Ilmainen harrastus kaikille lapsille osana koulupäivää – Tutkimus ja yhteistyö vaikuttivat uuden Suomen mallin syntyyn
Tulevaisuudessa kaikilla suomalaislapsilla on mahdollisuus valtion rahoittamaan harrastukseen koulupäivän aikana. Saavutuksen taustalla on tutkijoiden ja kulttuuriorganisaatioiden sitkeä yhteistyö unelman toteuttamiseksi.
Suomen hallitus varaa kymmenen miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 14,5 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2021 eteenpäin Suomen mallin toteuttamiseen. Mallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen takaamalla kaikille mieleinen ja ilmainen harrastus joko koulua ennen tai sen jälkeen.
Suomen mallissa yhdistyy lasten ja nuorten kuuleminen, olemassa olevien hyvien käytäntöjen koordinaatio ja yhteistyö koulujen ja harrastusten tarjoajien välillä. Suomen malli on tarkoitus saada osaksi kuntien pysyvää toimintaa.
Suuri vaikutus lasten ja nuorten hyvinvoinnille
Suomen malli perustuu pitkälti Taideyliopiston ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton perustaman Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion työlle. Observatorion yhteistyöverkosto koostuu yliopistoista ja muista kulttuurialan toimijoista.
Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio on toiminnassaan aktiivisesti korostanut, että onnistuessaan valtakunnallisella harrastamisen mallilla voi olla paljon merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Se on tuonut esille tasapuolisten harrastusmahdollisuuksien, mieluisan ja lapsilähtöisen harrastamisen sekä harrastustoiminnan pedagogisen laadun tärkeyttä kannanotoissaan.
Observatorio on muun muassa ehdottanut, että jokaiselle lapselle taataan yhtäläiset mahdollisuudet harrastustoimintaan koulun yhteydessä siten, että lapsella on mahdollisuus tutustua erilaisiin harrastuksiin ja löytää niistä itselleen sopivia ja kiinnostavia harrastuksia esimerkiksi taiteen ja liikunnan alueilta.
Kaikki lähtee tutkimuksesta
Kaiken tämän takana on kuitenkin tutkimus. Suuren osan siitä on toteuttanut professori Eeva Anttila tutkijaryhmänsä kanssa ArtsEqualissa, joka on Suomen historian suurin taiteen tutkimuksen tutkimushanke.
Anttila on tutkinut laajasti taiteen vaikutuksia lapsiin osana koulupäivää. Yhdessä Arts@School -tutkimusryhmänsä kanssa Anttila on tehnyt tutkimuspohjaisia toimenpide-ehdotuksia päätöksentekijöille yhteiskunnan eri tasoilla.
Yhdessä toimenpidesuosituksessa tutkijat ehdottavat, että peruskoulu pitäisi nähdä Suomen suurimpana kulttuurikeskuksena, jossa korkeatasoista ja monipuolista taide- ja kulttuurikasvatusta on saatavilla kaikille.
Anttilan ja hänen ryhmänsä mukaan lukuisat tutkimukset osoittavat, että kulttuuri- ja taidekasvatus vahvistavat lasten ja nuorten kulttuurista pääomaa ja tukevat heidät kykyään osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan.
Kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa
”On suuri ilo huomata, että tutkimuspohjaiset toimenpidesuosituksemme ja yhteistyömme huolellisesti valittujen vuorovaikutuskumppanien kanssa tuottavat konkreettisia tuloksia. Ne tekevät yhteiskunnasta tasa-arvoisemman, luovemman ja paremminvoivan”, sanoo ArtsEqual-hankkeen varajohtaja Kai Lehikoinen, joka myös johtaa Taideyliopiston taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADAA.
Vuonna 2017 perustetun Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion muodostavat Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskus (Center for Educational Research and Academic Development in the Arts) ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ry sekä yhteistyökumppanit, joita tällä hetkellä ovat Aalto-yliopiston Taiteen laitos, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Haukkalan säätiö, Taiteen perusopetusliitto, Kansalaisopistojen liitto ja Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee observatorion toimintaa.
Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual-hanke tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto.