Sami Alanne

  • Dosentti, Y/Taidekasvatuksen tutkimuksen tk CERADA, Taideyliopisto

Toimenkuva

MuT, FM Sami Alanne on musiikkiterapian dosentti ja tutkija Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja Taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADASSA.

Esittely

Dosentti Sami Alanteen tutkimusalueita ovat mm. traumat, pakolaisuus, mielenterveys ja psykoterapia musiikin, taiteen, kulttuurin, filosofian ja yhteiskunnan näkökulmista. Lisäksi hän työskentelee lasten, nuorten ja aikuisten kouluttajapsykoterapeuttina ja musiikkipsykoterapeuttina pääkaupunkiseudulla.

Tutkimus ja julkaisut

Kirjoja

  • Alanne, S. (2021). Väärän tiedon puu. Mallintava tieto ja kulttuurin elämästä vieraantuneisuus. [The Three of Ignorance. Modelling Knowledge and the Estrangement of Culture from Life.] Helsinki: BoD.
  • Castaneda, A.E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S., Santalahti, P. & PALOMA expert group. (2018). Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa. PALOMA-käsikirja. [Supporting refugees’ mental health in Finland. PALOMA handbook.] Guidance, 5/2018. Publications of the National Institute for Health and Welfare. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952- 343-100-3 (Sami Alanne is one of the coauthors in the PALOMA expert group)
  • Alanne, S. (2014). Musiikkipsykoterapia. Teoria ja käytäntö. [Music Psychotherapy. Theory and Practise.] Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1248.
  • Alanne, S. (2010). Music Psychotherapy with Refugee Survivors of Torture. Interpretations of Three Clinical Case Studies. Studia Musica 44. Sibelius Academy.

