaika on 4 vuotta. Tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suoritteisiin ja kykenee itsenäiseen, uutta tietoa tuottavaan kuvataiteelliseen tutkimukseen edustamallaan alalla.
  

Koulutusohjelmat
 

  • Kuvanveisto

  • Maalaustaide

  • Taidegrafiikka

  • Tila-aikataide (suuntautumisvaihtoehdot: liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnainen taide ja valokuvataide)

  • Praxis – Taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma

  • Tohtorikoulutusohjelma

Opiskelijaksi hakeminen

Taideyliopiston Kuvataideakatemian päävalinnassa valitaan uusia opiskelijoita suorittamaan 5,5-vuotisia kuvataiteen kandidaatin ja kuvataiteen maisterin tutkinnoista koostuvia opintoja. Haku järjestetään vuosittain.

Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterivalinnan kautta valitaan uusia opiskelijoita suorittamaan 2-vuotista kuvataiteen maisterin tutkintoa. Haku järjestetään vuosittain.

 

Praxis – taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisterivalinnan kautta valitaan uusia opiskelijoita suorittamaan 2-vuotista kuvataiteen maisterin tutkintoa. Seuraavasta hausta tiedotetaan erikseen.

Lisäksi vuosittain voidaan ottaa tohtorivalinnassa muutama opiskelija suorittamaan kuvataiteen tohtorin tutkintoa. Seuraavasta hausta tiedotetaan erikseen.

 

 

 

Opettajat

Taideyliopiston Kuvataideakatemian opettajat ovat ansioituneita taiteilijaopettajia, jotka toimivat aktiivisesti niin kansallisissa kuin kansainvälisissä asiantuntija- ja arviointitehtävissä.

 

Kuvataideakatemian opetuksen perustana on tietoisuus siitä, että nykytaide ja taiteilijuus ovat jatkuvassa muutoksessa, johon vaikuttavat sekä kansalliset että kansainväliset tekijät. Akatemian opettajat toimivat ammattitaiteilijoina aktiivisesti taiteen kentällä ja välittävät kokemustaan opiskelijoille.

 

Lue Kuvataideakatemian professorien esittelyt alta.

Lue professori Ulrika Fermin esittely

Lue professori Ulrika Fermin esittely

Paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen professori Ulrika Ferm (s.1972) on kuvataiteilija, jonka käsitteelliset taideprojektit sisältävät usein perusteellista tutkimusta.

 

Fermin projektit ovat tutkimuksellisuuden ohella usein paikkasidonnaisia. Teosten käsitteellisyys perustuu historiallisille ja sosiopoliittisille tutkimusaiheille. Fermin teokset ovat pitkälti valokuvia ja installaatioita, joihin liittyy usein performanssitaiteen elementtejä.

 

Vuonna 2009 Ferm julkaisi kirjan Emergency Weather. Kirja havainnollistaa monikerroksisen, prosessisuuntautuneen työnjakson, ja se syntyi residensseissä ja gallerioissa Dublinissa ja Helsingissä. Jatkohankkeesta, joka myös liittyy säähän, tuli pitkäkestoinen projekti.

 

Taiteellisten projektien lisäksi Ulrika Ferm kuuluu taiteilijakollektiiviin, joka johtaa Platform-projektitila- ja residenssiohjelmaa Vaasassa. Ohjelma keskittyy performanssiin ja paikka- ja tilannesidonnaiseen taiteeseen. Platform-hankkeen lisäksi Fermillä on myös laaja kuratointi- ja organisointikokemus kuvataiteen kentällä.

 

Ulrika Ferm asuu ja työskentelee Suomessa ja Berliinissä. Hän on valmistunut Taideteollisen korkeakoulun Pallas-maisteriohjelmasta vuonna 1998 sekä Berliinin taideyliopistosta. Ferm on saanut uransa aikana useita apurahoja, palkintoja ja kunniamainintoja. Hän oli vuoden nuori taiteilija vuonna 2002. Hän on esiintynyt lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla.

Lue professori Veli Granön esittely

Lue professori Veli Granön esittely

Veli Granö (s. 1960) jakaa valokuvauksen professuurin varadekaani Marjaana Kellan kanssa. Kuvataideakatemian valokuvauksen lehtorin tehtävä muutettiin professuuriksi elokuussa 2014, ja siitä käynnistyy avoin hakumenettely. Sen ajaksi valokuvauksen professorin tehtävään nimitetyt Granö ja Kella hoitavat professuuria 50% osuudella 31.7.2015 asti.

