Tutustu opiskelijaan: äänisuunnittelija Satu Kankkonen

DTT-työryhmän esityksessä Deep Time Trans taiteellisen opinnäytteensä tekevä Satu Kankkonen kertoo tulevasta esityksestä ja opinnoistaan Teatterikorkeakoulussa. Deep Time Trans on osa Baltic Circle -festivaalin ohjelmistoa. Baltic Circle järjestää teoksen ensi-illan yhteydessä yleisökeskustelun.

Maija Korvenkangas

Kuka olet ja miten päädyit opiskelemaan Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun? 

Olen alunperin kotoisin Etelä-Pohjanmaalta maanviljelysperheestä. Muutin yli kymmenen vuotta sitten Helsinkiin, koska Etelä-Pohjanmaalla oli aika yksinäistä olla outo. Tein vaihtelevasti kaikenlaisia duunariduuneja ja opiskelin monenlaisia asioita, mutta pikkuhiljaa minulle kirkastui, että haluaisin lähinnä opiskella taidetta ja tehdä taidetta. Opiskelin HEO-kansanopistossa lauluntekemistä ja kuulin siellä sattumalta Vässistä kaveriltani ja VÄS – eli valo- ja äänisuunnittelun laitos – vaikutti paikalta, missä olisi aika hyvin tilaa olla omanlaisensa taiteilija – niinpä päätin hakea sinne. Nykyään olen Järvenpäässä asuva muunsukupuolinen äänisuunnittelija ja muusikko. 

Mikä tekee Teatterikorkeakoulusta ainutlaatuisen ympäristön oppimiselle, opiskelulle ja taiteen tekemiselle? 

Teatterikorkeakoulussa on ollut mahdollisuus harjoitella monia asioita, joita olisi muuten vaikea harjoitella. Minulle se on tarkoittanut ensisijaisesti lukemattomiin kiinnostaviin ihmisiin tutustumista ja taiteellisen ryhmätyön harjoittelua. Minulla on pitkä historia sosiaalisesta ahdistuksesta ja tätä nykyä en kärsi siitä työkonteksteissa juurikaan – tämä ei olisi mahdollista, ellen olisi koulussa saanut altistua niin paljon niin monille ryhmätyötilanteille. (Tietysti tämä on yksinkertaistus ja mukana on ollut myös paljon onnea ja muuta tukea.) 

Koulun teknisten resurssien käyttömahdollisuus on ollut suuri etuoikeus. VÄS – nykyään VÄL kun lavastajat ovat liittyneet joukkoomme – on ollut myös erittäin arvokas yhteisö koulun sisällä. Pieni yhteisö on tarjonnut turvallisen paikan, jossa opiskelutoverit ovat tuttuja ja on ollut mahdollista saada kokemuksia siitä, että koulussa voi olla myös turvallista. 

Työtä on kuitenkin vielä paljon tehtävänä sen eteen, että Teatterikorkeakoulu olisi sekä avoin että turvallinen ympäristö mahdollisimman monenlaisille ihmisille. 

Kuvaile taiteilijaminääsi viidellä sanalla. 

Utelias, outo, queer, itsepäinen, herkkä  

Mikä motivoi ja innosti sinua osallistumaan tähän produktioon? 

Tuttu työryhmä, jonka kaikkia tekijöitä arvostan valtavasti taiteilijoina ja ihmisinä. Se, että työskentelyn keskeiseksi lähtökohdaksi otettiin alusta alkaen turvallisemman ja lempeämmän työkulttuurin luominen ja ylläpitäminen. Kiinnostus ja usko teoksen aiheisiin ja niihin maailmoihin, joita kohti halusimme lähteä.  

Miten lähdit suunnittelemaan teoksen äänimaailmaa? 

Ajattelen äänisuunnittelua tavallaan paljon lavastamisen kautta ja kysyn, että millainen konkreettinen paikka tämä paikka olisi, vaikka se paikka olisi esimerkiksi maapallon syntyhetki. Se on usein ensimmäinen kysymykseni. Toinen ensisijainen lähtökohtani on aina tunteet – miltä tämä esityksen kohta tuntuisi, miten liikutaan tunteesta toiseen, mistä tunteesta mihin liikutaan. 