Valikoituja artikkeleita ja kirjoituksia

  • Alanne, S. (2020). Musiikin ja kielen suhteesta – sekä psykoterapeuttisesta arvosta. [About the Relationship of Music and Language – and Their Psychotherapeutic Value. Psykoanalyyttinen Psykoterapia, Vol. 16, pp. 6–15.
  • Alanne, S. (2019). Musiikkipsykoterapia traumatisoituneiden pakolaisten ja maahanmuuttajien kuntoutuksessa. [Music Psychotherapy in the Rehabilitation of Refugees and Immigrants.] Psykoterapia, Vol. 38, no 4, pp. 306–318.
  • Alanne, S. (2019). Musiikki, vuorovaikutus ja sisäinen kokemus psykoterapiassa. [Music, Interaction and Inner Experience in Psychotherapy.] Psykoterapia, Vol. 38, no 1, pp. 39–49.
  • Alanne, S. (2017). Child Music Psychotherapy as a Continuum of Development: Theory and Practice. Music Therapy Today, Vol. 13, no. 1, pp. 87–88. Special Issue. Proceedings of the 15th World Congress of Music Therapy. Tsukuba/Japan. July 4–8, 2017. 
  • Alanne, S. (2017). Musiikillisen kokemuksen rajapinnat minuuden heijastajina. Milan Kunderan Naurun ja unohduksen kirjan avaamia näkökulmia. [The Edges of Musical Experience as the Reflections of Self. The Point of Views Unfolded From The Book of Laughter and Forgetting by Milan Kundera.] Psykoterapia, Vol. 36, no 2, pp. 116–126.
  • Alanne, S. (2016). Music Across the Borders of Psychotherapy. In Arts Without Borders? Hollo Symposium 2016 October 19–22 2016 (pp. 70–72). University of the Arts Helsinki.
  • Alanne, S. (2016). Music as Psychotherapy and the Structure of Personal Identity. In Degli Stefani, M. & Facchin, F. (Ed.), PerSona. Voce e Identità. Opportunità Musicali per la Salute e il Benessere (pp. 131–137). Padova: CLEUP – Cooperativa Libraria Editrice Università di Padova.
  • Alanne, S. (2016). Musiikki ja äänet tienä varhaislapsuuden kokemusmaailmaan – kokemuksia mutismin psykoterapiasta. [Music and Sounds as the Road to the Experience World of Early Childhood – Experiences from the Psychotherapy of Mutism.] Psykoterapia, Vol. 35, no 3, pp. 186–195.
  • Alanne, S. (2016). Musiikkipsykoterapian kliininen tutkimus masennuksen hoidossa. [Clinical Research of Music Psychotherapy in the Treatment of Depression.] Psykoterapia, Vol. 35, no 1, pp. 59–62.
  • Alanne, S. (2015). Musiikki ja psykoterapia. [Music and Psychotherapy.] IssueX University of the Arts Helsinki Magazine, Vol. 3, no 2, April 2015, p. 31.
  • Alanne, S. (2014). Musiikkipsykoterapialle itsenäinen asema psykoterapeuttikoulutuksena.[An Independent Status for Music Psychotherapy as a Psychotherapist Training.] The Finnish Journal of Music Education, Vol. 17, no 1, pp. 115–118.
  • Alanne, S. & Wahlberg, K-E. (2014). Psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtava musiikkiterapiakoulutus. [Music Therapy Training Leading to the Psychotherapist Tittle.] Psykologia, Vol. 49, no. 4, pp. 382–385.
  • Alanne, S. (2014). The Ethnocultural and Psychodynamic Meaning of Music for Traumatized Refugees. Music Therapy Today, Vol. 10, no. 1, pp. 48–49. Special Issue: Proceedings of the 14. World Congress of Music Therapy Vienna/Krems, Austria July 7–12, 2014.
  • Alanne, S. (2013). Psykodynaaminen musiikkipsykoterapia kidutuksesta traumatisoituneiden pakolaisten kanssa: kliininen näkökulma. [Psychodynamic Music Psychotherapy with Traumatized Refugees: A Clinical Point of View.] Psykoterapia, Vol. 32, no. 4, pp. 264–276.
  • Alanne, S. (2011). The Nature of Knowing and Outcomes in Music Psychotherapy with Torture Victims. Soundeffects, Vol. 6, pp. 3–10. Wilfrid Laurier University, Manfred and Penny Conrad Institute for Music Therapy Research (CIMTR).
  • Alanne, S. (2011). “Tieto on tehty kyynelistä” – Tietämisen luonne tulkinnallisena prosessina musiikkipsykoterapian tutkimuksessa kidutettujen kuntoutuksessa. [“The Knowledge Is Made from Tears” – The Nature of Knowing as an Interpretative Process in the Research of Music Psychotherapy with Torture Survivors and their Rehabilitation.] The Finnish Journal of Music Education, Vol. 14, no 1, pp. 110–114.
  • Alanne, S. (2006). Musiikin ja musiikkiterapian mahdollisuudet voimavarasuuntautuneessa terapiassa. [The Possibilities of Music and Music Therapy in Empowerment Orientated Therapy.] In Lipponen, K. & Vataja, S. (Ed.), Lasten ja nuorten voimala. Monimuotoista perhekuntoutusta kehittämässä (pp. 125–140). [The Powerstation of Children and Adolescents. Developing the Holistic Family Rehabilitation.] Helsinki: Coop Hope.
  • Alanne, S. (2005). Kulttuurin ja elämän itsekoettelu. [Self–Experiencing of Culture and Life.] Alusta, Vol. 2, no. 1, pp. 34–39. Sibelius Academy.
  • Alanne, S. (2005). Music Psychotherapy for Torture Survivors. Music Therapy Today, Vol. 6, no. 4, pp. (682–697). Special Issue: Proceedings of the 6th EMTC 2004 Conference, University of Jyväskylä. Aldridge, D. & Fachner, J. (Ed.), MusicTherapyWorld.net Witten: University Witten/Herdecke.
  • Alanne, S. (2002). Symbolism of Music in a Psychoanalytic Point of View – Defining Symbolism: Music as a Symbolic Form. In Aldridge, D. & Fachner, J. (Ed.), Info CD ROM IV. Music Therapy in Europe – Proceedings of the Vth European Music Therapy Congress in Castel Dell`Ovo, Napoli, Italy 20.-24.4.2001 (pp. 96–136). Witten: University Witten Herdecke.
  • Alanne, S. (2002). Merkitys ja olemassaolo musiikkiterapiassa.[Meaning and Being in Music Therapy.] Musiikkiterapia, Vol. 17, no. 1, pp. 47–72.
  • Alanne, S. & Uimonen, P. (2000). Musiikki, sairaus ja hoito psykoanalyysin ja filosofian näkökulmista. Martti Siiralan ajatuksia sokratelaisen dialogin hengessä.  [Music, Illness and Treatment: Psychoanalytic and Philosophic Point of Views. Thoughts of Martti Siirala in the Spirit of Sokratean Dialogue.] Musiikkiterapia, Vol. 15, no. 2, pp. 9–26. (Includes the original interview of Siirala)

