Pessi Parviainen: Sanasta ’musiikki’ voisi luopua
Pyhä lehmä -palstallamme kumotaan vääriä totuuksia. Tällä kertaa vuorossa on väite ”sanasta ’musiikki’ ei voi luopua”, jota ruotii äänitaiteilija, tutkija Pessi Parviainen.
”Jos emme kutsuisi mitään musiikiksi, se vapauttaisi meidät käsitteen mukanaan tuomasta taakasta ja vapauttaisi luovuutemme. Käsitteet vaikuttavat ajatteluun ja tekemiseen. Kuka vain voi soittaa tai laulaa, eikä tarvitse olla muusikko tehdäkseen niin. Mielestäni taiteellista toimintaa koskeva diskurssi hyötyisi suuresti, jos siinä vältettäisiin dogmaattisten käsitteiden, kuten musiikin, käyttöä.
Taiteellista tutkimusta tarvitaan juuri silloin, kun taiteen tekemisessä on asioita, joille pitää löytää sanoja. Soitto ja laulu tapahtuvat ihmisten keskellä, osana yhteiskuntaa, eikä niiden pitäisi sulkeutua erilliseen, tehottomaan taiteen linnakkeeseensa. Monenlainen luovuus kuuluu osaksi yhteisöä ja yritysmaailmaa.
Taidekäsityksemme ja tapamme sanallistaa taidetta muokkaavat ajatteluamme. Kreikkalainen muusaa tarkoittava sana, josta musiikki on johdettu, on alun perin uskonnollinen käsite. Sen sijaan muinaishepreassa, jolla Raamatun vanha testamentti kirjoitettiin, ei ole musiikki-sanaa. Muinaishepreassa on sen sijaan lukuisia konkreettisia sanoja, kuten soitto ja laulu, jotka eivät arvota äänen tuottamista. Emme voi poistaa kieleen liittyviä kulttuurisia ja käsitehistoriallisia merkityksiä, mutta voimme tulla niistä tietoisiksi.”
Pessi Parviainen
Äänitaiteilija ja tutkija, joka väitteli Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta lokakuussa.
Juttu ilmestyi alun perin Taideyliopiston Issue X -liitteessä joulukuun Image-lehden välissä. Juttu on lyhennelmä Päivi Brinkin kirjoittamasta Parviaisen pitemmästä haastattelusta.