Tuore historiikki kertoo Operettiteatterin ja teatterineuvos Hilkka Kinnusen ainutlaatuisen tarinan

Operettiteatterin perustamisesta on tänä vuonna kulunut 65 vuotta. Vuonna 1995 toimintansa lopettanut teatteri nousi historiansa aikana poikkeukselliseksi toimijaksi suomalaisella teatterikentällä ja jätti lähtemättömän jäljen maamme musiikkiteatterin historiaan.

Kuva: Teatterimuseon arkisto

Operettiteatterin perustamisesta on tänä vuonna kulunut 65 vuotta. Vuonna 1995 toimintansa lopettanut teatteri nousi historiansa aikana poikkeukselliseksi toimijaksi suomalaisella teatterikentällä ja jätti lähtemättömän jäljen maamme musiikkiteatterin historiaan.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian julkaisusarjassa ilmestyvässä historiikissa Operettiteatterin historia 1959–1995 käydään läpi Hilkka Kinnusen ideoiman musiikkiteatterin perustaminen, sen ohjelmisto sekä laajat koti- ja ulkomaankiertueet. Kiinnostavan näkökulman tarjoavat operetin arvostus ja suhde ajan muuhun teatteritarjontaan. Lopuksi pohditaan, miksi ja miten operetin asema muuttui Operettiteatterin historian aikana.

Kirjassa tarkastellaan myös, millainen henkilö oli teatterin takana vaikuttanut Hilkka Kinnunen: millainen tausta ja koulutus hänellä oli ja ennen kaikkea miksi oma teatteri oli suorastaan ”pakko” perustaa. Lisäksi käsitellään muun muassa Operettiteatterin suhdetta uuteen Kulttuuritaloon ja teatterin suosion syitä.

Yhden naisen vahva visio

Operettiteatteri on ollut poikkeuksellinen ilmiö suomalaisessa teatterikentässä. Se oli myös vahvasti perustajansa Hilkka Kinnusen näköinen. Kinnunen on monipuolinen taiteilija, joka johti teatteria menestyksekkäästi yli kolmen vuosikymmenen ajan. Hän sai koulutuksensa Viipurin musiikkiopistossa, Sibelius-Akatemiassa ja Suomen Teatterikoulussa sekä Wienissä. Hän ohjasi ja näytteli mutta myös loi Operettiteatterista paikan, johon tutut operetit, musikaalit ja kotimaiset musiikkinäytelmät kokosivat katsojia.

Operettiteatteri täytti talvisin ”punaisen” Kulttuuritalon katsomot ja kesäisin Soutustadionin ja houkutteli yleisöä ohjelmistollaan. Teatteri teki rohkeasti myös kotimaan- ja ulkomaankiertueita, laajentaen näin musiikkiteatterin vaikutusta Suomessa mutta myös ulkosuomalaisten keskuudessa. Kinnunen johti Operettiteatteria varsin bisneshenkisesti. Hän ymmärsi kokeilla uusia ideoita ja houkutella lavalle ajan suosittuja populaarilaulajia. 1960–1970-luvuilla ohjelmistoa rikastuttamassa nähtiin sellaisia nimiä kuin Georg Ots, Katri Helena ja Tapani Kansa.

Sibelius-Akatemian julkaisusarjassa julkaistava Operettiteatterin historiikki perustuu tarkkaan teatterihistorian tutkimukseen. Teos on suunnattu kaikille musiikkiteatterista kiinnostuneille ja tarjoaa mahdollisuuden sukeltaa syvälle Suomen musiikkiteatterin kulttuuriperintöön.

Parhaillaan Taideyliopistossa selvitetään mahdollisuutta käynnistää musiikkiteatterin maisterikoulutus Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhteistyönä. Lue lisää selvitystyöstä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

FT Aino Kukkonen aino.kukkonen@uniarts.fi
FT Aino Kukkonen on vieraileva tutkija Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa. Hän on julkaissut useita kirjoja suomalaisen teatterin ja tanssin historiasta ja toimii myös kriitikkona.

Arvostelukappaleet

Henri Wegelius
henri.wegelius@uniarts.fi

Operettiteatterin historia 1959–1995

Sibelius-Akatemian julkaisuja 29
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2024
Nidottu: ISBN 978-952-329-346-5 ISSN 2341-8257
PDF: ISBN 978-952-329-347-2 ISSN 2489-7973
Paino: Grano, Helsinki 2024

Julkaisua on tukenut Hilkka Kinnusen säätiö.