Ajankohtaista

VAROKAA BARBAARIT TULEVAT!

– Tutkimus vääristyneistä kulttuurillisista malleista vaikuttamassa ajatteluumme ja elämäämme

Miksi kulttuuria ja taidetta ei usein arvosteta ja ne kohtaavat vastustusta? Miksi taiteen tekijät halutaan usein vaientaa totalitarismin seurauksena? Miksi Sigmund Freud ei ymmärtänyt musiikkia ja ei-esittävää taidetta eikä voinut nauttia niistä? Miksi Martin Heidegger ei nähnyt kansallissosialismin nousun seuraamuksia? Mihin lasten fyysinen kurittaminen on perustunut kasvatuksessa? Määrittävätkö teknillis-taloudelliset arvot, millaista tutkimusta tehdään ja miten tietoa käytetään? Tai millaista hoitoa, kuten psykoterapiaa, annetaan?

Muun muassa näihin kysymyksiin Taideyliopiston dosentti Sami Alanne vastaa uudessa juuri ilmestyneessä kirjassaan ja tutkimuksessaan Väärän tiedon puu. Mallintava tieto ja kulttuurin elämästä vieraantuneisuus (2021). Teos tutkii itsekokemuksellisuuden näkökulmasta, mihin tietomme perustuu. Perustuuko se itsekoeteltuihin oman kokemuksen kautta opittuihin asioihin ja arvoihin esimerkiksi ihmisenä olemisesta, kasvamisesta ja tunteista vai ulkokohtaisesti opittuun ja valmiiksi annettuun mallintavaan tietoon, ihanteisiin, aatteisiin, uskomuksiin tai propagandaan. Esimerkiksi luonnontieteellinen ja matemaattinen ajattelu ovat ohjanneet ihmisen elämää ja tietoa valistuksen ajasta noin 1700-luvulta alkaen pyrkimyksenä hyvään, vapauteen ja tietoon. Sen seuraukset vaikuttavat monella tavalla yhä elämäämme ja tapaamme suhtautua esineellistävästi maailmaan tietoisesti ja tiedostamattomasti. Paradoksaalisesti pyrkimys hyvään ja näkyvään tietoon tieteen mallina on johtanut myös pahaan, arvojen kieltämiseen ja ihmisen tuhoavuuteen käyttäytymisellään ilman tietämiseen liittyvää omakohtaista eettisyyden arviointia.

Sami Alanne. Väärän tiedon puu. Mallintava tieto ja kulttuurin elämästä vieraantuneisuus. Helsinki: BoD. 172 s.

ISBN: 978-952-80-5775-8 (painettu kirja)

ISBN: 978-952-80-7899-9 (E-kirja)

Väärän tiedon puu (bod.fi)

Asiantuntijuusalueet

  • musiikkiterapia
  • musiikkipsykoterapia
  • psykoanalyysi
  • traumat
  • fenomenologia
  • musiikkipsykologia
  • psykoterapia

Verkkosivut