Taidelähtöiset menetelmät vähentävät sosiaalista jännittämistä
Kuorolaulu ja improvisaatioharjoitukset vähensivät suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden esiintymisjännitystä Taideyliopiston tutkimuksessa.
Monille sosiaalinen jännittäminen aiheuttaa voimakasta stressiä ja voi estää elämästä normaalia elämää. Voimakasta sosiaalisten tilanteiden ja esiintymisen pelkoa voi hälventää taiteen keinoin, kertoo Taideyliopiston tohtorikoulutettava Eeva Siljamäki.
Siljamäki oli mukana kehittämässä taideinterventiota sosiaalisia tilanteita ja esiintymistä jännittäville yliopisto-opiskelijoille.
“Monet osallistujista hakivat apua, koska jännittivät luennolle menemistä tai ohjaajan kohtaamista. Kun meitä jännittää, vuorovaikutuksen merkitys ylikorostuu mielessämme ja alamme pelätä virheiden tekemistä ja erilaiseksi leimautumista”, Siljamäki kertoo.
Ensimmäinen positiivinen kokemus ryhmästä
Siljamäki ohjasi 14 opiskelijan kuorolaulukurssiryhmää yhdessä opiskelijoiden terveydenhoitosäätiön (the Finnish Student Health Services) psykologin ja fysioterapeutin kanssa yhden lukuvuoden ajan. Leikinomaisten harjoitusten, improvisaation, laulamisen ja keskustelujen kautta harjoiteltiin vuorovaikutusta, toisten osallistujien tukemista sekä hyväksyvää läsnäoloa ja suhtautumista virheisiin.
Siljamäki on tutkinut erityisesti improvisaatiota ja siihen liittyvää turvallista tilaa.
”Vapaaseen improvisaatioon kuuluu se, että kaikenlaiset äänet ja tekemisen tavat sallitaan ja rohkaistaan uudenlaiseen ilmaisuun”, Siljamäki jatkaa.
Tutkimushaastatteluissa osallistujat kertoivat voineensa ylittää omat rajansa ja tehdä virheitä hyväksyvässä, sallivassa ympäristössä – toisin kuin yliopistolla.
“Joillekin syntyi elämän ensimmäinen positiivinen kokemus ryhmästä. Voi siis väittää, että hyväksyvällä vuorovaikutuksella on mahdollista luoda turvallinen, virheet salliva ympäristö, jossa jännitys vähenee ja yhteenkuuluvuudentunne lisääntyy. Samalla erilaisuuden kohtaaminen mahdollistuu.”
Kuoroon osallistuminen toi muutoksen elämään
Puolen vuoden taideinterventiotutkimus on osa Eeva Siljamäen tekeillä olevaa väitöskirjaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan.
Siljamäki tutkii väitöstyössään osallistujien kokemuksia kahdessa kuorossa, joissa sosiaalisen vuorovaikutuksen laatu ohjasi toimintaa musiikillisen laadun sijaan, vaikka kuorot myös esiintyivät yleisölle. Kuoroissa vaalittiin hyväksyvää ja virheitä sallivaa oppimisilmapiiriä.
Kuorot koostuivat erilaisista taustoista tulevista aikuisista, joiden musiikillinen osaaminen vaihteli vasta-alkajasta aina ammattilaiseen. Sosiaalista jännitystä kokeville yliopisto-opiskelijoille suunnatussa kuorossa Siljamäki toimi musiikkipedagogina. Toisessa kuorossa, joka esitti vain improvisoitua musiikkia, hän oli mukana tasa-arvoisena jäsenenä.
Molemmat kuorot onnistuivat luomaan uudenlaista vuorovaikutusta, joka erottui osallistujien aiemmista kokemuksista ja johti muutokseen osallistuvien elämässä. Tutkimus tuo esiin improvisaation tärkeän roolin osana oppimista ja kasvatusta.