Musiikkiperinnön moninaisuus Suomessa

Esittely

Hanke kohdistuu musiikin perinnöllistämiseen Suomessa. Musiikkiperintöä käsitellään toimintana ja jatkuvasti muuttuvana ilmiönä, jossa on kysymys menneisyyden ilmiöiden ja käytäntöjen arvottavasta ja aktiivisesta valikoinnista nykyhetken kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. Hanketta ohjaa yleisimmällä tasolla kysymys siitä, miten musiikkiperintö rakentuu Suomessa suhteessa etnisyyteen ja sukupolviin liittyviin jännitteisiin.

Hanke jakautuu kolmeen temaattiseen osa-alueeseen: virallinen musiikkiperintö, musiikkiperinnön paikallisuus ja musiikkiperinnön ylirajaisuus. Hankkeen yleisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten tietoa musiikin menneisyydestä ja käsityksiä musiikkiperinnöstä tuotetaan nyky-Suomessa. Hankkeen tavoitteena on tarjota myös muistiorganisaatioille, valtionhallinnolle ja muille musiikkiperintöä määrittäville tahoille välineitä toiminnan kehittämiseen ja kriittiseen arviointiin. Kiinnittämällä huomiota musiikillisen kulttuuriperinnön ja vähemmistöryhmien suhteisiin hanke pyrkii lisäämään yhteiskunnallista moniarvoisuutta sekä sen ymmärrystä ja kunnioitusta.

Hankkeen tutkimusaineisto tuotetaan sekä etnografisin menetelmin että arkisto- ja medialähteistä. Aineiston käsittelyssä ja analyysissa nojataan poikkitieteisesti kriittisen perintötutkimuksen periaatteisiin ja menetelmiin. Nämä yhdistyvät hankkeessa kulttuurintutkimuksen, etnomusikologian, kaupunkitutkimuksen sekä kulttuurihistorian lähtökohtiin. Hankkeen tulokset julkaistaan kirjallisessa ja audiovisuaalisessa muodossa. Tuloksia hyödynnetään myös vuorovaikutteisten museonäyttelyjen sekä koulutusorganisaatioiden toiminnan suunnittelussa.

Julkaisut

Vertaisarvioidut artikkelit

Bottà, G. (2023) ”Becoming Sustainable, Underground: Outdoor Parties Resisting Cultural Extractivism in the Pandemic Summer of 2020”, Journal of World Popular Music, 10:1, 100–118. https://doi.org/10.1558/jwpm.26385

Bottà, G. & Petrilli, E. (2023) ”Nocturnal urban imaginaries : the rise and fall of Turin as a 24-hour party city”, Forum Sociológico, 57–66 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231214154359

Mäkelä, J. (2023) Koivistoinen, Eero (1946– ), Kansallisbiografia. https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10200

Mäkelä, J. (2024) ”Radio ja Sibelius: Rajoja ylittävä erityissuhde vuosina 1926–1957”, Lähikuva 1/2024, 8–34. https://doi.org/10.23994/lk.144520

Poikolainen, J., Hiltunen, R. & Mäkelä, J. (2024) ”Fanikulttuurin ja musiikkiteollisuuden monisyinen suhde”, teoksessa Musiikkiteollisuus. Kentät, rakenteet ja toimijat. Toim. T. Auvinen & T. Käpylä. Helsinki: Musiikkiarkisto, 62–74. https://musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/musiikkiteollisuus.pdf

Saaristo, A. (2023) ”Räppiä Espoosta: ylirajaisen kotiseudun tulkintoja Tapsamanen ja Phunky Mr. Olavin kappaleissa”, teoksessa Kansallisesta ylirajaiseen: Kulttuuri, perinne ja kirjallisuus, toim. Niina Hämäläinen, Hanna Karhu & Tuomas Martikainen. Kalevalaseuran vuosikirja; Nro 102. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 231–259 https://doi.org/10.21435/ksvk.102

Seye, E. (2024) “Reflections on a video series (re)presenting local dance knowledge”, teoksessa Joint Knowledge Production and Collaboration in Ethnomusicological Research, toim. Kendra Stepputat & Felix Morgenstern. Graz Studies in Ethnomusicology 29. Düren: Shaker Verlag, 207–226.

