Käsiohjelma: Musiikinlajit ja yhteiskunta 28.1.2021
Tältä sivulta löydät tapahtuman ohjelman, teosten esittelyt sekä suomenkieliset käännökset.
Ohjelma
Luigi Nono (1924–1990): Djamila Boupacha soolosopraanolle (1962)
Paul Hindemith (1895–1963): Interludium ja Fuga 5 teoksesta Ludus Tonalis (1942)
G. F. Handel (1685–1759): Lascia ch’io pianga oopperasta Rinaldo (1711)
Ludwig van Beethoven (1770–1827) – Friedrich Silcher (1789–1869): Das Auge der Geliebten, sonaatista op. 13 nr. 8 (”Pathétique”)
Keskustelu
Aleksandr Mosolov (1900–1973): Neljä sanomalehti-ilmoitusta op. 21 (1926)
Kurt Weill (1900–1950): Buddy on the Nightshift teoksesta Propaganda songs for voice and piano (1942)
Arnold Schönberg (1874–1951): Nacht teoksesta Pierrot Lunaire (1912)
John Cage (1912–1992): Essay on Civil Disobedience (Henry David Thoreaun tekstiin) teoksesta Song Books (1970)
Keskustelu
Igor Stravinsky (1882–1971): Piano-Rag-Music (1919)
Igor Stravinsky: Petit ramusianum harmonique (1938)
Keskustelu
Lisätietoa ohjelmasta
Luigi Nono kirjoitti teoksen Djamila Boupacha vuonna 1962. Se kuuluu teoskokonaisuuteen Canti di vita e d’amore: sul ponte di Hiroshima, joka syntyi vastareaktiona Hiroshiman ydinkatastrofille. Orkesterille sekä sopraano- ja tenorisolistille sävelletyn teoksen kolme osaa perustuvat filosofi Günther Andersin teksteihin sekä Jesus Lopez Pachecon ja Cesare Pavesen runoihin. Djamila Boupacha (s. 1938) tunnettiin taistelijana Algerian kansallisessa vapautusrintamassa. Boupacha pidätettiin vuonna 1960 hänen yrittäessään pommittaa kahvilaa Algerissa. Boupachan tunnustus, joka saavutettiin kidutusmenetelmin, sekä tunnustusta seuraava oikeudenkäynti herättivät laajaa kansainvälistä huomiota. Boupacha tuomittiin kuolemaan 29. kesäkuuta 1961, mutta hänet armahdettiin Evian-sopimuksen nojalla ja vapautettiin vuotta myöhemmin.
Paul Hindemithin Ludus Tonalis (1942) on vastine J. S. Bachin teoksille Das wohltemperierte Klavier I–II. Ludus tonalis koostuu 25 osasta: preludista, 12 fuugasta ja 12 välisoitosta (interludium). Teos linkittyy 1920-luvun ympäristössä käynnistyneeseen uusklassiseen suuntaukseen, jossa kanonisoituja esikuvia ja erityisesti Bachin merkitystä käsiteltiin sen hetkisen modernismin näkökulmasta.
Rinaldo (1711) on G. F. Handelin säveltämä italialaistyylinen opera seria, jonka libreton kirjoitti Giacomo Rossi yhteistyössä Aaron Hillin kanssa. Teoksen libretto perustuu jaksoihin Torquato Tasson (1544–1595) eeppisestä runoelmasta La Gerusalemme liberata (1581; suom. Vapautettu Jerusalem, 1954), joka sijoittuu ensimmäisen ristiretken tapahtumiin. Rinaldo oli Handelin ensimmäinen Lontoossa esitetty ooppera ja samalla ensimmäinen Lontoossa esitettäväksi sävelletty italialaistyylinen ooppera. Lascia ch’io pianga -aariassaan Almirena puhuu sarasenilaisten Jerusalemin kuninkaalle Argantelle, joka pitää Almirenaa vankinaan ja on juuri paljastanut intohimonsa tätä kohtaan.
