Musiikkia ja filosofiaa: Musiikinlajit ja yhteiskunta
Tapahtumassa keskustellaan, miten musiikinlajit ovat kytköksissä oman aikansa yhteiskuntaan ja erilaisiin elämäntyyleihin.
Musiikkia hahmotetaan usein vahvasti eri genrejen, musiikinlajien kautta. Puhutaan lajille ominaisesta esteettis-sosiaalisesta ”sävystä”, joka yhdistää lajin musiikillisia rakenteita ja yhteiskunnallisia piirteitä. Lajit kytkeytyvät usein erilaisiin elämäntyyleihin ja kysymykseen ”oikeanlaisesta” taiteesta ja taiteilijan pyrkimyksistä.
Tapahtumassa keskustellaan, miten musiikinlajit ovat kytköksissä oman aikansa yhteiskuntaan, miten lajit ovat muovautuneet sellaisiksi kuin ovat, ja miten lajeja on yhdistelty ja rajoja ylitetty. Keskustelun lisäksi kuullaan teoksia, joiden asema ja luonne haastavat kuulijan pohtimaan musiikinlajien olemusta ja kenttää.
Lajien problematiikkaa syvennetään tilaisuudessa peilaamalla sitä Theodor W. Adornon ajatukseen musiikin materiaalin yhteiskunnallisuudesta. Tapahtuman musiikillinen sisältö pyrkii valottamaan musiikinlajien erilaisia ilmenemismuotoja, ja mukana on useita tavanomaisen lajijaottelun näkökulmasta epäsovinnaisia teoksia. Säveltäjänimiä ovat mm. G.F. Handel, Luigi Nono, Paul Hindemith, Aleksandr Mosolov, Kurt Weill ja Igor Stravinsky.
Esiintyjät
Matti Huttunen, keskustelu
Ville Komppa, keskustelu
Olga Heikkilä, sopraano
Eveliina Sumelius-Lindblom, piano
FT Matti Huttunen opiskeli musiikkitiedettä ja teoreettista filosofiaa Turun yliopistossa, ja hän väitteli tohtoriksi musiikkitieteen alalta vuonna 1993. Hän on suorittanut myös huilunsoiton III kurssitutkinnon Sibelius-Akatemiassa vuonna 1987. Huttunen on toiminut Helsingin Konservatorion musiikinhistorian lehtorina ja yliopettajana 1989–99 ja Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen tutkimuksen professorina 1997–2005. Hän opettaa nykyään musiikkifilosofiaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Huttusen tutkimusaiheita ovat musiikin aate- ja oppihistoria, esittävän säveltaiteen historia ja musiikkifilosofia. Vuonna 2017 Huttuselle myönnettiin Pro musica -säätiön tunnustuspalkinto.
Musiikin maisteri Ville Komppa toimii Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa musiikinteorian lehtorina ja tutkii improvisaation sekä yhteissoiton käytänteitä harmonian ja äänenkuljetuksen sekä musiikkianalyysin opetuksessa. Musiikin, kulttuurin ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen erilaiset ilmenemismuodot ovat Kompalle tärkeitä niin työssä kuin vapaa-ajalla, oli sitten kyse taiteesta, sen opetuksesta, yleisötyöstä, hyvinvoinnista tai ilmastotyöstä. Komppa säveltää, sovittaa ja esiintyy klarinetistina, isännöi Tunne orkesterisi -yleisöluentosarjaa Musiikkitalossa sekä Espoon kulttuurikeskuksessa ja on tehnyt klassisen musiikin ohjelmia Yleisradiolle sekä Radio Helsingille.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun tohtorikoulutettava Olga Heikkilä keskittyy taiteellisessa tutkimuksessaan ”À tour de Pierrot lunaire” tarkastelemaan puhumisen ja laulamisen rajakäyntiä esittäjän näkökulmasta pitäen lähtöpisteenä Arnold Schönbergin Pierrot lunairea. Erilaisia laulajapolkuja tutkineena Heikkilä on huomannut, että laulajan “outside the box” -ajattelu ei pelkästään tuo laulajalle läpimurtomahdollisuuksia, mutta antaa pohjan kokonaisten uusien musiikkisuuntausten synnylle (Yvette Guilbert – kabareelaulut; Albertine Zehme – Pierrot lunaire’n puhelaulu; Cathy Berberian – ääni-improvisaatiot). Omalla laulajan polullaan Heikkilä vaalii monipuolisuutta, jonka hän kokee ruokkivan muusikkoutta – ydinminäänsä. Heikkilä on sekä musiikin (2015) että teologian maisteri (2007) ja hänellä on Advanced postgraduate Diploma in Music Tanskan kuninkaallisesta ooppera-akatemiasta. Tutkijana hän on pitänyt useita konferenssiesitelmiä Sibelius-Akatemian tapahtumissa (2016-2020), luentokonsertteja kolmannessa “Doctors in Performance” -konferenssissa Vilnassa (2018) ja Lontoon kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa (2018). Heikkilän tohtoriprojektia ovat tukeneet Taideyliopiston TTOR ja Sibelius-Akatemian Tukisäätiö. Kesällä 2020 Heikkilä osallistui Nordic Summer University tapahtumaan esittelemällä lauluääntä tutkivaa sävellystyönsä Rajakäyntiä [Demarcation] (2020).
