Music Business -lehtori Pekka Saarikorpi: Tulevaisuuden tekijät yhdistävät kulttuurisen ja markkinavetoisen osaamisen
Musiikkibisnes on murroksessa, kun digitalisaatio, tekoäly, mediakenttä ja globaalit markkinatoimijat muovaavat alan pelisääntöjä. Music Business -maisteriohjelma kouluttaa osaajia muuttuvan musiikkikentän tarpeisiin. Kansainvälinen koulutus tarjoaa avaimia teos- ja tekijävientiin sekä kehittää valmiuksia rakentaa kestävää toimijuutta monikerroksisessa ekosysteemissä, sanoo lehtori Pekka Saarikorpi.
Mikä sinua inspiroi juuri nyt musiikkibisneksessä?
Musiikkikentällä voidaan tunnistaa useita erilaisia rakenteita. On julkisen ja yksityisen apurahataiteen logiikka mukaan lukien kolmannen sektorin valtionosuuslaitokset ja toisaalta taiteen vapaa kenttä ja siihen nivoutuva vastavuoroisuuden kulttuuri ja sen varaan rakentuvat taiteilijayhteisöt. Näiden vastinparina on toisenlaisilla rakenteilla toimiva markkinavetoinen logiikka.
Music Business -maisteriohjelma tarkastelee erityisesti taloudellisia rakenteita, mutta samalla on tärkeää ymmärtää markkinoiden sirpaleista, monimutkaista ja ristiriitaista ekosysteemiä, jossa erilaiset logiikat toimivat rinnakkain ja päällekkäin. Vaihdanta voi olla yhtä aikaa taloudellista, sosiaalista ja symbolista.
Tutkijana olen tutkinut esimerkiksi vapaan kentän taiteilijayhteisöjä Suomessa ja Islannissa, joissa korostuvat kollektiivien mahdollistama pienillä resursseilla toimiminen. Iso osa musiikkibisnestä on vastavuoroista vaihdantataloutta: autetaan toisia, tehdään vastapalveluksia ja rakennetaan verkostoja, joiden varassa moni ura muotoutuu. Tämä ruohonjuuritaso usein unohtuu, kun puhumme musiikkibisneksestä.
Kun irtaudutaan näistä kerroksista, musiikkibisneksen liiketoiminta pyörii pelkistäen kahden pääelementin ympärillä: teoksen ja äänitteen. Teosten ja äänitteiden hallintaan kuuluu esittämiseen ja julkaisemiseen liittyviä oikeudellisia ja taloudellisia kysymyksiä kuten tekijänoikeustalous.
Mikä tekee Music Business -maisteriohjelmasta tärkeän ja ajankohtaisen?
Meillä ei ole aikaisemmin ollut musiikin markkinavetoisen kentän rakenteisiin valmistavaa koulutusta. Tämä on tarkoittanut, että alalle on tultu hyvin moninaisilta urapoluilta, ja oppiminen on tapahtunut “kädet savessa” ilman vahvaa tiedollista alkupääomaa.
Moni Sibelius-Akatemiasta valmistuva muusikko työskentelee kolmannella sektorilla, instituutioissa ja oppilaitoksissa – mutta myös navigoi erilaisten markkinoiden välillä. Tarvitsemme osaajia, jotka tuntevat nämä erilaiset rahoituksen rakenteet ja verkostot.
Koulutusohjelma on uniikki myös eurooppalaisessa mittakaavassa – vastaavaa ei ole EU-alueella. Monesti yliopistokoulutus keskittyy enemmän taiteellisiin sisältöihin: sisällön tuottamiseen. Taideyliopiston Music Business -ohjelma pureutuu siihen, mitä tapahtuu, kun taiteellinen sisältö on jo olemassa.
Toisekseen, elämme voimakasta murroskautta. Musiikin historiassa on nähty useita suuria käännekohtia: teknologinen vallankumous loi massatuotannon ja viihdetalouden; taiteen institutionalisoituminen synnytti omat rakenteensa.