 

Veli Granö on kansainvälisesti tunnetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia nykytaiteilijoita, jonka ilmaisukeinoja ovat valokuva, installaatio ja elokuva. Teoksissaan Granö käsittelee usein vaihtoehtoisten todellisuuksien teemaa. Hänen töitään on näytetty laajasti Suomessa, Euroopassa ja USA:ssa vuodesta 1983 lähtien.

Lue professori Villu Jaanisoon esittely

Lue professori Villu Jaanisoon esittely

Villu Jaanisoo (s.1963, Tallinna, Viro) on valmistunut vuonna 1989 Eestin taideakatemian kuvanveiston osastolta ja toiminut 1990-luvulla kuvanveiston opettajana Kankaanpään taidekoulussa ja Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa sekä vuosina 2006–2008 kuvanveiston professorina Eestin taideakatemiassa.

 

Jaanisoo on esiintynyt kotimaisissa ja kansainvälisissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä vuodesta 1984 alkaen. Kuvanveistäjänä hänet tunnetaan monipuolisena materiaalienkäyttäjänä ja taiteenlajin perinteiden tulkitsijana. Jaanisoo on toteuttanut monia julkisen tilan teoksia Suomessa ja ulkomailla. Hän on toiminut Pirkkalan veistospuiston taiteellisena johtajana ja monissa kuvanveiston asiantuntija- ja luottamustehtävissä.

Lue professori Päivikki Kallion esittely

Lue professori Päivikki Kallion esittely

Päivikki Kallio (s. 1952) opiskeli ensin teoreettista filosofiaa ja taidehistoriaa Helsingin yliopistossa. Hän on valmistunut taidegraafikoksi ja graafiseksi suunnittelijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1977. Tämän jälkeen hän on opiskellut Tallinnan taideakatemiassa taidegrafiikkaa 1977–79.

 

Päivikki Kallio on esiintynyt kotimaisissa ja kansainvälisissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä vuodesta 1978. Hänen teoksiaan on muun muassa Kiasman ja Suomen valtion kokoelmissa. Taiteilijana Kalliolle on tyypillistä käsitellä erityisesti taidegrafiikan tilallisuutta. Hänen teoksensa ovat usein tilallisia installaatioita, joissa taidegrafiikan prosessi näyttäytyy osiensa kautta ja joissa valo eri muodoissaan on olennainen osa teosta.

Lue professori Marjaana Kellan esittely

Lue professori Marjaana Kellan esittely

Marjaana Kella (s. 1961) jakaa tila-aikataiteiden valokuvauksen professuurin Veli Granön kanssa. Kella on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista valokuvataiteilijoista, jonka teoksia on ollut esillä lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä. Kellalle myönnettiin valokuvataiteen valtionpalkinto vuonna 2003. Hänen väitöskirjansa Käännöksiä - maisema, kasvot ja esittäminen valokuvassa tarkastettiin Aalto-yliopiston median laitoksella keväällä 2014. 

 

Opetustehtävissä Kella on toiminut 1990-luvulta lähtien. Kuvataideakatemian Tila-aikataiteiden koulutusohjelman nykytaiteen ja valokuvauksen lehtorina hän on työskennellyt vuodesta 2011 ja valokuvauksen professorina (50%) elokuusta 2014. Hänet nimitettiin Taideyliopiston Kuvataideakatemian varadekaaniksi maaliskuussa 2014.

Lue professori Tarja Pitkänen-Walterin esittely

Lue professori Tarja Pitkänen-Walterin esittely

Tarja Pitkänen-Walter (s. 1960) tunnetaan taiteilijana, joka tutkii maalauksen laajentunutta kenttää. Hän tarkastelee maalausta vitalisoivana tekona ja prosessina. Maalauksen moniaistisuus, materiaalisuus ja tilallisuus ovat usein hänen taiteensa teemoina. 

 

Pitkänen-Walter on opiskellut Suomen taideakatemian koulussa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän valmistui kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2006. 

 

Kuvataideakatemian lisäksi hän on opettanut mm. Lahden taideinstituutissa, Göteborgin yliopistossa (Valand) ja taidekoulu MAAssa. Pitkänen-Walter on esiintynyt kotimaisissa ja kansainvälisissä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä vuodesta 1982. Lisäksi hän on toiminut useissa luottamustehtävissä.