Musiikin lisensiaatti Eveliina Sumelius-Lindblom on profiloitunut urallaan uutta luovaksi, tutkivaksi pianotaiteilijaksi. Tohtoriprojektissaan Sumelius-Lindblom on keskittynyt 1900-luvun alkuvuosikymmenten repertuaariin, erityisesti ranskalaiseen ja ranskalaisvaikutteiseen pianokirjallisuuteen. Tutkijana Sumelius-Lindblomia kiinnostavat musiikin filosofiset lähtökohdat ja käsiteanalyysi. Hän on käsitellyt artikkeleissaan esimerkiksi neoklassisen musiikin esteettisiä ja intertekstuaalisia erityispiirteitä sekä esittäjän havainnointitapojen kehollista älykkyyttä. Sumelius-Lindblomin tohtoriprojektia ovat tukeneet Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto, Greta ja William Lehtisen säätiö, Taideyliopiston TTOR ja Sibelius-Akatemian Tukisäätiö. Keväällä 2018 Sumelius-Lindblom vietti kuukauden residenssitaiteilijana Pariisin Cité-des-Artsissa. Lisätietoja: Eveliina Sumelius-Lindblom
Taidepiste
Taidepiste on Taideyliopiston uusi, kaikille avoin ja maksuton tapahtumasarja, jossa käsitellään yhteiskunnallisia ilmiöitä monialaisen keskustelun ja taiteen kautta. Taidepiste järjestetään kerran kuussa ja suoratoistetaan Taideyliopiston Youtube-kanavalla. Toimintaa tukee Louise ja Göran Ehrnrooth Säätiö. Lue lisää Taidepisteestä
Musiikkia ja filosofiaa
Mikä on musiikin suhde yhteiskuntaan ja miten yhteiskunta kuuluu musiikissa? Nämä kysymykset ovat kiehtoneet monia säveltäjiä, muusikoita, musiikintutkijoita ja filosofeja. Syksyyn 2020 ja kevääseen 2021 sijoittuva luentokonserttisarja pyrkii avaamaan musiikin ja yhteiskunnan suhdetta useista eri näkökulmista käsin.
Luentokonserttisarja on osa 30 vuotta musiikin tohtoreita Sibelius-Akatemiasta -juhlavuotta.
Musiikkia hahmotetaan usein vahvasti eri genrejen, musiikinlajien kautta. Puhutaan lajille ominaisesta esteettis-sosiaalisesta ”sävystä”, joka yhdistää lajin musiikillisia rakenteita ja yhteiskunnallisia piirteitä. Lajit kytkeytyvät usein erilaisiin elämäntyyleihin ja kysymykseen ”oikeanlaisesta” taiteesta ja taiteilijan pyrkimyksistä.
Tapahtumassa keskustellaan, miten musiikinlajit ovat kytköksissä oman aikansa yhteiskuntaan, miten lajit ovat muovautuneet sellaisiksi kuin ovat, ja miten lajeja on yhdistelty ja rajoja ylitetty. Keskustelun lisäksi kuullaan teoksia, joiden asema ja luonne haastavat kuulijan pohtimaan musiikinlajien olemusta ja kenttää.
Lajien problematiikkaa syvennetään tilaisuudessa peilaamalla sitä Theodor W. Adornon ajatukseen musiikin materiaalin yhteiskunnallisuudesta. Tapahtuman musiikillinen sisältö pyrkii valottamaan musiikinlajien erilaisia ilmenemismuotoja, ja mukana on useita tavanomaisen lajijaottelun näkökulmasta epäsovinnaisia teoksia. Säveltäjänimiä ovat mm. G.F. Handel, Luigi Nono, Paul Hindemith, Aleksandr Mosolov, Kurt Weill ja Igor Stravinsky.
Esiintyjät
Matti Huttunen, keskustelu
Ville Komppa, keskustelu
Olga Heikkilä, sopraano
Eveliina Sumelius-Lindblom, piano
FT Matti Huttunen opiskeli musiikkitiedettä ja teoreettista filosofiaa Turun yliopistossa, ja hän väitteli tohtoriksi musiikkitieteen alalta vuonna 1993. Hän on suorittanut myös huilunsoiton III kurssitutkinnon Sibelius-Akatemiassa vuonna 1987. Huttunen on toiminut Helsingin Konservatorion musiikinhistorian lehtorina ja yliopettajana 1989–99 ja Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen tutkimuksen professorina 1997–2005. Hän opettaa nykyään musiikkifilosofiaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Huttusen tutkimusaiheita ovat musiikin aate- ja oppihistoria, esittävän säveltaiteen historia ja musiikkifilosofia. Vuonna 2017 Huttuselle myönnettiin Pro musica -säätiön tunnustuspalkinto.
