Väitöstutkimus: Kielitietoinen kuoro voi olla enemmän kuin musiikkiharrastus
Johanna Lehtinen-Schnabel osoittaa väitöstutkimuksessaan, että kielitietoinen kuorotoiminta voi tukea paitsi suomen kielen oppimista, myös yhteiskunnallista osallisuutta, yhteisöön kiinnittymistä ja aktiivista kansalaisuutta. Tutkimus haastaa perinteisiä käsityksiä kuorolaulusta ja avaa uudenlaisia näkökulmia siihen, miten taiteella voidaan vastata nyky-yhteiskunnan haasteisiin.
Taidetta, kieltä ja yhteisöllisyyttä
Lehtinen-Schnabel tarkasteli tutkimuksessaan monikielisiä ja kulttuurienvälisiä kuoroja, joissa suomen kielen oppiminen on integroitu osaksi kuorotoimintaa kuorolaisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Tutkimukseen osallistui kaksi kuoroa pääkaupunkiseudulta. Kuorolaiset olivat Suomeen aikuisina muuttaneita ihmisiä hyvin erilaisista kieli-, koulutus- ja musiikkitaustoista, ja yhdessä kuorossa puhuttiin yli 20 eri kieltä.
Kielitietoiseen kuorotoimintaan liittyykin monin tavoin myös eri kielten ja kulttuurien välisen dialogin edistäminen. Kommunikoinnissa ja oppimisen tukena hyödynnetään eri kieliä ja kehollisen ilmaisun muotoja kuten eleitä ja liikettä. Ääntämistä ja kuulemista, puhekielen käyttöä ja vuorovaikutusta kehitetään musiikin avulla esimerkiksi improvisoimalla, sanoituksia työstämällä, kuorolaisten omia lauluja jakamalla sekä leikkimällä sanoilla, äänteillä ja rytmeillä.
Kuorolaulu rakentaa sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä ja kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta. Lehtinen-Schnabel havaitsi väitöstutkimuksessaan, että kielitietoinen kuorotoiminta myös vahvistaa rohkeutta käyttää kieltä, tukee puhutun kielen fonologisia prosesseja ja tuottamista ja tarjoaa merkityksellisiä mahdollisuuksia harjoitella uutta kieltä turvallisessa ja motivoivassa ympäristössä.
”Kuorotoiminta voi myös toimia paljon laajempana yhteiskunnallisena tilana kuin yleensä ajatellaan. Se ei ole ainoastaan paikka tehdä musiikkia, vaan myös paikka kohdata muita ihmisiäja rakentaa osallisuutta laajemminkin”, Lehtinen-Schnabel toteaa.
Tutkimus haastaa käsityksiä taiteen tehtävästä
Lehtinen-Schnabelin väitöstutkimuksen keskeinen havainto on, että taiteellisella toiminnalla voi olla yhtä aikaa useita eri tehtäviä: kuoro voi olla yhtä aikaa sekä taiteellinen yhteisö, oppimisympäristö että sosiaalinen kohtaamispaikka.
Tutkimus nostaa esiin ylialaisen eli transdisciplinäärisen toimintatavan merkityksen. Tällöin musiikin, kielen oppimisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden kysymyksiä ei tarkastella erillisinä, vaan toisiinsa kietoutuvina ilmiöinä.
”Taide voi olla aktiivinen osa yhteiskunnan kehittämistä. Samalla se haastaa pohtimaan uudelleen sitä, mitä musiikin ammatillisuus ja musiikkikasvatus voivat tämän päivän maailmassa tarkoittaa.”
Kohti kestävämpiä ja saavutettavampia taidekäytäntöjä
Lehtinen-Schnabelin tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia siihen, miten taide ja kulttuuri voivat vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.
Monikieliset kuorot osoittavat, että osallistumisen esteitä voidaan purkaa ja taidetoimintaa kehittää aiempaa saavutettavammaksi. Samalla ne tarjoavat mallin siitä, kuinka taide voi tukea yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta.
Tutkimus laajentaa ymmärrystä musiikkikasvatuksesta osana yhteiskunnallista muutosta ja kestävämpien tulevaisuuksien rakentamista.
Väitöstilaisuus
Musiikkikasvatuksen alaan kuuluva Johanna Lehtinen-Schnabelin väitöstutkimus Kielitietoiset kuorot ylialaisuuden (transdisciplinarity) [JL3] rakentajina: toimintateoreettinen ja systeemitietoinen tarkastelu musiikkikasvatuksesta yhteiskunnallisen kestävyyden edistämisessä tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 10.10.2926 klo 12. Katso tilaisuuden tarkemmat tiedot