Lue professori Silja Rantasen esittely

Lue professori Silja Rantasen esittely

Silja Rantanen (s. 1955)  on valmistunut Suomen taideakatemian koulusta vuonna 1980. Rantanen oli nimitettynä taiteilijaprofessorin virkaan vuosina 2000–2005 ja hän toimi vs. professorina Tukholman Kungliga Konsthögskolanissa vuosina 1994–95.

 

Silja Rantanen oli 1980-luvulla käsitteellisen maalaustaiteen ensimmäisiä edustajia Suomessa. Hänellä on ollut yksityisnäyttely taidemuseoissa Saksassa, Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa. Vuonna 1986 hän edusti Suomea Venetsian biennaalissa ja vuonna 1993 hänet valittiin Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilijaksi. Vuonna 2011–12 Sara Hildénin taidemuseo Tampereella järjesti hänen taiteensa retrospektiivisen näyttelyn. Rantasen tuorein julkinen teos valmistui Malmöhön syksyllä 2012.

 

Rantaselle on myönnetty Edstrandin säätiön pohjoismainen taidepalkinto vuonna 1994, Ars Fennica-palkinto vuonna 1996 ja Carnegie Art Award -kilpailun toinen palkinto vuonna 1999. Rantanen on valtioneuvoston arvonimilautakunnan ja Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvoston jäsen. Vuonna 2005 tasavallan presidentti myönsi hänelle Pro Finlandia-mitalin ja vuonna 2012 Suomen Leijonan komentajamerkin.

Lue professori Riikka Stewenin esittely

Lue professori Riikka Stewenin esittely

Taidehistorian ja -teorian professori Riikka Stewen on filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti. Stewenin tutkimusaiheita ovat muun muassa subjektin teoria, näkemisen ja muistin historia, 1800-luvun symbolismi, keskiajan ja renessanssin murros sekä nykytaide.

 

Tutkimus- ja kirjoitustyön ohella Riikka Stewen on toiminut mm. Nuori Voima -lehden toimitusneuvostossa, järjestänyt symposiumeja, koonnut näyttelyitä sekä toiminut  asiantuntijana mm. Ateneumin ja Kiasman näyttelytyöryhmissä.

 

Kuvataideakatemiassa Stewen opettaa taidehistoriaa ja teoriaa sekä toimii Yleisen opetuksen keskuksen johtajana. Yleiseen opetukseen kuuluu paitsi taideteoria-, -filosofia ja historia, myös piirustuksen ja havainnon opetus sekä taiteilija yhteiskunnassa -kokonaisuus.  Hän on toiminut opetuksen vararehtorina ja -dekaanina sekä opetus- ja tutkimusneuvoston puheenjohtajana. Tämän lisäksi hän opettaa sekä ohjaa väitöskirjan tekijöitä Helsingin yliopistossa. 
 

Lue professori Caspar Stracken esittely

Lue professori Caspar Stracken esittely

Liikkuvan kuvan professori Caspar Stracke (s. 1967, Saksa) on monialainen taiteilija ja elokuvantekijä, jonka taiteellisen työn keskiössä ovat arkkitehtuuri ja urbanismi, elokuvatutkimus ja media-arkeologia. Stracken elokuvia, videoteoksia ja installaatioita on ollut esillä näyttelyissä ympäri Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa, Eurooppaa ja Aasiaa.

 

Stracke on kuratoinut näyttelyitä, filmiesityksiä ja keskustelutilaisuuksia ja on toinen Brooklynissä kotiaan pitävän video_dumbo -festivaalin johtajista. Hän on New Yorkissa toimivan kuvataiteen, aktivismin ja verkkokulttuuriin keskittyvän THE THING -verkoston hallituksen jäsen.

 

Caspar Stracke on asunut New Yorkissa vuodesta 1993 lähtien. Ennen siirtymistään Kuvataideakatemiaan hän on asunut ja opettanut Etelä-Koreassa (vieraileva mediataiteen professori, Ulsan University) ja Meksiko Cityssä. Stracke opiskeli Hochschule für Bildende Künstessa Braunschweigissa, Saksassa, minkä lisäksi hänellä on tutkinto kokeellisessa elokuvasta ja valokuvasta.