Seye, E., & Öhman, N. C. (2024) ”Musiikkipoliittisesta vaikuttamisesta tutkijaverkostojen ylläpitämiseen: Suomen etnomusikologisen seuran toiminnan kehitysvaiheita”, Etnomusikologian vuosikirja, Nro 36, 13–41. https://doi.org/10.23985/evk.148903

Tahvanainen, H., O. Valo & T. Ylönen. (2024) ”Feature comparison for classification of Kaustinen fiddle playing style from archived recordings using deep learning” https://eurasip.org/Proceedings/Eusipco/Eusipco2024/pdfs/0001007.pdf

Villén, AV (2023) “Musicological and Ethnomusicological Perspectives”, teoksessa The Bloomsbury Handbook of Religion and Popular Music, 2nd edition, toim. Christopher Partridge & Marcus Moberg. London: Bloomsbury, 81–91 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401304888 

Villén, AV (2023) ”Populaarimusiikki perintönä, perintömusiikki populaarina”, Wider Screen 1/2023 http://widerscreen.fi/numerot/1-2023-widerscreen-26-1/populaarimusiikki-perintona-perintomusiikki-populaarina/ 

Kirja-arviot

Bottà G. (2023) Made in Finland. Studies in Popular Music. Edited by Toni-Matti Karjalainen and Kimi Kärki. London: Routledge, 2021. Popular Music , 42:3, 343–345. https://doi.org/10.1017/S0261143023000302

Mäkelä, J. & Kannisto, M. (2023) Martti Soramäki: Sensuurista sananvapauteen, Yleisradion historia 1926–2022. Lähikuva 1/2023, 122–124. https://doi.org/10.23994/lk.128793

Villén, AV (2023) Avaimia menneisyyteen (toim. Tepora ym.), Elore 30:1, 135–139 https://doi.org/10.30666/elore.127908

Villén, AV (2023) The Eurovision Song Contest as a Cultural Phenomenon (toim. Dubin ym.), International Journal of Cultural Policy, 537–539 https://doi.org/10.1080/10286632.2023.2177645  

Yleistajuiset julkaisut

Mäkelä, J. (2023) Musiikkia ja kuhinaa oppilaitoksessa, Dynamic interpretations of the past, Taideyliopiston blogit, 3.3.2023. https://blogit.uniarts.fi/en/post/musiikkia-ja-kuhinaa-oppilaitoksessa/

Mäkelä, J. (2023) Lapset häviävät Euroviisuissa, Janne Mäkelä: Ja loppu on historiaa, 12.5.2023. http://jannemarkusmakela.blogspot.com/2023/05/lapset-haviavat-euroviisuissa-mutta.html

Mäkelä, J. (2024) ”Jean Sibelius – Finland’s Most Famous Radio Star”, Dynamic interpretations of the past, Uniarts Helsinki Blogs, 30.5.2024. https://blogit.uniarts.fi/en/post/jean-sibelius-finlands-most-famous-radio-star/

Mäkelä, J. (2024) Kiusaaja vai kiusattu? Israel Eurovision laulukilpailussa 2024, Janne Mäkelä: Ja loppu on historiaa, 12.5.2024. http://jannemarkusmakela.blogspot.com/2024/05/kiusaaja-vai-kiusattu-israel-eurovision.html

Mäkelä, J. (2024) Israelin kisakappale Euroviisuissa on hyvin poliittinen, HS Kulttuuri, Helsingin Sanomat, 13.3.2024. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010290926.html

Saaristo, A. (2023) Räpin paikallisia mielikuvia. Kalevalaseuran blogi. https://kalevalaseura.fi/artikkeli/rapin-paikallisia-mielikuvia/

Saaristo, A. (2023) Räppäreiden tulkintoja Espoosta. Vähäisiä lisiä. http://neba.finlit.fi/blogi/rappareiden-tulkintoja-espoosta/

Saaristo, A. (2024) Onko paikalla väliä? Ainakin rap-musiikissa on, vastaa tutkija. Pirta: Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti, 63(2), 18–21.

Seye, E. (2025) Пионеры африканской музыки в Финляндии. Часть 1: Амбассадоры афропопа. Afrikkalaisen musiikin pioneerit Suomessа. Osa 1: Afropopin lähettiläät. Culturalist. https://www.culturalist.fi/teksti/1-afropopin-lahettilaat

Seye, E. (2025) Пионеры африканской музыки в Финляндии. Часть 2: Уважение к традициям. Afrikkalaisen musiikin pioneerit Suomessа. Osa 2: Perinteitä kunnioittaen. Culturalist. https://www.culturalist.fi/teksti/2-perinteita-kunnioittaen

Valo, O. (2023) Perinteen pelastamisesta kohti yhteisölähtöistä arkistointia? Kansanmusiikki-lehti 3/2023.

English summary

Diversity of Music Heritage in Finland, a research project funded by Kone Foundation 2023–25, focusses on heritagisation of music in Finland with emphasis on ethnicity and intergenerational relations. There are three themes in the project: authorised, local and transnational music heritage. The project is a mixture of critical heritage studies, the cultural study of music, ethnomusicology, urban studies and cultural history of music.

Tapahtumat/events

“Diversity of Music Heritage”, 8.–9.6.2023, Kaustinen.

”Onko kulttuurintutkimuksen ‘kulttuuri’ sama kuin kulttuuriperinnön ’kulttuuri’?” 27.9.2024, Helsinki.

”Musical Sustainabilities”, 18.–19.11.2024, Seinäjoki.

”Rethinking Music Heritage”, 15.–17.10.2025, Helsinki.