Uusi tutkimuksen vararehtori haluaa lisää aikaa ydintoiminnalle
Teemu Leinonen haluaa nostaa väitöstutkijoiden asemaa ja määritellä tarkemmat tutkimusalat. Tutkimuksen osallistumista keskusteluun globaalien kriisien ratkaisemiseksi hän pitää keskeisenä osana tutkimuksen visiota.
Teemu Leinonen aloitti kautensa Taideyliopiston tutkimuksesta ja tohtorikoulutuksesta vastaavana vararehtorina huhtikuun alussa. Innostuneen oloiselle Leinoselle on kertynyt kehittämisajatuksia jo sen verran paljon, että hänen pitää miettiä, miten panna ne järjestykseen ja mistä aloittaa.
Yksi esimerkki on väitöstutkijoiden asema ja hyvinvointi.
”Haluan nostaa väitöstutkijoiden näkyvyyttä ja merkittävyyttä. Olemme yliopisto ja tutkimus ja tohtorikoulutus on ydintoimintaamme. Koen, että meillä on tässä resurssi, jota voimme hyödyntää paremmin.”
Leinonen ei pidä siitä, että väitöstutkijoista puhutaan tohtoriopiskelijoina ja hän toivoo, että nimitys yhtenäistettäisiin. Samalla hän on myös tietoinen ja sensitiivinen sille, että eri puolella Taideyliopistoa tohtoroitumisesta puhutaan eri tavoin ja että sille on syynsä.
Leinonen uskoo, että selkeyttämällä käytäntöjä ja yksinkertaistamalla toimintaa, saadaan lisää aikaa ydintoiminnalle.
”Kun käytännöt ja opetussuunnitelmat ovat yhtenäisiä, jää enemmän aikaa väitöstutkijoiden ohjaukseen ja ohjaajien omaan tutkimukseen.”
Maailman rakentaminen tutkimuksellisin keinoin
Leinonen arvostaa Taideyliopistossa jo tehtävää tutkimusta, eikä halua puuttua tutkimuksen sisältöihin.
”On hyvä, että meillä tehdään myös perinteistä humanistista tutkimusta taiteellisen tutkimuksen rinnalla ja hienoa, että meillä on syvälle ja pitkälle menevää tutkimusta vakiintuneista aihepiireistä.”
Hän haluaisi kuitenkin määritellä tutkimusalat.
“Kun määrittelemme vähän tarkemmin tutkimusalamme, mukaan lukien taiteen alat, joilla tutkimusta teemme, pystymme paremmin viestimään työmme merkitystä yhteiskunnallisesti ja globaalisti.”
Leinosen visio hänen vararehtorin kaudelleen mukailee yliopiston strategiaa:
“Haluan, että Taideyliopiston tutkimustoiminta osaltaan rakentaa ei vain suomalaista yhteiskuntaa vaan myös koko universumia osallistuen taiteen ja tutkimuksen keinoin keskusteluun globaaleista ongelmista — niin ekokriisistä eriarvoisuuden ja polarisaation kysymyksiin kuin kysymyksiin ihmisoikeuksista ja teknologisesta murroksesta.”
Tutkimuskohteina teknologiat, jotka palvelevat hyvää elämää
Ennen vararehtorin pestiään Leinonen työskenteli Aalto-yliopistossa uuden median muotoilun ja oppimisen professorina. Tässä tehtävässä hän on johtanut oppimisympäristöjen tutkimusryhmää. Leinonen on toiminut lisäksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkimuksesta vastaavana varadekaanina vuosina 2014–2017.
Leinosen tutkimus sijoittuu leikkauspisteeseen, jossa kohtaavat muotoilu, uudet teknologiat, luovuus ja taide sekä kasvatustieteet.
“Tutkiessani ja kehittäessäni uusia teknologioita ja niiden käyttötapoja olen halunnut lähestyä niitä juuri koko ihmiskunnan henkisen kehityksen näkökulmasta. Jonkinlainen suuri kysymys tässä on ollut, millaisia olisivat teknologiat, jotka palvelevat sivistystä ja hyvää elämää.”
Leinosen ajatuksia oppimisesta, hyvästä elämästä, taiteesta ja kulttuurista voi lukea lisää hänen viimeisestä kirjastaan Hyvän oppimisen tilat.