Lue professori Barbara Vanderlindenin esittely

Lue professori Barbara Vanderlindenin esittely

Barbara Vanderlinden toimii Kuvataideakatemian tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun professorina.

MA Barbara Vanderlinden on kansainvälisesti arvostettu kuraattori, joka on toiminut useiden taide- ja näyttelyorganisaatioiden johtajana kotimaassaan Belgiassa. Lisäksi Vanderlinden on ollut vierailevana professorina muun muassa San Francisco Art Institutessa, Gwangju Biennale Foundationissa Etelä-Koreassa sekä Wienin Kuvataideakatemiassa.  

Tilallisuuden ja näyttelysuunnittelun professuuri on laatuaan ensimmäinen Suomessa ja ensimmäisten joukossa myös maailmassa. Professorin keskeisiä tehtäviä on vastata opetuksesta, jossa avataan tilallisuuden merkitystä ajattelulle, teokselle ja sen kokemiselle. Professori kehittää myös Kuvataideakatemian yleisötyötä erityisesti uudessa opetus- ja näyttelytilassa, Exhibition Laboratoryssa. 

Tutkimus

Kuvataideakatemiassa tutkimus nivoutuu keskeisesti kaikkiin oppialoihin – niiden teoriaan, metodologiaan, opetukseen sekä välineiden, materiaalien ja ilmaisutapojen kehittämiseen. Ennen kaikkea tutkimus ymmärretään nykytaiteen lähtökohtana. Jatkuvan kokeellisen tutkimuksen aluetta on taiteiden välinen vuorovaikutus sekä taiteen suhde ympäristöön ja yhteiskuntaan. Nykytaiteen dialoginen suhde yleisöön sekä esittämiskäytännöt ja tilallisuus kytkeytyvät tutkimukseen metodologisesti ja pedagogisesti.

 

Tohtorikoulutus

Kuvataideakatemian tohtorikoulutuksessa painottuvat korkeatasoinen taiteellinen työskentely ja siihen luontevasti liittyvä kuvataiteellinen tutkimus. Tohtorikoulutuksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija syvällisesti kuvataiteelliseen tutkimukseen ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen. Päämääränä on, että opiskelija saavuttaa valmiudet korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suorituksiin ja kykenee paitsi itsenäiseen luovaan työhön edustamallaan alalla myös soveltamaan kuvataiteellisen tutkimuksen menetelmiä oman alansa kehittämiseen.

 

 

 

 

Lue professori Mika Elon esittely

Lue professori Mika Elon esittely

Mika Elo toimii Kuvataideakatemiassa taiteellisen tutkimuksen kokoaikaisena professorina ja tohtorikoulutusohjelman vastuullisena johtajana. Elo tunnetaan laaja-alaisena taiteellisen tutkimuksen, visuaalisen kulttuurin ja mediateorian asiantuntijana, jonka tutkimukset käsittelevät eri taiteenlajien, filosofian ja mediateorian rajapintoja, taiteellisen tutkimuksen epistemologiaa, ruumiillisuutta sekä valokuvan teoriaa. Tutkimuksen ohella hän toimii myös kuvataiteilijana.

 

Mika Elo (s. 1966) on väitellyt tohtoriksi visuaalisen kulttuurin alalta Taideteollisessa korkeakoulussa (nykyinen Aalto ARTS). Hänen väitöskirjansa Valokuvan medium (2005, Tutkijaliitto) käsittelee valokuvateorian lähtökohtia mediaesteettisestä näkökulmasta erityisesti Walter Benjaminin ja dekonstruktiivisen ajattelun valossa. Vuodesta 2012 hänellä on myös mediaestetiikan dosentuuri Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnassa. Tämän lisäksi hän toimii Journal for Artistic Researchin, Journal of Aesthtics and Culturen, Tiede&edistyksen, Agonin ja RUUKKU – Studies in Artistic Researchin toimituskunnissa. Valokuvataiteen opintojen lisäksi on opiskellut myös lääketiedettä, kulttuurintutkimusta, filosofiaa ja estetiikkaa.