Napoleonin sotien ja Wienin kongressin jälkeisen aikakauden porvaristo vetäytyi sodista väsyneenä oman kodin rauhaan vaalimaan perhe-elämää, kalustamaan kotiaan sekä musisoimaan. Tämä ns. biedermeier-ajanjakso (1815–1848) arvosti taiteessa selkeyttä ja helppoa kulutettavuutta, minkä johdosta ajan soitinteoksista syntyi laulusovituksia ”kotikäyttöön”. Friedrich Silcher sovitti kolme laulukokoelmaa Beethovenin sonaateista ja sinfonioista (Melodien aus Beethovens Sonaten und Sinfonien zu Liedern). Das Auge der Geliebten (Rakastetun silmät) rakentuu Wilhelm Waiblingerin rakkausrunosta ja Beethovenin pianosonaatin op. 13 nro 8 (”Pathétique”) toisen osan musiikista.
Aleksandr Mosolov opiskeli Moskovan konservatoriossa Reinhold Glièren ja Nikolai Mjaskovskin johdolla. Uransa kukoistaessa 1920-luvun lopulla Mosolov keskittyi moderneihin musiikillisiin ideoihin ja hänestä tuli yksi aikakauden neuvostoliittolaisen avantgarden näkyviä hahmoja. Laulusarja Neljä sanomalehti-ilmoitusta on sävelletty Izvestia-sanomalehdestä valittuihin teksteihin. Mosolov tuotti tarkoituksella musiikkia, joka kumpusi musiikkiin lähtökohtaisesti liittymättömistä ja epärunollisista sanoituksista. Esimerkiksi laulusarjan toisessa laulussa (”Koira juoksi karkuun, kyseessä on narttu, brittisetteri, valkoinen, tummanruskeat täplät! …”) Mosolov käyttää rohkeasti musiikillista nokkeluuttaan, ja kolmannen laulun änkytyksen kuvaamisessa hän yhdistää diatonisten sointujen ostinato-ketjun kromaattisten sointujen säikeeseen.
Kurt Weill tunnetaan parhaiten Bertolt Brechtin kanssa vuonna 1928 toteutetusta Kolmen pennin oopperasta (Die Dreigroschenoper). Weill emigroitui Yhdysvaltoihin vuonna 1935, muutettuaan Hitlerin valtaan astumisen jälkeen ensin Saksasta Ranskaan. Amerikkalaiset propagandalaulut on kirjoitettu populaariin laulutyyliin Broadway-näyttelijöille ja amerikkalaiselle yleisölle. Vuonna 1942 Weill aloitti yhteistyön Moss Hartin kanssa American Theatre Wingin lanseeramassa ”Lunch Time Follies” -tuotantokomiteassa. ”Lunch Time Follies” oli sarja musiikkiesityksiä tehtaan työntekijöille heidän lounastauoillaan. Buddy on the Nightshift on tehdasesityksiin tarkoitettu viihdyttävä sävellys. Tunnettu Broadway-sanoittaja Oscar Hammerstein II kirjoitti kappaleeseen sanoitukset, jotka ovat luonteeltaan tavallisia ja puhekielisiä. Weillin musiikki on täynnä jazzin kaltaisia sointurakenteita ja synkopoituja rytmejä. Buddy on the Nightshift edustaa Broadwayn ”croon”-tyyliä, johon kuuluvat mm. legato-laulu, notatoidun rytmin rento toteutus, portamenton käyttö sekä selkeä ääntäminen ja laulutapa yhdistettynä rajoitetun vibraton käyttöön.
Pierrot lunaire (1912) on itävaltalaisen näyttelijän Albertine Zehmen (1857–1946) Arnold Schönbergiltä tilaama 21 laulusta koostuva kolmiosainen teos laulajalle ja kahdeksalle soittajalle. Teos sijoittuu muodoltaan laulusarjan, melodraaman ja kamarimusiikkiteoksen välimaastoon. Vaikka Pierrot Lunairesta tuli sittemmin menestys, se hämmensi teoksen ensiesityksessä aikalaiskuulijoitaan ja teoksen teilanneita kriitikoita. Arvostelu koski Schönbergin poikkeuksellista tapaa käyttää niin laulajan ääntä kuin kamarimusiikkiyhtyettä.