Viime vuosien murros on ollut digiloikka, joka rikkoi kaupallisen musiikkialan ansaintalogiikan. Kun teknologia siirtyi nettiin, luovista julkaisuista tuli kuluttajille aluksi ilmaisia, kunnes streamauksen kautta siirryttiin mainos- ja kuukausirahoitteisiin palvelumaksuihin.Kolmannen murroksen tuo tekoäly. Älykkäät järjestelmät oppivat, ottavat toimijuuden ja muuttavat kenttää. Koulutusohjelman näkökulmasta on hedelmällinen hetki päästä kiinni systeemiseen muutokseen, oppia sen toimintalogiikkaa ja rakentaa toimijuutta sen rinnalle.
Lisäksi tarvitaan kulttuurin ja musiikin puolestapuhujia, virkamiehiä ja lobbareita pöydissä, joissa päätetään yhteisen rahan jaosta. Music Business -maisteriohjelma tarjoaa välineitä ymmärtää näitä rakenteita ja murroksia – ja ennen kaikkea mahdollisuuksia rakentaa omaa toimijuutta muuttuvalla alalla.
Millä kolmella sanalla kuvailisit uutta Music Business -maisteriohjelmaa?
Tiivistäisin tämän kaikkea kurssitarjontaamme läpileikkaavien teemojen kautta: kestävä kehitys, monimuotoisuus ja digitalisaatio.
Mitkä ovat ohjelman keskeisimmät tavoitteet?
Aiemmin mainitsinkin, että toimijuus musiikkialan markkinasektorilla on perustunut pitkälti tekemällä oppimiseen. Nyt rakennamme toimijuutta, joka perustuu moninaisen kentän rakenteiden ja erilaisten ansaintalogiikoiden syvälliseen tuntemiseen.
Tavoitteena on myös luoda pysyvämpää, kestävämpää toimijuutta alalle, jossa korostuvat nopeasti muuttuva ilmiötalous ja muutokset luomisen ja ansainnan logiikoissa. Usein pohditaan, miten rakennetaan ilmiöitä, viraaleja. Menestyksen mittari voisi olla myös se, miten onnistutaan tekemään asioita pitkäjänteisesti ja kestävästi.
Tarvitsemme siis kykyä nähdä pidempiä aikajanoja, kykyä ja näkemystä rakentaa urapolkuja sekä itsellemme, taiteilijoille että muille, joiden kanssa työskentelemme – keskittymättä liiaksi hetkellisiin tähdenlentoihin.
Ohjelma tukee musiikkikenttää myös laajemmin nostamalla opintokokonaisuuksissa esille erilaisia kulttuuriseen osallistumiseen liittyviä yhteiskunnallisia keskusteluja. Musiikintekijöitä ja muusikoita ei ole perinteisesti koulutettu puhumaan taiteestaan tai pohtimaan taidekäsityksiään, mikä vaikeuttaa heidän osallistumistaan yhteiskunnalliseen keskusteluun taiteen merkityksestä.
Juuri nyt, aikana, jolloin kulttuurista leikataan paljon, tarvitaan kykyä reflektoida taiteilijuutta, taiteen tekemistä ja taiteen yhteiskunnallista asemaa – tehdä merkitys näkyväksi.
Tämä on ehkä ollut yksi puute suomalaisessa musiikkikoulutuksessa. Teatterintekijät ja kirjailijat ovat olleet aktiivisia peilaamaan yhteiskuntaa kriittisesti ja muokkaamaan ajattelua, jopa ravistelemaan yleisöjä. Sellaista otetta olen kaivannut myös musiikin tekijöiltä.
Mitä Music Business -maisteriohjelma tuo Sibelius-Akatemiaan ja miten se hyödyttää musiikkikoulutuksen kenttää muuttuvassa maailmassa?