Alkuperäisiä ohjesanojani tässä teoksessa ovat olleet merenalaisuus, vesi, devotion eli omistautuminen ja nautinto. 

Tämä teos on taiteellinen opinnäytteeni ja siten olen myös miettinyt, että miten tehdä opinnäyte huolestumatta kovin paljon siitä, että minun täytyy tässä nyt jotenkin todistaa itseni ja osaamiseni. Että voisiko tekemiseen vain jotenkin rentoutua, sillä tavalla että ahaa, tämänkin minä osaan tätä nykyä ja kun tulee jotain hankaluuksia niin sittenpähän opetellaan taas uutta. Teoksen äänisuunnitteluprosessi on vielä aika kesken, koska tapaan tehdä asioita aika myöhässä, joten vielä on paljon asettumatonta. 

Mitä sinä ja työryhmänne haluatte kertoa tällä produktiolla? 

Puhun tässä toki vain omasta puolestani. Koska teemme esitystä, se kaikki mitä haluamme sanoa ei tietenkään ole purettavissa sanoiksi. Mutta ainakin siitä haluamme kertoa, että on aivan hölynpölyä se ajatus, että binäärinen sukupuolikäsitys olisi jollain tapaa biologinen totuus. Moninaisuus ja monimuotoisuus on luonnolle ominaista jos mikä. Tavallaan otamme tämän lähtökohdaksi, josta ei edes kiinnosta keskustella koska se on niin itsestäänselvää. Haluamme myös tehdä näkyväksi sitä, että trans- ja queerolentoja on aina ollut ja tulee aina olemaan – nämä eivät ole uusia asioita. Haluamme luoda itsemme näköistä ja nautinnollista näyttämöä. aqua queer futures / bubble up in our laps

Miten näet taiteen, taiteilijoiden ja taiteen ammattilaisten roolin yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa? 

Näen taiteen, taiteilijoiden ja taiteen ammattilaisten roolin valtavan tärkeänä. Periaatteessa ajattelen, että on vähän väkinäistä laittaa taiteelle jokin funktio, sillä koen taiteen niin itseisarvoisena. Mutta ehkä tuo rooli on muistuttaa kaiken moninaisuudesta ja tuoda sitä moninaisuutta esiin. Ehkä se rooli on myös muistuttaa siitä, että kukaan ihminen tai muu olento ei koskaan redusoidu vain kapitalistisen yhteiskunnan palikaksi, vaan että me olemme ihmeellisiä ja kaikenlaisia ja niin on tämä maailmakin. Ehkä mahdollisuuksista muistuttaminen ja tilan tekeminen on se rooli?  

Mikä on suurin unelmasi taiteilijana? 

Saada toteutua mahdollisimman monissa muodoissa, sillä tuntuu että aina löytyy jotain uutta mitä kiinnostaisi tehdä! Saada tehdä näitä kaikkia asioita ihanien ja kiinnostavien ihmisten kanssa. Unelma sekä taiteilijana että ihmisenä on kyetä pysymään uteliaana ja aukinaisena sekä välttää katkeroitumista. Utopistisin unelma taitaa olla se, että saisi tehdä näitä asioita rakenteissa, jotka olisivat kestäviä ja inhimillisempiä. Ja maailmassa, joka ei olisi aivan ympäristökatastrofissa. 

Millaisia tulevaisuudennäkymiä sinulla on? 

Opinnäytteen tekemisen jälkeen aion purkaa viimeisiäkin tekniikkapelkojani tekemällä jonkin aikaa teknisiä töitä, sitten alkuvuodesta ajattelin tehdä musaa. Olen myös opetellut drag-meikkien tekemistä niin jatkan sitä. Koitan muistaa rauhoittua kotona puutarhassa tai takkatulen äärellä enemmän. 

Suosittele jotain taide-elämystä! 

  • Drag kiinnostaa, esim. Tampereella Representation Matters! -klubi
  • Drag queen Jinkx Monsoonin Hi Jinkx! -podcast on ollut inspiroivimpia asioita hetkeen. 
  • Myös Takomolla Samuli Niittymäen Plup plup – Two Water Bottles -esitys oli huikea!!