Song Books (Solos for Voice 3–92) on John Cagen lyhytteosten kokoelma, jonka säveltäjä on säveltänyt ja koonnut vuonna 1970. Kokoelman voi luokitella neljään osaan: laulut, elektroniikkalaitteita käyttävät laulut, teatteriesitykset ja teatteriesitykset elektroniikan kanssa. Jokaisen laulun voi esittää yksi tai useampi laulaja. Kokoelmaan liittyvä ohjeistus sisältää taulukoita ja muuta esitykseen tarvittavaa materiaalia. Song Books -teoksessa käytetään hyvin monenlaisia notaatiojärjestelmiä: mm. erikokoisia ja -viivaisia ympyröitä, piste- ja viivajärjestelmiä sekä erilaisilla fonteilla kirjoitettuja yksittäisiä tekstejä. Suurin osa teksteistä on peräisin Henry David Thoreaun kirjoituksista, muita kirjailijoita ovat mm. Norman O. Brown, Erik Satie, Marcel Duchamp, Buckminster Fuller, Merce Cunningham (koreografiset muistiinpanot) ja Marshall McLuhan.
Igor Stravinskyn Piano-Rag-Music (1919) yhdistää toisiinsa klassisen ja jazz- musiikin lajeja poikkeuksellisella tarkkuudella. Stravinsky sävelsi Piano-Rag-Musicin esikuvanaan varhainen ragtime, jonka nuottimateriaalia kapellimestari Ernest Ansermet toimitti Stravinskylle Amerikan-kiertueeltaan. Piano-Rag-Music on rakenteeltaan kollaasimainen, rytmisesti kompleksinen ja ilmaisultaan suoraviivainen. Stravinsky omisti Piano-Rag-Musicin pianisti Arthur Rubinsteinille tämän ”ketterät, älykkäät sormet mielessään”, mutta Rubinstein ei hyväksynyt teosta esitettäväkseen. Rubinsteinia häiritsivät teoksen ”lyömäsoitinmaisuus” sekä pianististen keinovarojen rajoittaminen.
Petit ramusianum harmonique (1938) on lyhyt teos, jonka Stravinsky lähetti eräänlaisena ”laulusähkeenä” ystävälleen Charles-Ferdinand Ramuzille (1878–1947) tämän syntymäpäivänä. Ramuz oli Stravinskyn yhteistyökumppani teoksessa L’histoire du soldat (1918). Petit ramusianum harmoniquen teksti on Stravinskyn ja sanoittaja Charles-Albert Congrian yhteistyö, yksinkertainen kolmisivuinen teos sooloäänelle.
Laulujen tekstikäännökset
Luigi Nono (1924–1990): Djamila Boupacha soolosopraanolle (1962)
Toinen osa teoksesta Canti di Vita e d’Amore
Teksti: Jesús López Pacheco (1930 – 1997) kokoelmasta Esta noche (1962)
Käännös: Olga Heikkilä
Esta noche quitadme de los ojos
esta niebla de siglos.
Quiero mirar las cosas
como un nino.
Es triste amanecer
y ver todo lo mismo.
Esta noche de sangre,
este fango infinito.
Ha de venír un déa
distinto.
Ha de venír la luz,
creedme lo ques os digo.
Tänä iltana nosta pois silmistäni
vuosisatojen sumu.
Haluan ihailla asioita
lapsen lailla.
On surullista joka aamunkoitolla
nähdä yhtä ja samaa.
Tätä veristä yötä,
tätä loppumatonta mutaa.
Täytyy tulla edes yksi päivä,
joka olisi erilainen.
Valon täytyy tulla,
usko mitä sanon.
G. F. Handel (1685–1759 ): Lascia ch’io pianga oopperasta Rinaldo HWV 7
Teksti: Giacomo Rossi (1690-1731) Aaron Hillin (1685-1750) mukaan
Käännös: Juhani Koivisto
Lascia ch’io pianga
mia cruda sorte
E che sospiri la liberta
Il duolo infranga queste ritorte
De miei martiri sol per pieta.
Salli minun itkeä julmaa osaani
ja hengittää vapautta!
Murhe rikkoo nämä kärsimykseni kahleet
vain armosta.
Ludwig van Beethoven (1770–1827) – Friedrich Silcher (1789-1869): “Das Auge der Geliebten”, sonaatista op. 13 nr. 8, “Pateettinen” (1801)
Teksti: Wilhelm Waiblinger
Käännös: Olga Heikkilä
Ach, warum in dieser Ferne,
süsses Herz, so weit von dir?
Alle Sonnen, alle Sterne öffnen ihre Augen mir,
nur die reinsten, tiefsten Strahlen,
nur das klarste, blauste Licht,
drinn sich Erd’ und Himmel malen,
nur dein treues Auge nicht.
