Kahdeksasluokkalaiset ovat vaativa taideyleisö, mutta Taidetestaajat-hanke koetaan tärkeänä
Ikäluokan tuominen taiteen pariin ei yksinään vielä riitä. Tarvitaan myös taidevierailuun liittyvää taidekasvatusta, jotta uusi ja vieras taide avautuu murrosikäisille, toteaa Taidetestaajat-hanketta tutkiva Tarja Pääjoki Taideyliopistosta.
Suomen kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin Taidetestaajat-hanke on vienyt vuodesta 2016 kolme ikäluokkaa peruskoulun kahdeksasluokkalaisia taidelaitoksiin. 20 miljoonan euron Taidetestaajat on Suomen kulttuurirahaston historian mittavin hanke, joka tavoittaa lähes 200 000 ihmistä.
Kunnianhimoisen hankkeen tavoitteena on ollut saada nuoret kokemaan taidetta, myös sellaista, johon heillä ei aiemmin ole ollut kosketusta.
Hanketta tutkivan Tarja Pääjoen mukaan rahastojen tavoite on täyttynyt erinomaisesti, sillä melkein kaikki suomalaiset kahdeksasluokkalaiset ovat päässeet taidevierailulle. Se ei kuitenkaan vielä takaa, että taide tekisi nuoriin vaikutuksen.
”Jotta taide koskettaisi, tarvitaan ammattitaitoista motivointia ja johdattelua teosten äärelle. Taiteen saavutettavuus on laajempi asia kuin taiteiden saatavilla olo, ja kytkeytyy mahdollisuuksiin saada taidekasvatusta.”
Taidekasvatuksen laatua tulee kehittää
Taidelaitosten ja koulujen yhteistyön ongelmakohta näyttäisi olevan nuorten valmistelu taideretkeä varten.
Taidelaitosten kouluille tekemissä ennakkomateriaaleissa näkyy Pääjoen mukaan se, etteivät ammattilaiset ole osanneet asettua kokemattomien kävijöiden asemaan.
”Sekä oppilaat että opettajat saattoivat olla aloittelijoita taiteen kokijoina. Erityisesti opettajien motivointi uupui ennakkomateriaaleista.”
Taidetoimijat kertoivatkin, ettei heillä aina ollut tarpeeksi tietoa koulujen tarpeista. Taidelaitosten yleisötyön resurssit ja taidekasvatuksen laatu ovat tutkijan mielestä tärkeä kehittämiskohde.
Taidevierailut osaksi opetussuunnitelmaa
Koska toiminta oli uutta myös kouluille, ymmärrys siitä, miten taide-elämys syntyy ja miten sitä voi tukea, ei ollut niille itsestään selvä.
”Kouluissa ei ollut tehty ennakkotehtäviä eikä oppilaita valmisteltu vierailuun tai teoksiin tarpeeksi. Monet opettajat kokivatkin tehtäväkseen vain itse retken toteuttamisen.”
Koulut ja opettajat ovat mieltäneet itsensä enemmän asiakkaiksi kuin yhteistyökumppaneiksi, Pääjoki sanoo.
Hän ehdottaa, että taidevierailut kytkettäisiin jatkossa opetussuunnitelmaan.
”Oppimistavoitteita on tällöin mahdollista asettaa siten, että taide-elämystä tuetaan ja taiteen mahdollisuudet laaja-alaisessa oppimisessa voivat toteutua.”
Arvokas, mutta haastava yleisö
Pääjoen tutkimuksen mukaan suurin osa sekä kulttuurin että koulun ammattilaisista kokee, että vaikka kahdeksasluokkalaiset ovat haastava yleisö, juuri heidän tavoittamisensa on arvokasta.
”Jotkut ammattilaisista pitivät tätä ikäryhmää liiankin vaikeana. Myös opettajia pelotti etukäteen, että nuoret eivät ehkä osaa käyttäytyä, mutta pelko osoittautui yleensä turhaksi. Taidelaitokset näkivät vaivaa oppilaiden erityistarpeiden huomioimisessa”, Pääjoki sanoo.
Sekä koulut että taidetoimijat pitävät hanketta tärkeänä ja toivoivat sille jatkoa kuluvan kauden jälkeen. Yläkoulut tekevät vähemmän retkiä kuin alakoulut, ja resurssit retkeilyyn ovat kuntakohtaisia. Kunnilla, joissa on vähäisesti kulttuuritarjontaa, ei myöskään ole varaa koululaisten retkiin.
Osa kouluryhmistä joutui matkustamaan pitkäänkin päästäkseen taide-elämyksen äärelle. Tämä herätti kritiikkiä muun muassa ekologisista syistä.
”Alueellisia vierailuja arvostettiin enemmän kuin pääkaupunkiin suuntautuvia”, Pääjoki kertoo.
Koulujen ja taidelaitosten yhteistyö Taidetestaajat-hankkeessa: Onnistumisia, haasteita ja kehittämisehdotuksia -tutkimuksen tilaaja on Suomen kulttuurirahasto ja toteuttaja Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus (CERADA). Taidetestaajat-hankkeen toteuttaa Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto. Sen valmistelu tapahtui yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Suomen kuntaliiton ja Suomen Rehtorit ry:n kanssa.