Musiikkiperinnön moninaisuus Suomessa
Hanke lisää ymmärrystä siitä, miten tietoa musiikin menneisyydestä ja käsityksiä musiikkiperinnöstä tuotetaan nyky-Suomessa.
Esittely
Hanke kohdistuu musiikin perinnöllistämiseen Suomessa. Musiikkiperintöä käsitellään toimintana ja jatkuvasti muuttuvana ilmiönä, jossa on kysymys menneisyyden ilmiöiden ja käytäntöjen arvottavasta ja aktiivisesta valikoinnista nykyhetken kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. Hanketta ohjaa yleisimmällä tasolla kysymys siitä, miten musiikkiperintö rakentuu Suomessa suhteessa etnisyyteen ja sukupolviin liittyviin jännitteisiin.
Hanke jakautuu kolmeen temaattiseen osa-alueeseen: virallinen musiikkiperintö, musiikkiperinnön paikallisuus ja musiikkiperinnön ylirajaisuus. Hankkeen yleisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten tietoa musiikin menneisyydestä ja käsityksiä musiikkiperinnöstä tuotetaan nyky-Suomessa. Hankkeen tavoitteena on tarjota myös muistiorganisaatioille, valtionhallinnolle ja muille musiikkiperintöä määrittäville tahoille välineitä toiminnan kehittämiseen ja kriittiseen arviointiin. Kiinnittämällä huomiota musiikillisen kulttuuriperinnön ja vähemmistöryhmien suhteisiin hanke pyrkii lisäämään yhteiskunnallista moniarvoisuutta sekä sen ymmärrystä ja kunnioitusta.
Hankkeen tutkimusaineisto tuotetaan sekä etnografisin menetelmin että arkisto- ja medialähteistä. Aineiston käsittelyssä ja analyysissa nojataan poikkitieteisesti kriittisen perintötutkimuksen periaatteisiin ja menetelmiin. Nämä yhdistyvät hankkeessa kulttuurintutkimuksen, etnomusikologian, kaupunkitutkimuksen sekä kulttuurihistorian lähtökohtiin. Hankkeen tulokset julkaistaan kirjallisessa ja audiovisuaalisessa muodossa. Tuloksia hyödynnetään myös vuorovaikutteisten museonäyttelyjen sekä koulutusorganisaatioiden toiminnan suunnittelussa.
Hankkeen esittelyvideot – "Janne Jannesta"
Esittelyvideo: Giacomo Bottà
Esittelyvideo: Outi Valo
Esittelyvideo: "Zagrebin Jannet"
Esittelyvideo: Elina Seye
Julkaisut
Vertaisarvioidut artikkelit
Bottà, G. (2023) ”Becoming Sustainable, Underground: Outdoor Parties Resisting Cultural Extractivism in the Pandemic Summer of 2020”, Journal of World Popular Music, 10(1), 100–118. https://doi.org/10.1558/jwpm.26385
Bottà, G. & Petrilli, E. (2023) ”Nocturnal urban imaginaries : the rise and fall of Turin as a 24-hour party city”, Forum Sociológico [Online], 57–66 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231214154359
Saaristo, A. (2023) ”Räppiä Espoosta: ylirajaisen kotiseudun tulkintoja Tapsamanen ja Phunky Mr. Olavin kappaleissa”, teoksessa Kansallisesta ylirajaiseen: Kulttuuri, perinne ja kirjallisuus, toim. Niina Hämäläinen, Hanna Karhu & Tuomas Martikainen. Kalevalaseuran vuosikirja; Nro 102. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 231–259 https://doi.org/10.21435/ksvk.102
Villén, AV (2023) “Musicological and Ethnomusicological Perspectives”, teoksessa The Bloomsbury Handbook of Religion and Popular Music, 2nd edition, toim. Christopher Partridge & Marcus Moberg. London: Bloomsbury, 81–91 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401304888
Villén, AV (2023) ”Populaarimusiikki perintönä, perintömusiikki populaarina”, Wider Screen 1/2023 http://widerscreen.fi/numerot/1-2023-widerscreen-26-1/populaarimusiikki-perintona-perintomusiikki-populaarina/
Kirja-arviot
Bottà G. (2023) Made in Finland. Studies in Popular Music. Edited by Toni-Matti Karjalainen and Kimi Kärki. London: Routledge, 2021. Popular Music , Volume 42 , Issue 3, 343–345. https://doi.org/10.1017/S0261143023000302
Villén, AV (2023) Avaimia menneisyyteen (toim. Tepora ym.), Elore 30:1, 135–139 https://doi.org/10.30666/elore.127908
Villén, AV (2023) The Eurovision Song Contest as a Cultural Phenomenon (toim. Dubin ym.), kirja-arvio, International Journal of Cultural Policy, 537–539 https://doi.org/10.1080/10286632.2023.2177645
Yleistajuiset julkaisut
Saaristo, A. (2024) Onko paikalla väliä? Ainakin rap-musiikissa on, vastaa tutkija. Pirta : Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti, 63(2), 18–21.
Saaristo, A. (2023) Räpin paikallisia mielikuvia. Kalevalaseuran blogi. https://kalevalaseura.fi/artikkeli/rapin-paikallisia-mielikuvia/
Saaristo, A. (2023) Räppäreiden tulkintoja Espoosta. Vähäisiä lisiä -blogi. http://neba.finlit.fi/blogi/rappareiden-tulkintoja-espoosta/
English summary
Diversity of Music Heritage in Finland, a research project funded by Kone Foundation 2023–25, focusses on heritagisation of music in Finland with emphasis on ethnicity and intergenerational relations. There are three themes in the project: authorised, local and transnational music heritage. The project is a mixture of critical heritage studies, the cultural study of music, ethnomusicology, urban studies and cultural history of music.
Tapahtumat/events
“Diversity of Music Heritage”, 8.–9.6.2023, Kaustinen.
Hankkeen nimi
Musiikkiperinnön moninaisuus Suomessa
Ajankohta
01/2023-12/2025
Rahoittaja
Koneen Säätiö
Tiimi
Tutkimusryhmä:
Johtaja prof. Antti-Ville Villén, Taideyliopisto
FT, dos. Giacomo Bottà, Taideyliopisto & Vrije Universiteit Brussel
FT, dos. Janne Mäkelä, Taideyliopisto
FM Annukka Saaristo, Taideyliopisto & Helsingin yliopisto
FT, dos. Elina Seye, Taideyliopisto & Helsingin yliopisto
FT Outi Valo, Kansanmusiikki-instituutti & Taideyliopisto
FT Elina Westinen, Nuorisotutkimusseura
Varajohtaja johtaja Matti Hakamäki, Kansanmusiikki-instituutti
Yhteyshenkilöt
antti-ville.villen@uniarts.fi
Esittely
Hanke kohdistuu musiikin perinnöllistämiseen Suomessa. Musiikkiperintöä käsitellään toimintana ja jatkuvasti muuttuvana ilmiönä, jossa on kysymys menneisyyden ilmiöiden ja käytäntöjen arvottavasta ja aktiivisesta valikoinnista nykyhetken kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. Hanketta ohjaa yleisimmällä tasolla kysymys siitä, miten musiikkiperintö rakentuu Suomessa suhteessa etnisyyteen ja sukupolviin liittyviin jännitteisiin.
Hanke jakautuu kolmeen temaattiseen osa-alueeseen: virallinen musiikkiperintö, musiikkiperinnön paikallisuus ja musiikkiperinnön ylirajaisuus. Hankkeen yleisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten tietoa musiikin menneisyydestä ja käsityksiä musiikkiperinnöstä tuotetaan nyky-Suomessa. Hankkeen tavoitteena on tarjota myös muistiorganisaatioille, valtionhallinnolle ja muille musiikkiperintöä määrittäville tahoille välineitä toiminnan kehittämiseen ja kriittiseen arviointiin. Kiinnittämällä huomiota musiikillisen kulttuuriperinnön ja vähemmistöryhmien suhteisiin hanke pyrkii lisäämään yhteiskunnallista moniarvoisuutta sekä sen ymmärrystä ja kunnioitusta.