Sibelius-Akatemian Arts management -maisteriohjelma on jo pitkään vahvistanut asiantuntijuutta taidejohtamisen saralla, esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden parissa. Music Business -maisteriohjelma ottaa tiukemmin kiinni suomalaisen ja kansainvälisen musiikkikentän kysymyksiin ja vastaa samalla markkinavetoisen kentän osaamistarpeisiin ja asiantuntijuuteen.
Kun tarkastellaan Sibelius-Akatemian taiteilijakoulutusta, taiteilija- ja musiikkimarkkinat ovat pitkälti kansainvälisiä. Orkesterimuusikot työllistyvät toki kotimaisissakin orkestereissa. Sen sijaan monilla muilla taidemusiikin aloilla työ suuntautuu ulkomaille, sillä kotimaassa mahdollisuudet ovat vapaalla tai markkinavetoisella kentällä rajalliset, usein opetustyössä tai yksittäisten apurahojen varassa.
Suomalaisesta musiikkiviennistä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein suuriin, kansainvälisesti menestyneisiin rock- ja pop-bändeihin, vaikka niitä on Suomessa verrattain vähän. Jazzin ja kansanmusiikin kentällä on puolestaan paljon artisteja, jotka työllistyvät kansainvälisesti, julkaisevat kansainvälisille levy-yhtiöille ja esiintyvät säännöllisesti ulkomailla, rakentaen näin kestävää uraa kansainvälisesti.
Tiivistäen Music Business -maisteriohjelma tarjoaa avaimia teos- ja tekijävientiin musiikin ja musiikkikentän moninaisuus huomioiden. Opiskelijat oppivat tuntemaan rakenteet, joilla globaalit markkinat toimivat.
Kenelle Music business -maisteriohjelma on suunnattu
Ensimmäisessä sisäänotossa opiskelijoita tuli hyvin erilaisista taustoista: artisteja, muusikoita ja tuottajia sekä yrittäjiä ja musiikkialan organisaatioissa jo toimivia suomalaisia ja kansainvälisiä osaajia. Ryhmä on toinen toisiaan rikastava, ja oppiminen tapahtuu vahvasti myös ryhmän jäsenten välillä.
Kaiken kaikkiaan musiikkibisneksen kentälle on tärkeää saada sekä osaajia, jotka haluavat työskennellä Suomessa että niitä, jotka vievät ymmärrystä suomalaisista tekijöistä kansainvälisiin organisaatioihin. Esimerkiksi ruotsalaista toimijuutta löytyy myös kansainväliseltä musiikkiteollisuuden kentältä, suomalaista vähemmän.
Toinen keskeinen näkökulma on, että kansainväliset opiskelijat täällä ollessaan luovat verkostoja, jotka yhdistävät heidät Suomeen ja tukevat suomalaisen musiikkialan kansainvälistä kasvua.
Mitä kaikkea opintoihin kuuluu?
Opiskelijat perehtyvät musiikkialan ekosysteemiin laajasti: toimijoihin, erilaisiin rooleihin, rakenteisiin ja siihen, miten musiikin tuotanto, julkaisu, esittäminen ja jakelu kytkeytyvät toisiinsa. Samalla käsitellään kulttuuripolitiikkaa, kaupunkien luovia ekosysteemejä ja musiikkialaa ohjaavia systeemisiä rakenteita.
Keskeinen osa opintoja on perehtyä tekijänoikeuksiin ja tekijänoikeustalouteen – teosten ja äänitteiden oikeuksista aina alan kehitystä ohjaaviin oikeudellisiin kiistoihin, kuten keinoälyn koulutukseen ja hyödyntämiseen liittyviin kysymyksiin. Tekijänoikeusnäkökulmien kautta hahmotetaan, miten luovan työn arvo määrittyy nyt ja tulevaisuudessa, ja miten rakennetaan kestäviä toimintamalleja.
Opintoihin kuuluu myös musiikin globaalit markkina-analyysit, markkinointi, brändäys, musiikkivienti sekä yrittäjyys- ja johtajuustaidot. Näiden opintojen avulla opiskelijat oppivat toimimaan yhä kansainvälisemmässä ja monimuotoisemmassa musiikkikentässä. Lisäksi tarkastelemme laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja kulttuurisia arvoja: millaisessa ympäristössä toimimme ja miksi ala näyttää siltä kuin näyttää.
