Pianisti Henrik Järven levytys avaa Selim Palmgrenin symbolistisen maailman
SibaRecordsin tuoreella julkaisulla ”Selim Palmgren – Resonance” pianisti Henrik Järvi lähestyy Palmgrenia säveltäjänä, jonka musiikki rakentuu hetkessä, resonanssissa ja esityksen sisäisessä ajassa.
Selim Palmgren (1878–1951) tunnetaan suomalaisen pianomusiikin uranuurtajana, mutta hänen musiikkinsa symbolistinen herkkyys, improvisatorisuus ja esityksellinen vapaus ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Sibelius-Akatemian äänitesarjassa julkaistava levy avaa uuden näkökulman Palmgreniin kokoamalla yhteen harvemmin kuultuja teoksia ja ensilevytyksiä. Ohjelma kulkee varhaisten teosten symbolistisesta sisäisyydestä kohti 1920-luvun improvisatorista vapautta ja edelleen myöhäiskauden kirkastunutta ilmaisua.
”Palmgrenia on usein kutsuttu impressionistiksi, mutta minulle hänen musiikkinsa avautuu ennen kaikkea symbolismin, resonanssin ja esityksessä syntyvän vapauden kautta”, Järvi sanoo.
”Halusin rakentaa levystä kokonaisuuden, jossa Palmgrenin musiikki alkaa vähitellen avautua sisältäpäin. Samalla kuulija voi kulkea hänen säveltäjäuransa eri vaiheiden läpi”, Järvi kuvaa.
Yö, vesi ja sisäinen maailma
Palmgrenin musiikissa toistuvat yö, vesi, muistot, varjot ja hiljaiset siirtymät. Musiikki ei pyri kuvaamaan ulkoista maailmaa realistisesti, vaan rakentaa tunnelmia ja sisäisiä tiloja, jotka jäävät hetkellisesti leijumaan kuulijan mieleen.
Levytys nostaa esiin myös Palmgrenin yhteydet aikansa taiteeseen. Hänen sävellyksissään kaikuvat esimerkiksi Torsten Wasastjernan ja Ellen Thesleffin symbolistiset maisemat sekä K. A. Tavaststjernan ja Heinrich Heinen runous.
Järven mukaan juuri symbolistinen näkökulma avaa Palmgrenin musiikista puolen, joka on jäänyt suomalaisessa vastaanotossa pitkälti varjoon.
Palmgren ja eurooppalainen traditio
Vaikka Palmgren mielletään usein kansalliseksi säveltäjäksi, hänen pianistinen ajattelunsa rakentui vahvasti eurooppalaisten traditioiden varaan. Hänen opettajiinsa Helsingissä kuuluivat Henryk Melcer-Szczawiński, Walter Petzet ja Karl Ekman. Myöhemmin Palmgren opiskeli Ferruccio Busonin johdolla Weimarissa ja Berliinissä.
Busonille sävellys ei ollut suljettu objekti vaan jatkuvasti elävä idea, joka saattoi ilmetä eri versioina, sovituksina ja esityksinä. Järven mukaan sama ajatus kuuluu myös Palmgrenin musiikissa: teos ei ole valmis vastaus vaan lähtökohta uusille tulkinnoille.
Levyn päättävä Franz Lisztin Invocation palauttaa Palmgrenin siihen romantiikan ajan säveltäjä-esittäjätraditioon, jossa sävellys nähtiin avoimena ja jatkuvasti muotoutuvana tapahtumana.
”Palmgren ei ole vain historiallinen hahmo tai suomalainen erikoisuus. Hänen musiikkinsa puhuttelee edelleen juuri herkkyydellään, hengittävyydellään ja tavallaan jättää jotakin aina avoimeksi”, Järvi sanoo.
Henrik Järvi viimeistelee taiteellista tohtoritutkintoaan Sibelius-Akatemiassa Selim Palmgrenin pianotuotannosta. Hänen tutkimuksensa tarkastelee Palmgrenin musiikkia resonanssin, improvisatorisuuden ja esityksellisen ajan näkökulmista. Tutustu Henrik Järven kotisivuihin
Lisätiedot
Pauli Raitakari
pauli.raitakari@uniarts.fi
Selim Palmgren: Resonance
- Henrik Järvi, piano
- Äänitys: Järvenpää-talo, 1.–2.12.2025
- Äänitys, editointi ja masterointi: Enno Mäemets
- Taiteellinen tuottaja: Viive Mäemets
- Pianoteknikko: Matti Kyllönen
- Valokuvaus: Nils Sandman
- SibaRecords-tuotanto: Pauli Raitakari
SibaRecords SRDG-1034, EAN 6430037170430, © & ℗ 2026 SibaRecords