Hankkeen tutkimusaineisto tuotetaan sekä etnografisin menetelmin että arkisto- ja medialähteistä. Aineiston käsittelyssä ja analyysissa nojataan poikkitieteisesti kriittisen perintötutkimuksen periaatteisiin ja menetelmiin. Nämä yhdistyvät hankkeessa kulttuurintutkimuksen, etnomusikologian, kaupunkitutkimuksen sekä kulttuurihistorian lähtökohtiin. Hankkeen tulokset julkaistaan kirjallisessa ja audiovisuaalisessa muodossa. Tuloksia hyödynnetään myös vuorovaikutteisten museonäyttelyjen sekä koulutusorganisaatioiden toiminnan suunnittelussa.
Hankkeen esittelyvideot – "Janne Jannesta"
Esittelyvideo: Giacomo Bottà
Esittelyvideo: Outi Valo
Esittelyvideo: "Zagrebin Jannet"
Esittelyvideo: Elina Seye
Julkaisut
Vertaisarvioidut artikkelit
Bottà, G. (2023) ”Becoming Sustainable, Underground: Outdoor Parties Resisting Cultural Extractivism in the Pandemic Summer of 2020”, Journal of World Popular Music, 10(1), 100–118. https://doi.org/10.1558/jwpm.26385
Bottà, G. & Petrilli, E. (2023) ”Nocturnal urban imaginaries : the rise and fall of Turin as a 24-hour party city”, Forum Sociológico [Online], 57–66 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231214154359
Saaristo, A. (2023) ”Räppiä Espoosta: ylirajaisen kotiseudun tulkintoja Tapsamanen ja Phunky Mr. Olavin kappaleissa”, teoksessa Kansallisesta ylirajaiseen: Kulttuuri, perinne ja kirjallisuus, toim. Niina Hämäläinen, Hanna Karhu & Tuomas Martikainen. Kalevalaseuran vuosikirja; Nro 102. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 231–259 https://doi.org/10.21435/ksvk.102
Villén, AV (2023) “Musicological and Ethnomusicological Perspectives”, teoksessa The Bloomsbury Handbook of Religion and Popular Music, 2nd edition, toim. Christopher Partridge & Marcus Moberg. London: Bloomsbury, 81–91 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401304888
Villén, AV (2023) ”Populaarimusiikki perintönä, perintömusiikki populaarina”, Wider Screen 1/2023 http://widerscreen.fi/numerot/1-2023-widerscreen-26-1/populaarimusiikki-perintona-perintomusiikki-populaarina/
Kirja-arviot
Bottà G. (2023) Made in Finland. Studies in Popular Music. Edited by Toni-Matti Karjalainen and Kimi Kärki. London: Routledge, 2021. Popular Music , Volume 42 , Issue 3, 343–345. https://doi.org/10.1017/S0261143023000302
Villén, AV (2023) Avaimia menneisyyteen (toim. Tepora ym.), Elore 30:1, 135–139 https://doi.org/10.30666/elore.127908
Villén, AV (2023) The Eurovision Song Contest as a Cultural Phenomenon (toim. Dubin ym.), kirja-arvio, International Journal of Cultural Policy, 537–539 https://doi.org/10.1080/10286632.2023.2177645
Yleistajuiset julkaisut
Saaristo, A. (2024) Onko paikalla väliä? Ainakin rap-musiikissa on, vastaa tutkija. Pirta : Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti, 63(2), 18–21.
Saaristo, A. (2023) Räpin paikallisia mielikuvia. Kalevalaseuran blogi. https://kalevalaseura.fi/artikkeli/rapin-paikallisia-mielikuvia/
Saaristo, A. (2023) Räppäreiden tulkintoja Espoosta. Vähäisiä lisiä -blogi. http://neba.finlit.fi/blogi/rappareiden-tulkintoja-espoosta/
English summary
Diversity of Music Heritage in Finland, a research project funded by Kone Foundation 2023–25, focusses on heritagisation of music in Finland with emphasis on ethnicity and intergenerational relations. There are three themes in the project: authorised, local and transnational music heritage. The project is a mixture of critical heritage studies, the cultural study of music, ethnomusicology, urban studies and cultural history of music.
Tapahtumat/events
“Diversity of Music Heritage”, 8.–9.6.2023, Kaustinen.