Toki akateemiset valmiudet – kuten kriittinen lukeminen, kirjoittaminen ja tutkimuksellinen ajattelu – ovat äärimmäisen tärkeitä. Ne auttavat opiskelijoita tarkastelemaan omaa tekemistään suhteessa musiikkikenttään ja pohtimaan, miten olemme merkityksellisiä tässä ajassa ja yhteisössä.
Millaisia valmiuksia ohjelma antaa työelämään?
Ohjelma antaa valmiudet työskennellä monipuolisesti musiikkiteollisuuden ja luovien alojen yrittäjänä ja asiantuntijana. Valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi levy-yhtiöihin, agentuureihin, musiikkikustantamoihin ja ohjelmatoimistoihin, mutta myös orkestereihin, järjestöihin ja muihin kolmannen sektorin toimijoihin.
Akateemiset opinnot mahdollistavat myös tutkijanuran – musiikkibisneksen tutkimukselle on tällä hetkellä suuri tarve alan muuttuessa nopeasti.
Toivon myös, että osa valmistuneista suuntaisi julkisen sektorin ja kulttuuripolitiikan pariin. Musiikkiala tarvitsee asiantuntijoita, jotka ymmärtävät musiikkiteollisuuden rakenteita ja toimintamalleja ja pystyvät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Miten yhteistyö Music Finlandin ja Agderin yliopiston kanssa näkyvät opinnoissa?
Music Finland on vahvasti mukana opiskelijoiden opinnoissa. He organisoivat ja kuratoivat kaksi isoa kurssikokonaisuutta kansainvälisistä musiikkimarkkinoista ja -viennistä. Heillä on hulppeat dataresurssit, koska he tekevät tutkimusta ja raportoivat musiikkiviennistä. Opiskelijat pääsevät näkemään, mistä markkina-analyysi rakentuu, kun lähdetään viemään musiikkia ulkomaille ja millaiset näkökulmat tulee ottaa huomioon.
Agderin yliopiston professori Daniel Nordgård ohjaa meille yhden kurssikokonaisuuden ja tukee mentorina koulutusohjelman kehittämistä. Teemme yliopistojen välillä myös opiskelijavaihtoa. Esimerkiksi syksyllä 10 opiskelijan ryhmä osallistui Agderin yliopiston music business -konferenssiin.
Koulutusohjelmana teemme myös tutkimusyhteistyötä Agderin yliopiston kanssa ja olemme mukana EU-rahoitushauissa heidän kanssaan, jotka toteutuessaan tarjoavat uusia mahdollisuuksia Taideyliopistossa toteutettavalle tutkimukselle sekä opiskelijaprojekteille.
Millaista tulevaisuutta näet suomalaiselle musiikkibisnekselle?
Uskon valoisaan tulevaisuuteen. Haasteet ovat pitkälti samoja kuin muualla maailmassa: tekoälyn murros, julkisen rahoituksen kaventuminen ja musiikki- ja viihdeteollisuuden keskittyminen harvojen mediajättien käsiin. Suomalaisen koulutuksen korkea taso antaa meille kuitenkin vahvan pohjan osaamisen kehittämiseen ja toiminnan jatkuvuuteen.
Globaalisti iso kysymys on, miten turvataan monimuotoinen ja elinvoimainen kulttuuritalous, kun viihteen ja sosiaalisen median valta keskittyy muutamille toimijoille, jotka pyörittävät myös musiikkiteollisuutta.
Suomessa olemme pieni kielialue, mutta kotimaisen musiikin kulutus on vahvaa. Olemme ylpeitä omasta toimijuudestamme ja kulttuuristamme, joka luo mahdollisuuksia myös kansainvälisille markkinoille. Kotikentän vahvuus ja ruohonjuuritason elinvoimaisuus ovat edellytyksiä menestykselle maailmalla.