Minkälaista musiikin tutkimusta Taideyliopistossa voi tehdä?

Taiteellinen tutkimuksemme uudistaa ja laajentaa musiikintutkimuksen kenttää ja tuo myös uusia metodeja ja tutkimuskohteita tutkimukseen. Meillä tutkimus ja musiikin käytännöt ovatkin tiiviissä vuorovaikutuksessa.

Ytimessä monimenetelmäisyys, kansainvälisyys ja yhteistyö

Tutkimuksemme kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa musiikin tekeminen, esittäminen, vastaanottaminen, opettaminen ja oppiminen, musiikillisten käytäntöjen historia ja musiikin rakenteet, musiikin ja mielen suhde ja musiikillinen vuorovaikutus, musiikin filosofia ja estetiikka sekä musiikin ja yleisön ja yhteiskunnan vuorovaikutus. Myös kansainvälinen yhteistyö on osa tutkimuksemme arkea. Monimenetelmäisessä ja -alaisessa tutkimuksessamme yhdistyvät erilaiset tutkimusnäkökulmat.

Tutkijamme ja tutkimusyksikkömme ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä muiden Sibelius-Akatemian ja Taideyliopiston yksiköiden kanssa. Myös kansainvälinen yhteistyö on osa tutkimuksemme arkea.

Missä musiikin tutkimusta tehdään?

Teemme musiikin tutkimusta useissa yksiköissä: Sibelius-Akatemian tohtorikoulu- ja tutkimusyksikkö Mutrissa, DocMus-tohtorikoulussa, yksittäisissä aineryhmissä, Taideyliopiston kolmessa tutkimuskeskuksessa sekä erilaisissa tutkimushankkeissa.

Musiikin tutkimuksen näyteikkunoita

Taideyliopistossa tehtävään musiikin tutkimukseen voit tutustua useissa julkaisuissa, taiteelliseen tutkimukseen nivoutuvissa konserteissa, verkkolähetyksissä ja monimuotoisissa tutkimustapahtumissa.

Esittävän säveltaiteen tutkimus

Esittävän säveltaiteen tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen painopistealueita ovat muusikkoustutkimus, esittämiskäytäntöjen, esittämisen historian ja esitysten empiirinen tutkimus, instrumenttipedagogiikan ja musiikki-instituutioiden tutkimus sekä taiteellinen tutkimus. Muita tutkimusaloja ovat musiikkisemiotiikka, post-tonaalinen musiikinteoria, musiikin filosofia, musiikin historia sekä psykodynaaminen näkökulma musiikkia ja luovuutta koskevien ilmiöiden tutkimuksessa.   

Kansanmusiikin tutkimus

Kansanmusiikissa olemme olemme kansainvälisesti verkottunut alan johtava yksikkö ja kansanmusiikin pedagogiikan edelläkävijä. Julkaisemme opetuksen tueksi ja opintojen tuloksena tutkimusta, johon voit tutustua muun muassa Satasarvi-julkaisussa.

Kirkkomusiikin tutkimus

Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin tutkimus painottuu luterilaiseen musiikkikulttuuriin, latinalaiseen kirkkolauluun ja urkutaiteen eri osa-alueisiin (urkumusiikki, urkujensoitto, urkujenrakennus). Tutkimus on historiallista, systemaattista tai taiteellista ja kohdistuu kirkkomusiikin merkityksiin, käyttöön, esittämisen tapoihin, koulutukseen, ohjelmistoihin ja toimijoihin.  

Keskiajalta periytyvän latinalaisen kirkkolaulun tutkimusta kutsutaan gregorianiikaksi, virsitutkimusta hymnologiaksi ja soitintutkimusta organologiaksi. Taiteellisessa tutkimuksessa taiteilija-tutkija hyödyntää musiikillisia prosesseja ja tuotoksia aineistona tai menetelmänä, ja tulokset tähtäävät alan musiikillisten käytäntöjen, kuten jumalanpalvelusmusiikin uudistamiseen. Kirkkomusiikin tutkimus ylittää usein oppiainerajat. Musiikin teoria, etnomusikologia, historiantutkimus, käytännöllinen teologia, kasvatustiede, estetiikka ja sosiaalipsykologia ovat esimerkkejä aloista, jotka tarjoavat hedelmällisiä teoreettisia ja metodisia työkaluja myös kirkkomusiikin tutkijalle. 

