Ohjauksen maisteriopiskelija: Luota omaan näkemykseesi ja kykyysi tehdä taidetta
Lue Gréta Ómarsdóttirin haastattelu.
Kuka olet ja miten päädyit opiskelemaan Taideyliopistoon?
Olen Greta ja kotoisin Islannista. Opiskelen ohjauksen maisteriohjelmassa. Työskentelen kotimaassani teatteriohjaajana. Halusin kouluttautua lisää ja etsin pitkään yliopistoa, jossa voisin saada ohjaukseen maisteritason koulutusta. Olin kuullut paljon hyvää Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta ja minulla oli lisäksi hyviä kokemuksia yhteistyöstä suomalaisten taiteilijoiden kanssa. Teatterikorkeakoulu ei muutoin ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta päätin hakea, kun kuulin että siellä voi opiskella myös englanniksi.
Millainen oli pääsykokeesi?
Valintaprosessi oli pitkä, vaikea ja vaativa, mutta se antoi myös hyvän mahdollisuuden esitellä itseni kunnolla. Valintakokeeseen kuului kirjallisia tehtäviä, esseitä, videohaastatteluja ja niin edelleen. Koko prosessi kesti kaiken kaikkiaan noin kolme kuukautta – mutta ei tietenkään kokoaikaisesti.
Ennakkotehtävissä piti muun muassa kirjoittaa motivaatiokirje, jossa kerron itsestäni ja siitä, mitä koulutukselta odotan ja toivon. Lisäksi piti koota portfolio aikaisemmista taiteellisista töistä. Tällaisissa tehtävissä on tärkeää osata sanoittaa omaa taiteellista ajatteluaan.
Pääsykokeet olivat koronatilanteen takia kokonaan etänä. Yksi tehtävä oli sellainen, että saimme luettavaksemme suomalaisen näytelmän, josta piti ohjata kohtaus. Ohjaajana oli vaikeaa olla täysin läsnä pelkän ruudun välityksellä, mutta onneksi teknologia teki tehtävän toteuttamisen ylipäätään mahdolliseksi.
Millainen on tyypillinen opiskelupäiväsi?
Olen sikäli epätavallinen opiskelija, että en asu Suomessa vaan Reykjavikissa. Olen opiskellut etänä viimeiset puolitoista vuotta. Työskentelen samalla Islannin Kansallisteatterissa, joten tyypillinen päiväni on sellainen, että herään viideltä aamulla zoomiin opiskelemaan ja menen sen jälkeen töihin. Tässä mielessä Suomen ja Islannin aikaero on ollut minulle ihan käteväkin.
Kun koronatilanne on hellittänyt, alan matkustaa Suomen ja Islannin välillä siten, että viivyn aina pari viikkoa kerrallaan.
Mikä on ollut opiskelussa haastavinta?
Vaikka olenkin työskennellyt suomalaisten kanssa ja käynyt Suomessa monesti, niin en siltikään tunne Suomea kovin hyvin. Vaikka Suomi on pohjoismainen valtio ja lähellä Islantia, on se silti minulle aika vieras enkä esimerkiksi tunne suomalalaista teatterikenttää. Samalla tämä on tietysti hyvä tilaisuus oppia tuntemaan sitä.
Minkä vinkin antaisit tuleville hakijoille?
Olen tavannut Taideyliopistossa monenlaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Suomi on tässä mielessä hyvin edistyksellinen maa, että lähes kenellä tahansa on mahdollisuus hakeutua taidekoulutukseen. Hakijoita neuvoisin luottamaan omaan näkemykseensä ja kykyynsä tehdä taidetta, eli ei kannata yrittää spekuloida sitä, mitä valintaraati haluaa nähdä, vaan olla oma itsensä.