 

Aiemmin Elo on toiminut muun muassa Figures of Touch –tutkimushankkeen (2009-2012) tutkijana ja koordinaattorina sekä Suomen biennaalinäyttelyn Falling Trees (2013) kuraattorina Venetsiassa (yhdessä Harri Laakson ja Marko Karon kanssa). Vuosina 2008-2009 hän osallistui aktiivisesti Aalto-yliopiston fuusioprosessin hallintaan toimimalla mediatutkimusta integroivan Media Factoryn johtoryhmän fasilitaattorina. Vuosituhannen vaihteessa hän toimi kymmenisen vuotta myös graafisena suunnittelijana.

Lue professori Maija Timosen esittely

Lue professori Maija Timosen esittely

Maija Timonen (s. 1977, Espoo) on videotaitelija ja kirjoittaja joka on vuodesta 1996 lähtien asunut Lontoossa. Timosen video/elokuvateokset yhdistävät fiktiota ja esseististä kerrontaa, ja niiden keskiössä on monipuolinen refleksiivisyys.


Viime vuosina Timosen teokset ovat keskittyneet tulkitsemaan taloudellisten muutosten seurauksia naisten elämässä laajasta psykosomaattisesta näkökulmasta. Kehon ja mielen vaikea suhde on toistuva teema myös hänen monimuotoisessa kirjallisessa tuotannossaan, joka sisältää niin taidekritiikkiä kuin kaunokirjallisuutta. Timosen tekstejä on julkaistu muun muassa Afterall- ja May lehdissä, ja hänen kokeellinen novellikokoelmansa The Measure of Reality ilmestyy kesällä 2015, Lontoossa sijaitsevan Book Worksin julkaisemana.


Timonen opiskeli Lontoossa, Chelsea College of Artissa ja Slade School of Artissa, ja väitteli tohtoriksi jälkimmäisestä vuonna 2010. Hän on aiemmin toiminut Kuvataideakatemiassa tuntiopettajana tila-aikataiteen osastolla, vuosina 2011-2013.

Lue professori Anita Sepän esittely

Lue professori Anita Sepän esittely

Anita Seppä toimii Kuvataideakatemiassa taiteellisen tutkimuksen osa-aikaisena vierailevana professorina. Seppä tunnetaan laaja-alaisena taideteorian ja kuvataiteen asiantuntijana, jonka tutkimukset käsittelevät mm. globalisaation ja nykytaiteen suhdetta, estetiikan, etiikan ja politiikan rajapintoja, kuvataiteen historiaa, visuaalista kulttuuria, kuvan tutkimuksen metodologiaa sekä estetiikan teoriaa.

Anita Seppä (s. 1969) on väitellyt tohtoriksi estetiikan oppiaineesta Helsingin yliopistossa ja toimii dosenttina estetiikan laitoksella. Tämän lisäksi hän hoitaa taidekasvatuksen dosentuuria Jyväskylän yliopistossa. Hän on opiskellut myös taidehistoriaa ja kirjallisuudentutkimusta.

Aiemmin Seppä on toiminut mm. professorina Taideteollisessa korkeakoulussa. 2000-luvun alkuvuosina hän oli perustamassa Porin yliopistokeskukseen uutta visuaalisen kulttuurin tutkimukseen erikoistunutta laitosta ja koulutusohjelmaa. Professorin virkansa ohella Seppä toimi Taideteollisessa korkeakoulussa (Porin Visuaalisen kulttuurin yksikkö) tutkimus- ja koulutusohjelmavastaavana, laitoksen varajohtajana sekä varadekaanina.

Taiteellinen toiminta

Taideyliopiston Kuvataideakatemian taiteellinen toiminta on opetuksen väline ja opiskelijoiden kontakti yhteiskuntaan, taidekenttään ja taideyleisöön. Näyttelytoiminnan avulla opiskelijat saavat ensikosketuksen valmistumisen jälkeiseen työelämään.
 

Monipuolinen näyttelytoiminta

Säännöllinen näyttelytoiminta on Kuvataideakatemian taiteellisen toiminnan näkyvin osa. Kuvataideakatemian taiteellisen toiminnan keskeinen paikka ja näyteikkuna yleisölle on Helsingin Punavuoressa sijaiseva Exhibition Laboratory. Vuosittain järjestetään kuusi näyttelyä, ja näyttelyihin liittyy runsaasti luentoja, seminaareja, live-esityksiä sekä muuta opetustoimintaa. Helsingin Hietalahdessa Lönnrotinkadulla sijaitseva Exhibition Laboratory Project Room esittelee opiskelijoiden tutkintoihin ja opetukseen liittyviä projekteja. 