Kulttuurinen musiikintutkimus

Kulttuurinen musiikintutkimus pohjautuu Taideyliopistossa etnomusikologiseen, kulttuurintutkimukselliseen ja kulttuurihistorialliseen tutkimusotteeseen. Alalla kaikki musiikilliset käytännöt ovat yhtä arvokkaita, sekä yleisesti että tutkimuksen kohteina. Toisin kuin perinteisissä taiteentutkimuksen oppiaineissa, kulttuurisessa musiikintutkimuksessa musiikillisia ja kulttuurisia käytäntöjä lähestytään kaikessa nykyhetken kaoottisuudessaan. Oppiaineessa myös taiteen käsite ja rajat kyseenalaistetaan tietoisesti: musiikki ja musikaalisuus ymmärretään ei vain harvojen ja valittujen lahjakkuutena, vaan yleisinhimillisenä lajiominaisuutena. Ajatukset hyvästä tai huonosta musiikista ovat näin ollen suhteellisia ja historiallisia, ja olennaista on kiinnittää huomiota kulloisiinkin valtasuhteisiin. Musiikki ei ole koskaan vain taidetta tai vain viihdettä, vaan aina peruuttamattomasti inhimillistä ja siksi myös poliittista. 

Musiikin historian tutkimus

Historiantutkimuksemme on laajalti kytköksissä musiikin esittämiseen ja säveltämiseen, mutta tämän lisäksi musiikinhistorian tutkijat ovat verkottuneet laajasti sekä suomalaiseen että kansainväliseen tiedeyhteisöön. Sibelius-Akatemiassa on järjestetty lähimenneisyydessä lukuisia musiikinhistorian tutkimustapahtumia, merkittävimpänä näistä kahden vuoden välein järjestettävä Sibelius Academy Symposium on Music History, joka järjestettiin kesällä 2022 jo seitsemättä kertaa. Taideyliopiston historian alan tutkimukselle ja jatko-opiskelulle tärkeä toimintamuoto on myös Historiafoorumi, Suomen historiantutkimuksen toimijoiden tutkimusverkosto, jonka toiminnassa musiikki on toistaiseksi ollut kaikkein keskeisimmässä osassa.  

Sibelius-Akatemian historiantutkimus on laaja-alaista. Tutkijat tutkivat sekä perinteisiä musiikinhistorian teema-alueita kuten säveltäjiä ja muusikoita, musiikin tyylihistoriaa, konserttikäytäntöjä, oopperan historiaa, musiikin aatehistoriaa ja esittämisen historiaa, mutta myös musiikin naishistoria, työväen ja siirtolaisten musiikillisen toiminnan historia sekä musiikin teknologisen välittymisen ja leviämisen historia ovat aktiivisen tutkimuksen kohteita. 

Musiikkikasvatuksen tutkimus

Kansainvälisestikin arvostettua musiikkikasvatuksen tutkimustamme hyödynnetään jatkuvasti opetuksessamme sekä sen arvioinnissa ja kehittämisessä. Tutkimuksellinen ote onkin vahvasti mukana jo perusopetuksessamme . Tutkijamme ovat aktiivisia keskeisissä kansainvälisissä musiikkikasvatuksen verkostoissa kuten ISME. Uusinta musiikkikasvatuksen tutkimusta julkaistaan säännöllisesti vertaisarvioidussa Finnish Journal of Music Education -julkaisussa. Musiikkikasvatuksen tutkijoita ja tutkimushankkeita on muun muassa taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADAssa sekä Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmässä.

Musiikkiteknologian tutkimus

Musiikkiteknologian tutkimus keskittyy musiikin luomiseen, esittämiseen ja teknologian hyödyntämiseen läheisesti liittyviin teemoihin. Erilaisia työkaluja ja alustoja kehittämällä haluamme vastata kokeellisten muusikoiden erityistarpeisiin. Tutkimusaiheitamme ovat tilaääni, laajennetut instrumentit ja synteesitekniikat, keho suhteessa esitykseen, kuuntelu ja ekologiset lähestymistavat ääneen. Tutkimme esimerkiksi tekniikoita, jotka liittyvä vuorovaikutukseen äänen kanssa, sekä niiden hyödyntämistä. Tutkimusintresseihimme kuuluu myös musiikkiteknologian käytön ja arvon ymmärtäminen inhimillisestä ja kulttuurisesta näkökulmasta. Muodostamme kansainvälisen ja poikkitieteellisen tutkijayhteisön, jossa merkittävässä roolissa ovat myös tohtoriopiskelijoiden projektit.

Sävellyksen ja musiikinteorian tutkimus

Sävellyksen ja musiikinteorian tutkimus, taiteellinen toiminta ja tohtorikoulutus keskittyvät toisaalta sävellyksellisiin, toisaalta musiikinteoreettisiin kysymyksiin. Musiikinteoreettisen tutkimuksemme erityisvahvuuksia ovat musiikkianalyysi, Sibelius-tutkimus ja musiikinhistoriallinen tutkimus. Sibelius-Akatemiasta valmistuneet säveltäjät ja musiikinteoreetikot ovat paitsi eturivin taiteilijoita, myös tutkijoita, jotka toimivat syvällistä musiikin tuntemusta vaativissa asiantuntijatehtävissä Suomessa ja maailmalla.