Tohtorintutkinto: Kuorolla on merkittävä rooli paastonajan ja pääsiäisen liturgian kannattelijana
Hanna Remes on tohtorintutkinnossaan vertaillut kuoron liturgisia tehtäviä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kahdessa viimeisimmässä kirkkokäsikirjassa ja niiden oheisaineistoissa. Hän on tuonut tutkinnossaan myös julki harvoin kuultua suomalaista ja saksalaista kuoromusiikkia ja kantaesittänyt kaksi liturgista perinnettä uudistavaa tilausteosta. Remeksen tohtorintutkinto tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 20. helmikuuta 2021.
Vuosina 2016–2020 toteutettu opinnäytekokonaisuus koostuu kahdesta messusta sekä päiväjumalanpalveluksesta, passiodraamasta ja pääsiäisajan konsertista. Tutkinnossaan Remes on havainnollistanut, miten kuoron tehtävät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 2000 Jumalanpalvelusten kirjan mukaisessa messussa poikkeavat vuoden 1968 kirkkokäsikirjan mukaisesta päiväjumalanpalveluksen ohjeistuksesta. Remeksen tohtorintutkinto on ensimmäinen kuoromusiikkipainotteinen kirkkomusiikin alan taiteellinen tohtorintutkinto Suomessa.
Remes on tutkintonsa myötä nostanut esiin liturgisessa yhteydessä harvoin kuultuja Felix Mendelssohnin, Sulho Rannan, Joonas Kokkosen ja Sulo Salosen kuoroteoksia sekä kantaesittänyt kaksi liturgista perinnettä uudistavaa tilausteosta: Säde Bartlingin säveltämän ja Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman passiodraaman Samaan aikaan toisaalla sekä Kaj-Erik Gustafssonin säveltämän ja Irja Askolan sanoittaman Messu pääsiäisyönä.
”Musiikillisilla valinnoillani olen halunnut vahvistaa kuoron käyttöä liturgiassa sanoman vahvempana kannattelijana, tekstisisältöjen syventäjänä ja tulkitsijana”, Remes toteaa.
Jumalanpalveluselämän uudistumiseen tarvitaan muotoilua ja rohkeutta
Tutkintoon sisältyvässä tutkielmassaan Remes analysoi ja vertailee kuoron liturgisia tehtäviä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kahdessa viimeisimmässä kirkkokäsikirjassa ja niiden oheisaineistoissa. Molemmat tarkastelun kohteena olevat jumalanpalvelusuudistukset pyrkivät löytämään ihmisen kokemusmaailman kanssa resonoivaa jumalanpalveluksen kieltä. Molempien uudistusten yhteydessä koettiin vallitseva jumalanpalvelusmusiikki vanhahtavaksi ja kaavoihin kangistuneeksi. Aiemman kirkkokäsikirjan ihanteissa musiikki nähtiin sanomastaan nousevaksi, juhlalliseen arvokkaaksi ja kirkolliseen tyyliin sopivaksi. Jälkimmäinen uudistus puolestaan korosti musiikin sisältölähtöisyyttä ja genrerajattomuutta. Molemmat uudistukset mahdollistivat varsin runsaan musiikin käytön jumalanpalveluksessa. Viimeisin uudistus avasi kuitenkin enemmän mahdollisuuksia kuoron käytölle.
Pohtiessaan liturgisen kuoromusiikin tulevaisuutta Hanna Remes nostaa esiin rohkeuden ja muotoilun käsitteet. Näitä molempia tarvitaan hänen mukaansa jumalanpalveluselämän jatkuvaan uusiutumiseen.
”Rohkeudella tarkoitan uskallusta ajatella totutusta poikkeavalla tavalla huomioiden, että jumalanpalveluselämän tehtävänä on luoda ihmiselle tilaa kohdata Pyhä. Muotoilulla tarkoitan uskaltautumista oleellisen äärelle; pukemaan kirkon sanomaa kielelle, joka tavoittaa ja on ymmärrettävää.”
Lisätietoja
Hanna Remes
hanna.remes@uniarts.fi
Hanna Remeksen tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus (verkkotapahtuma) 20.2.2021 klo 12
Taiteellinen kokonaisuus: ”Sävelet tekevät tekstin eläväksi”: Paaston ja pääsiäisajan liturginen kuoromusiikki sanoman kannattelijana
Tutkielma: Kuoron tehtävät päiväjumalanpalveluksessa ja messussa vuosien 1968 ja 2000 kirkkokäsikirjojen ja niiden tausta-aineistojen valossa
Tutkielman esitarkastajat: TT, MuM Juhani Holma, MuT FM Martti Laitinen
Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: MuT Päivi Järviö (puheenjohtaja), MuT Jorma Hannikainen, MuT Matti Hyökki, MuT Hannu Norjanen, MuM Jani Sivén, TM Kai Vahtola
Tarkastustilaisuuden valvoja: MuT Peter Peitsalo
Tutkielman tarkastaja: TT, MuM Hannu Holma