Näyttelyitä toteutetaan myös yhteistyökumppaneiden tiloissa koti- ja ulkomailla. Näyttelytoiminta taipuu myös spontaaneihin ja avoimiin liikkeisiin, kuten kaupunkitilaa luovin tavoin hyödyntäviin taideprojekteihin.


Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi jokakeväinen Kuvan Kevät, valmistuvien kuvataiteen maistereiden lopputyönäyttely, tarjoaa katsauksen tuoreiden taitelijoiden töihin. Kuvan Kevät järjestetään Exhibition Laboratoryn tiloissa ja tarvittaessa muissa lisätiloissa.

Ajankohtaista näyttelyissä

Kansainvälisyys

Taideyliopiston Kuvataideakatemia on vahvasti kansainvälinen. Kansainvälisyys ja verkostoituminen näkyvät kaikilla tasoilla: ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrissä, opiskelijavaihdon vilkkaudessa, englanninkielisessä opetustarjonnassa, kansainvälisissä työpajoissa ja näyttelyissä, luennoitsijavierailussa sekä tohtorikoulutusohjelman kansainvälisessä toiminnassa.


Kansainvälisyyden muotoja kehitetään jatkuvasti. Uudet yhteistyömallit vahvistavat Taideyliopiston strategian mukaisia kansainvälisiä avauksia sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä.

 

Kansainvälisyys opetuksessa ja tutkimuksessa

Kansainvälisyys opetuksessa ja tutkimuksessa

Taideyliopiston Kuvataideakatemia osallistuu Euroopan unionin (EU), Pohjoismaiden ministerineuvoston ja muiden kansainvälisten rahoitusjärjestöjen tutkimus- ja koulutusohjelmiin.

Kansainvälistymismahdollisuuksia opiskelijoille, opettajille sekä henkilökunnalle tarjotaan mm. EU:n Erasmus-ohjelmassa. Pohjoismaissa yhteistyö on aktiivista NORDPLUS-ohjelman alaisessa 16 taideyliopiston KUNO-verkostossa, johon kuuluvat myös Baltian maat. Venäjä-yhteistyötä tehdään mm. taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamassa ARTSMO-verkostossa (Finnish-Russian Student Exchange Programme). Kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia solmitaan tarvittaessa. Visiting professor –ohjelma sitouttaa kansainvälisiä, ansioituneita taiteilijoita pitempiaikaiseen opetus- ja ohjaussuhteeseen ja luo täten pysyviä rakenteita kansainväliselle yhteistyölle.

Virallisten sopimusten ja verkostojen lisäksi Kuvataideakatemia tukee opiskelijoidensa ja opettajiensa omaehtoista kansainvälistymistä jakamalla apurahoja opintomatkoihin sekä näyttely- ja opetusprojekteihin ulkomailla. Opiskelijoilla on lisäksi mahdollisuus oleskella Kuvataideakatemian ateljeeasunnoissa Berliinissä ja New Yorkissa.

Kuvataideakatemian tohtorikoulutusohjelman toiminta on lähtökohdiltaan kansainvälistä. Toimintaa organisoidaan ja kehitetään edelleen kansainvälisessä EARN-verkostossa (European Artistic Research Network).

Kuvataideakatemia on ollut vuodesta 1991 ELIAn (European League of Institutes of the Arts) jäsen. ELIAan kuuluu noin 300 taideopetuksen korkeakoulua yli 40 maasta ja sen kuvataiteeseen keskittyvä alaverkosto on Paradox.

Hyödynnämme myös kansallisella tasolla muodostettuja kansainvälistymiseen tähtääviä verkostoja ja projekteja, esimerkkinä pääkaupunkiseudun HERA-verkostoa (Helsinki Education and Research Area).

Kansainvälinen opiskelijavaihto ja vierailut kumppaniyliopistoissa lisäävät opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta. Kuvataideakatemia myöntää opiskelijoille apurahoja opintomatkoihin ja näyttelyprojekteihin ulkomailla.

Kansainvälisyys taiteellisessa toiminnassa

Kansainvälisyys taiteellisessa toiminnassa

Kuvataideakatemian taiteellinen toiminta ja kansainvälisyys ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Kansainvälinen työpaja- ja näyttelytoiminta ja vaihtonäyttelyt ovat olennainen osa akatemian opetusta.

