Tuula Jääskeläisen väitöstilaisuus
Väitöskirjan otsikko: Music students’ experiences of workload, stress, and coping in higher education
- Vastaväittäjä: Professor Biranda Ford (Guildhall School of Music and Drama, UK)
- Väitöskirjan tarkastajat: Professor Biranda Ford (Guildhall School of Music and Drama, UK) and Professor Andrea Creech (McGill University, Canada)
- Kustos: Docent, Dr. Guadalupe López-Íñiguez, Sibelius Academy of the University of the Arts Helsinki
Tilaisuus on englanninkielinen.
Väitöskirjan tiivistelmä
Maailman nopea muuttuminen on vaikuttanut musiikin korkeakoulutuksen käytäntöjen ja koulutuspoliittisten toimien muotoutumiseen viime vuosikymmenten aikana. Muutos on koskenut niin opetussuunnitelmia kuin pedagogiikkaa ja opiskelijoiden työllistymistä. Tässä tilanteessa opiskelijoiden psyykkinen stressi ja muut sairaudet ovat lisääntyneet. Musiikkia opettavissa korkeakouluissa onkin tärkeää ymmärtää musiikin opiskelijoiden kokemuksia, jotka liittyvät kuormitukseen, stressiin ja niistä selviytymiseen. Tämä ymmärrys voi auttaa oppilaitoksia tukemaan opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuuden työuria. Musiikin opiskelijoiden opiskelukokemukset eroavat muiden opiskelijoiden kokemuksista, sillä osa musiikin opiskelua perustuu perinteiseen mestari-kisälli -malliin, kuten henkilökohtainen opetus, harjoitteleminen ja esiintyminen. Tämä artikkeliväitöskirja, joka on osa kansainvälistä Music Student Workload -projektia Suomessa ja Iso-Britanniassa, tutkii musiikin opiskelijoiden kokemuksia liittyen kuormitukseen, stressiin ja niistä selviytymiseen.
Tähän väitöskirjaan sisältyvässä neljässä kansainvälisesti vertaisarvioidussa julkaisussa raportoidaan ja kootaan yhteen tutkimusprojektin selittävä (explanatory) vaihe. Ensimmäisessä artikkelissa, joka on systemaattinen kirjallisuuskatsaus korkeakouluopiskelijoiden ja erityisesti musiikin opiskelijoiden kokemasta kuormituksesta, käytettiin laajennettua metaetnografiaa syntetisoimaan 29 kvalitatiivista, kvantitatiivista ja monimenetelmällistä (mixed methods) tutkimusta. Toisessa artikkelissa yhdistettiin transsendentaalisen fenomenologian lähestymistapa monimenetelmälliseen metodologiaan (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen) tutkittaessa musiikin opiskelijoiden kokemaa kuormitusta ja stressiä sekä niiden yhteyttä heidän käyttämiinsä proaktiivisiin selviytymistapoihin. Samaa lähestymistapaa hyödynnettiin kolmannessa artikkelissa, jossa tarkasteltiin, miten musiikin opiskelijoiden toimeentulo vaikutti heidän kokemaansa kuormitukseen ja stressiin. Neljännessä artikkelissa, jossa käytettiin kvalitatiivista metodologiaa, suositellaan työkaluja opettajille musiikin opiskelijoiden tukemiseen heidän kokemansa kuormituksen hallinnassa ja siitä selviytymisessä. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä artikkelissa aineisto koostui Kuormitus, stressi ja selviytyminen -kyselyyn annetuista vastauksista yhteensä 155 musiikkiopiskelijalta (108 Suomessa ja 47 Iso-Britanniassa), joista 29 osallistui myöhempiin haastatteluihin.
Tulokset siitä, miten musiikin opiskelijoiden kuormitusta kannattaa käsitellä, koottiin yhteen suosituksiksi opiskelijoille, opettajille, hallinnolle sekä opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalveluille. Suosituksissa ehdotetaan, että musiikin korkeakoulutuksen oppilaitoksissa pyritään tunnistamaan hyviä käytäntöjä musiikin opiskelijoiden proaktiivisten selviytymistaitojen tukemiseksi. On myös tärkeää löytää ratkaisuja epätasaisiin kuormitus- ja stressikokemuksiin vähävaraisten ja vauraampien opiskelijoiden, eri sukupuolten sekä eri koulutusohjelmien välillä. Lisäksi opettajien jatkuva ammatillinen kehittyminen on varmistettava erityisesti oppimiskeskeisissä pedagogisissa lähestymistavoissa.
Tässä väitöskirjassa suositellaan investoimaan musiikin opiskelijoiden kokemuksia käsitteleviin pitkittäistutkimuksiin, kulttuurien välisiin tutkimuksiin sekä interventiotutkimuksiin, joilla voidaan ohjata musiikin korkeakoulutuksen koulutuspolitiikkaa ja pedagogisia käytäntöjä. Lisäksi yleisissä opiskelijoiden kuormitusta koskevissa koulutusteorioissa pitää huomioida musiikin opiskelijoiden erityishaasteet ja voimavarat liittyen kuormituksesta ja stressistä selviytymiseen.