Voi, miksi tämä etäisyys, suloinen sydän,
miksi joudun olemaan niin kaukana sinusta?
Vaikka kaikki auringot, kaikki tähdet avaavat silmänsä minulle
ja vain puhtaimmat, syvimmät säteilyt,
ja vaikka kirkkainta, sinisintä valoa maa ja taivas maalaa,
mikään ei ole uskollisten silmäsi vertaista.
Alexander Mosolov (1900–1973): Four Newspaper Announcements (1926), Op. 21
4 газетных объявления (4 gazetnykh ob”javlenija)
Teksti: Anonyymi
Käännös: Olga Heikkilä
1. Скажите всем
Скажите всем,
что высшаго качества пьявки
покупайте и ставьте
только Пэ. Эн. Артемьева.
1. Kertokaa kaikille
Kertokaa kaikille,
että ensiluokkaisia iilimatoja
myy ja osaa laittaa
vain P.N. Artemjev.
2. Собака сбежала
Собака сбежала!
Сука, английский сеттер, белая, с кофейными пятнами!
От покупки и продажи предостерегаю…
Доставившаго вознагражу!…
2. Koira on karannut!
Koira on karannut!
Narttu, englanninsetteri,
valkoinen, kahvin värisillä pilkuilla!
Varoitan ostamasta tai myymästä…
Palkitsen löytäjän!
3. Гражданин „Заика”
Гражданин „Заика” Стефан Наумович,
Происходящий из граждан хутора Бабичь Донокруга
переменяет фамилию „Заика” на „Носенко”!
Лиц, имеющих препятствие к перемене фамильи
просят сообщить в Краснодар!
3. Herra “Änkyttäjä”
Herra “Änkyttäjä” Stefan Naumovic,
polveutunut Babich Donokrug -tilan kansalaisilta
vaihtaa sukunimensä ”Änkyttäjästä” nimeksi ”Nosenko”!
Jos jollakin on tähän valittamista,
ilmoittakaa Krasnodariin!
4. Лично хожу
Лично хожу…
Крыс, мышей морить!…
Есть отзывы!…
Двадцать пять лет практики…
4. Käyn henkilökohtaisesti
Käyn henkilökohtaisesti…
Myrkyttämässä rottia ja hiiriä!…
On suosituksia!
On kaksikymmentäviisi vuotta työkokemusta…
Kurt Weill (1900-1950): “Buddy on the Nightshift”, teoksesta Lunch Time Follies (1942)
Teksti: Oscar Hammerstein
Käännös: Olga Heikkilä
Hello there, buddy on the nightshift.
I hope you slept all day
Until the moon came out and woke you up
and sent you on your way.
Hello there, buddy on the nightshift.
I hope you’re feeling fine.
I left a lot of work for you to do
on a long assembly line.
I wish I knew you better,
but you never go my way,
For when one of us goes on the job,
the other hits the hay.
Goodbye now, buddy on the nightshift,
and push those planes along,
And when the sun comes out,
I’ll take your place,
all wide awake and strong.
I’ll follow you, you’ll follow me,
and how can we go wrong?
Hei, kaveri yövuorossa
Hei, kaveri yövuorossa.
Toivottavasti nukuit koko päivän
Kunnes kuu tuli ulos ja herätti sinut
ja lähetti sinut matkaan.
Hei, kaveri yövuorossa.
Toivottavasti voit hyvin.
Jätin sinulle paljon työtä
pitkällä kokoonpanolinjalla.
Toivon tuntevani sinut paremmin,
mutta et koskaan kulje tietäni,
Sillä kun yksi meistä tulee töihin,
toinen lähtee kotiin.
Hyvästi nyt, kaveri yövuorossa,
ja työnnä vaan noita koneita,
Ja kun aurinko nousee,
Otan paikkasi, täysin hereillä ja vahvana.
Minä seuraan sinua, sinä seuraat minua,
ja mikä voisi mennä pieleen?
Arnold Schönberg (1874-1951): “Nacht” teoksesta Pierrot Lunaire (1912)
Teksti: Otto Erich Hartleben (1864-1905) Albert Giraud’n (1860-1929) mukaan
Käännös: Aarne Toivonen
Finstre, schwarze Riesenfalter
Töteten der Sonne Glanz.
Ein geschloßnes Zauberbuch,
Ruht der Horizont – verschwiegen.