Opiskelijoilla on opintojensa aikana mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin, biennaaleihin, maailmannäyttelyihin, festivaaleihin, näyttelyihin ja muihin ulkomailla järjestettäviin vaihtuviin tapahtumiin. Kuvataideakatemia vuosittain yhteistyötä usean kansainvälisen toimijan kanssa. Vaihtonäyttelyt antavat opiskelijoille tilaisuuden tutustua toisen taideyliopiston toimintaan ja opiskelijoihin. Vuosia jatkunutta yhteistyötä tehdään useiden kumppanikoulujen kanssa. European Exchange Academy EEA:n järjestämät intensiiviset taidetyöpajat mm. Saksan Beelitzissä ja Norjan Sunnfjordissa tarjoavat opiskelijoille kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä. Myös suurten nykytaiteen katselmusten kuten Venetsian biennaalin, Manifestan tai Kasselin Documentan yhteydessä järjestetään kansainvälisiä työpajoja, joihin Kuvataideakatemian opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua.

Kuvataideakatemian residenssitoiminta integroi opiskelijoita osaksi kansainvälistä taidekenttää paikallisuuden näkökulmasta. Opiskelijoilla on käytössään kaksi residenssiä ulkomailla, pidempikestoisen työskentelyn mahdollistava residenssi Berliinissä sekä lyhytkestoinen New Yorkin residenssi. Residenssitoiminta mahdollistaa myös ulkomaisten kutsutaiteilijoiden, kuraattoreiden ja tutkijoiden pidemmät opetusjaksot Kuvataideakatemiassa ja alumnien työskentelymahdollisuuksien laajenemisen.

 

Tilat

Taideyliopiston Kuvataideakatemia toimii Helsingin Vallilassa. Rakennuksessa on opetustiloja, opiskelijoiden työhuoneita ja henkilökunnan työtiloja. Nykytaiteeseen painottunut Kuvataideakatemian kirjasto on avoinna kaikille. Kuvataideakatemiaan pääsee sujuvasti Mäkelänkatua pitkin kulkevilla busseilla ja ratikoilla. 

Kuvataideakatemia
Elimäenkatu 25 A
00510 Helsinki

Galleriat

Kuvataideakatemialla on kaksi näyttelytilaa Helsingin kantakaupungissa: Exhibition Laboratory ja Exhibition Laboratory Project Room. Näyttelyihin on vapaa pääsy. Galleriat ovat auki tiistaista sunnuntaihin klo 11–18. Näyttelyvaihtojen aikana tilat on suljettu.

Exhibition Laboratory
Merimiehenkatu 36
00150 Helsinki

Exhibition Laboratory Project Room
Lönnrotinkatu 35
00180 Helsinki

Alumnit

Kuvataideakatemian alumneja ovat kaikki Kuvataideakatemian ja sitä edeltäneen Suomen Taideakatemian koulun entiset opiskelijat. Kun rekisteröidyt alumniksi, olet osa alumniverkostoa: saat tietoa akatemian kuulumisista ja tilaisuuksissa tapaat entisiä opiskelijatovereitasi ja muita kollegoita. Käytössäsi ovat kirjaston palvelut, saat alennuksia julkaisuista, kutsuja näyttelyihin, tapahtumiin ja luennoille. Voit olla myös järjestämässä alumnitapaamisia. Kuvataideakatemia tarjoaa tarvittaessa tilat alumnitilaisuuksille. Liittyminen on ilmaista. Täytä ja printtaa liittymuslomake ja palauta se Kuvataideakatemiaan. Tervetuloa mukaan!

 

Lisätiedot
Viestintäpäällikkö Eevastiina Aho
+358 45 657 9347

Kaikille avointa toimintaa

Kuvataideakatemian kirjasto
Kuvataideakatemian kirjaston kokoelmat keskittyvät nykytaiteeseen.
Yleisöluennot ja tapahtumat
Osallistu kaikille avoimille luennoille ja tapahtumiin.

Tue Kuvataideakatemiaa

Kuvataideakatemian ystävät
Kuvataideakatemian ystävät ry on kuvataiteesta kiinnostuneiden yhdistys, johon kuka tahansa voi liittyä.
Kuvataideakatemian tukisäätiö
Kuvataideakatemian tukisäätiö edistää kuvataiteen opiskelijoiden asumista ja taiteellista toimintaa.