Lisätiedot
Tuula Jääskeläinen
tuula.jaaskelainen@uniarts.fi
- Vastaväittäjä: Professor Biranda Ford (Guildhall School of Music and Drama, UK)
- Väitöskirjan tarkastajat: Professor Biranda Ford (Guildhall School of Music and Drama, UK) and Professor Andrea Creech (McGill University, Canada)
- Kustos: Docent, Dr. Guadalupe López-Íñiguez, Sibelius Academy of the University of the Arts Helsinki
Tilaisuus on englanninkielinen.
Väitöskirjan tiivistelmä
Maailman nopea muuttuminen on vaikuttanut musiikin korkeakoulutuksen käytäntöjen ja koulutuspoliittisten toimien muotoutumiseen viime vuosikymmenten aikana. Muutos on koskenut niin opetussuunnitelmia kuin pedagogiikkaa ja opiskelijoiden työllistymistä. Tässä tilanteessa opiskelijoiden psyykkinen stressi ja muut sairaudet ovat lisääntyneet. Musiikkia opettavissa korkeakouluissa onkin tärkeää ymmärtää musiikin opiskelijoiden kokemuksia, jotka liittyvät kuormitukseen, stressiin ja niistä selviytymiseen. Tämä ymmärrys voi auttaa oppilaitoksia tukemaan opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja tulevaisuuden työuria. Musiikin opiskelijoiden opiskelukokemukset eroavat muiden opiskelijoiden kokemuksista, sillä osa musiikin opiskelua perustuu perinteiseen mestari-kisälli -malliin, kuten henkilökohtainen opetus, harjoitteleminen ja esiintyminen. Tämä artikkeliväitöskirja, joka on osa kansainvälistä Music Student Workload -projektia Suomessa ja Iso-Britanniassa, tutkii musiikin opiskelijoiden kokemuksia liittyen kuormitukseen, stressiin ja niistä selviytymiseen.
Tähän väitöskirjaan sisältyvässä neljässä kansainvälisesti vertaisarvioidussa julkaisussa raportoidaan ja kootaan yhteen tutkimusprojektin selittävä (explanatory) vaihe. Ensimmäisessä artikkelissa, joka on systemaattinen kirjallisuuskatsaus korkeakouluopiskelijoiden ja erityisesti musiikin opiskelijoiden kokemasta kuormituksesta, käytettiin laajennettua metaetnografiaa syntetisoimaan 29 kvalitatiivista, kvantitatiivista ja monimenetelmällistä (mixed methods) tutkimusta. Toisessa artikkelissa yhdistettiin transsendentaalisen fenomenologian lähestymistapa monimenetelmälliseen metodologiaan (kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen) tutkittaessa musiikin opiskelijoiden kokemaa kuormitusta ja stressiä sekä niiden yhteyttä heidän käyttämiinsä proaktiivisiin selviytymistapoihin. Samaa lähestymistapaa hyödynnettiin kolmannessa artikkelissa, jossa tarkasteltiin, miten musiikin opiskelijoiden toimeentulo vaikutti heidän kokemaansa kuormitukseen ja stressiin. Neljännessä artikkelissa, jossa käytettiin kvalitatiivista metodologiaa, suositellaan työkaluja opettajille musiikin opiskelijoiden tukemiseen heidän kokemansa kuormituksen hallinnassa ja siitä selviytymisessä. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä artikkelissa aineisto koostui Kuormitus, stressi ja selviytyminen -kyselyyn annetuista vastauksista yhteensä 155 musiikkiopiskelijalta (108 Suomessa ja 47 Iso-Britanniassa), joista 29 osallistui myöhempiin haastatteluihin.
Tulokset siitä, miten musiikin opiskelijoiden kuormitusta kannattaa käsitellä, koottiin yhteen suosituksiksi opiskelijoille, opettajille, hallinnolle sekä opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointipalveluille. Suosituksissa ehdotetaan, että musiikin korkeakoulutuksen oppilaitoksissa pyritään tunnistamaan hyviä käytäntöjä musiikin opiskelijoiden proaktiivisten selviytymistaitojen tukemiseksi. On myös tärkeää löytää ratkaisuja epätasaisiin kuormitus- ja stressikokemuksiin vähävaraisten ja vauraampien opiskelijoiden, eri sukupuolten sekä eri koulutusohjelmien välillä. Lisäksi opettajien jatkuva ammatillinen kehittyminen on varmistettava erityisesti oppimiskeskeisissä pedagogisissa lähestymistavoissa.
Tässä väitöskirjassa suositellaan investoimaan musiikin opiskelijoiden kokemuksia käsitteleviin pitkittäistutkimuksiin, kulttuurien välisiin tutkimuksiin sekä interventiotutkimuksiin, joilla voidaan ohjata musiikin korkeakoulutuksen koulutuspolitiikkaa ja pedagogisia käytäntöjä. Lisäksi yleisissä opiskelijoiden kuormitusta koskevissa koulutusteorioissa pitää huomioida musiikin opiskelijoiden erityishaasteet ja voimavarat liittyen kuormituksesta ja stressistä selviytymiseen.
Lisätiedot
Tuula Jääskeläinen
tuula.jaaskelainen@uniarts.fi