Musiikin maisteri Ville Komppa toimii Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa musiikinteorian lehtorina ja tutkii improvisaation sekä yhteissoiton käytänteitä harmonian ja äänenkuljetuksen sekä musiikkianalyysin opetuksessa. Musiikin, kulttuurin ja yhteisöllisen vuorovaikutuksen erilaiset ilmenemismuodot ovat Kompalle tärkeitä niin työssä kuin vapaa-ajalla, oli sitten kyse taiteesta, sen opetuksesta, yleisötyöstä, hyvinvoinnista tai ilmastotyöstä. Komppa säveltää, sovittaa ja esiintyy klarinetistina, isännöi Tunne orkesterisi -yleisöluentosarjaa Musiikkitalossa sekä Espoon kulttuurikeskuksessa ja on tehnyt klassisen musiikin ohjelmia Yleisradiolle sekä Radio Helsingille.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun tohtorikoulutettava Olga Heikkilä keskittyy taiteellisessa tutkimuksessaan ”À tour de Pierrot lunaire” tarkastelemaan puhumisen ja laulamisen rajakäyntiä esittäjän näkökulmasta pitäen lähtöpisteenä Arnold Schönbergin Pierrot lunairea. Erilaisia laulajapolkuja tutkineena Heikkilä on huomannut, että laulajan “outside the box” -ajattelu ei pelkästään tuo laulajalle läpimurtomahdollisuuksia, mutta antaa pohjan kokonaisten uusien musiikkisuuntausten synnylle (Yvette Guilbert – kabareelaulut; Albertine Zehme – Pierrot lunaire’n puhelaulu; Cathy Berberian – ääni-improvisaatiot). Omalla laulajan polullaan Heikkilä vaalii monipuolisuutta, jonka hän kokee ruokkivan muusikkoutta – ydinminäänsä. Heikkilä on sekä musiikin (2015) että teologian maisteri (2007) ja hänellä on Advanced postgraduate Diploma in Music Tanskan kuninkaallisesta ooppera-akatemiasta. Tutkijana hän on pitänyt useita konferenssiesitelmiä Sibelius-Akatemian tapahtumissa (2016-2020), luentokonsertteja kolmannessa “Doctors in Performance” -konferenssissa Vilnassa (2018) ja Lontoon kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa (2018). Heikkilän tohtoriprojektia ovat tukeneet Taideyliopiston TTOR ja Sibelius-Akatemian Tukisäätiö. Kesällä 2020 Heikkilä osallistui Nordic Summer University tapahtumaan esittelemällä lauluääntä tutkivaa sävellystyönsä Rajakäyntiä [Demarcation] (2020).
Musiikin lisensiaatti Eveliina Sumelius-Lindblom on profiloitunut urallaan uutta luovaksi, tutkivaksi pianotaiteilijaksi. Tohtoriprojektissaan Sumelius-Lindblom on keskittynyt 1900-luvun alkuvuosikymmenten repertuaariin, erityisesti ranskalaiseen ja ranskalaisvaikutteiseen pianokirjallisuuteen. Tutkijana Sumelius-Lindblomia kiinnostavat musiikin filosofiset lähtökohdat ja käsiteanalyysi. Hän on käsitellyt artikkeleissaan esimerkiksi neoklassisen musiikin esteettisiä ja intertekstuaalisia erityispiirteitä sekä esittäjän havainnointitapojen kehollista älykkyyttä. Sumelius-Lindblomin tohtoriprojektia ovat tukeneet Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto, Greta ja William Lehtisen säätiö, Taideyliopiston TTOR ja Sibelius-Akatemian Tukisäätiö. Keväällä 2018 Sumelius-Lindblom vietti kuukauden residenssitaiteilijana Pariisin Cité-des-Artsissa. Lisätietoja: Eveliina Sumelius-Lindblom
Taidepiste
Taidepiste on Taideyliopiston uusi, kaikille avoin ja maksuton tapahtumasarja, jossa käsitellään yhteiskunnallisia ilmiöitä monialaisen keskustelun ja taiteen kautta. Taidepiste järjestetään kerran kuussa ja suoratoistetaan Taideyliopiston Youtube-kanavalla. Toimintaa tukee Louise ja Göran Ehrnrooth Säätiö. Lue lisää Taidepisteestä
Musiikkia ja filosofiaa
Mikä on musiikin suhde yhteiskuntaan ja miten yhteiskunta kuuluu musiikissa? Nämä kysymykset ovat kiehtoneet monia säveltäjiä, muusikoita, musiikintutkijoita ja filosofeja. Syksyyn 2020 ja kevääseen 2021 sijoittuva luentokonserttisarja pyrkii avaamaan musiikin ja yhteiskunnan suhdetta useista eri näkökulmista käsin.
Luentokonserttisarja on osa 30 vuotta musiikin tohtoreita Sibelius-Akatemiasta -juhlavuotta.