Aus dem Qualm verlorner Tiefen
Steigt ein Duft, Erinnrung mordend!
Finstre, schwarze Riesenfalter
Töteten der Sonne Glanz.
Und vom Himmel erdenwärts
Senken sich mit schweren Schwingen
Unsichtbar die Ungetüme
Auf die Menschenherzen nieder…
Finstre, schwarze Riesenfalter.
Yö
Synkänmustat jättiperhot
on päivänvalon surmanneet.
Kuin suljettu taikakirja,
vainneena lepää taivaanranta.
Kadotettujen syvyyksien usvista
nousee tuoksu, joka muistin tappaa!
Synkänmustat jättiperhot
on päivänvalon surmanneet.
Ja maata kohti laskeutuvat
raskain siiveniskuin
nuo näkymättömät hirviöt,
suoraan ihmissydämiin…
Synkänmustat jättiperhot.
John Cage (1912-1992): Song Books, osa 35. Henry David Thoreaun tekstiin “Essay on Civil Disobedience” (1970)
Käännös: Olga Heikkilä
The best form of government is no government at all.
And that will be what men will have when they are ready for it. (We are ready.)
And that will be the kind of government we’ll have when we are ready. (Are we ready?)
Paras hallintomuoto on lainkaan ilman hallitusta.
Ja se on mitä ihmisillä on, kun he ovat siihen valmiita. (Me olemme valmiina.)
Ja se on sellainen hallitusmuoto, joka meillä tulee olemaan, kun olemme valmiita. (Olemmeko valmiita?)
Igor Stravinsky: Petit ramusianum harmonique (1938) (Ramuz’n kunniaksi)
Teksti: Charles-Albert Congria ja Igor Stravinsky
Käännös: Olga Heikkilä
– Bonjour, monsieur Ramuz.
– Entre donc, mais entrez.
– Nous sommes touz accourus
Petits et grands.
Vous dire en termes émus
Not’ compliment.
– Entrez donc, mais entrez.
– Ce que vous avez écrit sur l’eau,
Le ciel,
La faux,
Le sel,
La vigne,
Décele un talent sublime
Et même sans rime,
Avez su dire des mots
Eprouvés à la lime.
– Voulez-vous quelques rafraichissements?
– Dans un moment.
– Les fleuves de Provence,
Rhône, Garonne, Durance,
Les rivieres de France
Ont de vous souvenance.
– Monsieur Auberjonois,
Plein de meutes aux abois,
Du fond de son carquois
Tire le pinceau adroit
De l’Histoire du Soldat.
La blonde rose enfant
En turban vert et blanc
Dit:
Merci.
– Adieu, monsieur Ramuz.
It est fini, vot’ compliment.
Nous vous sommes tous reconnaissants
De nous avoir si bien reçus.
– Voulez-vous boire que’d’chose?
– Mais oui, meis certain’ment.
– Entrez dans ce pressoir grandiose.
Pieni harmoninen Ramuz-ianum
– Hyvää päivää, herra Ramuz!
– Käykää peremmälle, hyvänen aika, käykää peremmälle!
– Tulimme luoksenne kiireesti vanhat ja nuoret
kertomaan tunnepitoiset kiitoksemme.
– Käykää toki peremmälle, tervetuloa!
– Sen mitä kirjoititte vedestä,
taivaasta,
viikatteesta,
suolasta,
viiniköynnöksistä
huokuu ylevää kykyä
kuvata jopa ilman riimejä,
käyttää taitavasti sanoja
todisteena limejä.
– Otatteko jotakin juotavaa?
– Hetken päästä.
– Provencen joet, Rhône, Garonne, Durance,
Ranskan joet
kaikki muistavat Teidät.
– Herra Auberjonois, (viittaus sveitsiläiseen taidemaalariin René Auberjonois’an)
satamaan täysi lasti
värinänsä pohjasta
taitavalla siveltimellä
loi Sotilaan tarinan.
Vaaleatukkainen roosa lapsi
vihervalkoisessa turbaanissa sanoi:
Kiitos.
– Hyvästi, herra Ramuz.
Ohi on, Teidän kohteliaisuutenne.
Olemme kaikki kiitollisia Teille,
kun otitte meidät vastaan niin hyvin.
– Haluatteko juoda jotakin?
– Mutta kyllä, toki.
– Tässä on viini ja tässä on jättimäinen viinipuristin.