Nuorisokoulutuksen lyömäsoitinopiskelija: Pääsykokeeseen kannattaa mennä ajatuksella että riitän varmasti
Kuka olet ja mitä opiskelet Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa eli Nukolla?
Olen Mitja Koskiluoma, opiskelen nuorisokoulutuksessa viidettä ja samalla viimeisintä vuottani pääaineenani lyömäsoittimet. Olen koko aikani nuorisokoulutuksessa opiskellut myös jazz-vibrafonia sivuaineenani.
Mikä motivoi ja innosti sinua hakemaan nuorisokoulutukseen?
Kuulin nuorisokoulutuksesta ensi kertaa vuonna 2018 silloiselta opettajaltani Pirkan opistossa. Olin silloin suorittanut musiikkiopiston tutkintoni, ja minua motivoi mahdollisuus valmistaa uusi ohjelma pääsykoetta varten. Opettajani painotti silloin, että kannattaa käydä ainakin yrittämässä yhden koesoittokokemuksen vuoksi – eihän paikkaa tarvitse edes ottaa vastaan, jos sen saakin. Koesoittokokemukset ovat lyömäsoittajalle aina opettavaisia, sillä koesoittotilanteessa paikalla on eri soittimet kuin millä on itse harjoitellut. On myös hyvä oppia tuntemaan koesoiton aiheuttaman jännityksen vaikutukset itsessään, ja siten oppia toimimaan niiden kanssa tai poistamaan ne. Minua innosti myös ajatus Helsingistä ja halu todistaa taitoni ennen kaikkea itselleni, mutta myös perheelleni ja ystävilleni.
Mitä kaikkea kuuluu opintoihisi?
Opintoihini kuuluu soittotunteja pääopettajaltani Antti Rislakilta, rumpusetti- ja käsirumpuopettajaltani Sami Koskelalta, sekä jazz-vibrafoniopettajaltani Panu Savolaiselta. Näiden lisäksi opintoihini kuuluu musiikin teorian opintoja: analyysi- ja satsityöpajaa, musiikin historiaa ja säveltapailua.
Millainen on tyypillinen opiskeluviikkosi?
Tyypilliseen opiskeluviikkooni mahtuu 1-3 soittotuntia, yksi teoriatunti, ja koulua aamusta iltapäivään. Pyöräilen lukiolle ensimmäiselle tunnille klo 8.15 tai 9.45, ja sieltä musiikkitalolle viimeisen tunnin jälkeen useimmiten klo 15.00 harjoittelemaan tai soittotunnille. Freelancer-lyömäsoittajana minulla saattaa olla opiskeluviikon päällä myös jokin orkesteriperiodi, jolloin useimmiten illat menevät orkesteriharjoituksissa tai konsertissa.
Minkälaisia yhteissoittomahdollisuuksia Nukon opiskelijoilla on?
Nukon opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Kallio-Kuninkalan kamarimusiikkileireille, joita järjestetään muutaman kerran lukuvuodessa. Siellä opiskelijoilla on mahdollisuus päästä soittamaan toistensa kanssa, tutustumaan toisiinsa syvemmin ja saamaan parasta mahdollista kamarimusiikin opetusta. Lyömäsoittajana näille leireille osallistuminen on ollut minulle haasteellista, sillä musiikkia lyömäsoittajalle ja jollekin toiselle soittajalle on sävelletty vähänlaisesti. Olen kuitenkin osallistunut joitakin kertoja. Se on ollut todella mukavaa ja opettavaista, sillä olen myös oppinut sovittamaan teoksia lyömäsoittimille ja jollekin toiselle soittimelle. Nukolla on myös mahdollista osallistua ”kapubändiin”, joka on SibA:n kapellimestariluokkalaisten johtama orkesteri. Siellä on hyvät olosuhteet oppia soittamaan orkesterissa, sillä siellä on turvallista kokeilla erilaisia valintoja, ja epäonnistuakin.
Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia kokemuksia opintojesi aikana?
Varmasti mieleenpainuvin kokemus opintovuosieni ajalta on keväällä 2023 pitämäni C-tutkinto -resitaali. Olin työstänyt tutkinto-ohjelmani kappaleita jopa kaksi ja puoli vuotta, ja se oli hieno matka. Osa kappaleista oli minulle aivan liian haastavia aloittaessani harjoitteluprosessia, ja siksi ne etenivätkin hitaasti. Oli hienoa saada kappaleet kuulostamaan lopulta niin hyvältä, että pystyin itsekin nauttimaan musiikista ja olemaan tyytyväinen itseeni. En unohda koskaan sitä helpottunutta, mutta samalla yllättäen tyhjää fiilistä, mikä minulle jäi onnistuneen tutkintokonsertin jälkeen. Erityisen sydämellistä oli saada kuulla aidosti tyytyväiset ja vaikuttuneet sanat hyvällä tavalla melko vaativaltakin opettajaltani Antti Rislakilta.
Mikä on ollut opinnoissasi parasta ja toisaalta haastavinta?
Parasta opinnoissani on ollut huikean hyvä opetus, erinomaiset harjoittelumahdollisuudet ja opiskeluympäristö. Olen koko opintojeni ajan ollut ainoa lyömäsoittaja nukolla, enkä juuri ole voinut saada vertaistukea tai esimerkkiä toisilta ikäisiltäni lyömäsoittajilta. Onnekseni tutkinto-opiskelupuolen lyömäsoittajat ovat päästäneet minut mukaan heidän porukkaansa. Olen saanut kuulla heidän kokemuksistaan ammattipuolella opiskelusta ja lyömäsoittajan elämästä, ja heistä on muodostunut minulle hyvin tärkeä yhteisö. Heidän ansiostaan olen päässyt soittamaan lyömäsoitinyhtyemusiikkia mahtavassa porukassa, ja mm. matkustamaan Amerikkaan Indianaan yhteen maailman laajimmista lyömäsoitintapahtumista. Haastavinta opinnoissani on lukioarjen ja musiikinopiskelijan arjen yhdistäminen tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Kun koulutyötä on paljon, on vaikeaa löytää aikaa ja energiaa omalle harjoittelulle. Tästä syystä valitsenkin usein priorisoida musiikin lukion edelle, eli hyväksyn numeroa tai kahta huonomman kurssiarvosanan ottamalla muutaman poissaolon ja lukemalla vähemmän, jotta saisin harjoiteltua järkevästi.
Miten opinnot valmistavat sinua mahdollisia musiikin jatko-opintoja varten?
Nuorisokoulutus antaa hyvän pohjan eteenpäin kandi + maisteri -koulutukseen siirtymiselle, sillä opettajat ohjaavat sellaiseen suuntaan, jossa oppilaasta pyritään valmistamaan tuleva ammattiopiskelija. Koska nuorisokoulutuksessakin opettajat vaativat paljon, ei tule yllätyksenä ammattikoulutuksessa vaadittava työpanos ja jatkuva kritiikki. Pystyn myös hyödyntämään nuorisokoulutuksessa suorittamiani teoriaopintoja ja tutkintoja tulevissa ammattiopinnoissani.
Mikä on suurin unelmasi tulevaisuudessa?
Haluaisin tehdä töitä lyömäsoittajana jossakin orkesterissa Suomessa tai ulkomaillakin. Olisi todella hienoa ja ainutlaatuista olla tärkeä osa jotakin niin hienoa kokonaisuutta. Haluaisin päästä toteuttamaan omia musiikillisia ajatuksiani ja valintojani kehittäen niitä koko ajan, vieden lyömäsoiton taiteen lopulta niin pitkälle, kuin se on minulle mahdollista viedä.
Millainen oli pääsykokeesi?
Minulla oli hyvin epäotolliset lähtökohdat klassisen puolen pääsykoetilaisuudessani keväällä 2019, sillä minulla oli kovasti kuumetta ja ainakin toinen korvistani aivan lukossa. Pääsykokeeni oli kuitenkin mukava tilaisuus, jossa pääsin soittamaan jo silloin ihailemilleni lyömäsoittajille. Minun tuli soittaa yhdet kappaleet marimballa, pikkurummulla, patarummuilla, sekä lopuksi yksi prima vista vibrafonilla. Ilmapiiri oli iloinen ja kannustava. Olin edelleen sairaana muutaman päivän päästä jazz-puolen pääsykokeessa, mutta se ei onneksi haitannut silloin, ja oli mukava soittaa kovassa porukassa hienojen jazzmuusikoiden kanssa pääsykoetilaisuuteen kootussa kvintetissä.
Miten rohkaisisit nuko-opintoja harkitsevaa ja mitä vinkkejä antaisit nuorisokoulutukseen hakevalle?
Nuorisokoulutus on loistava paikka juuri sinulle, jos haaveilet musiikinopiskelusta tavoitteellisesti ja pitkälle tähdäten. Uskon, että jos unelmoit muusikon ammatista, ja pidät nuorisokoulutusta kiinnostavana ja realistisena opiskelupaikkana, kannattaa ehdottomasti käydä pääsykokeessa. Jo itse pääsykoe ja siihen valmistautuminen on hyvin opettavainen prosessi, joten pelkkä hakeminenkin on varmasti hyödyksi. Monet nukolla opiskelevista hakivat useamman kerran ennen kuin heidät otettiin sisään. Hylkäävän tuloksen sattuessa, on tärkeää hyödyntää pettymyksestä heijastuva taistelutahto ja motivaatio. Onnistuminen koittaa varmasti ennemmin tai myöhemmin, kun vain jaksaa harjoitella sitkeästi ja säilyttää palon musiikin luomiseen. Pääsykokeeseen ei kannata mennä kokeilemaan riitänkö, vaan sillä ajatuksella että riitän varmasti.