Visiting Professor Mira Schor: Naistaiteilija on aina joko liian nuori tai ei vielä tarpeeksi kuollut
Newyorkilainen Mira Schor on pitkän linjan kuvataiteilija, feministi ja kriitikko. Hänen mukaansa maailma on edelleen erilainen nais- ja miestaiteilijoille.
Mira Schor kertoo anekdootin yhdysvaltalaistaiteilija Carmen Herrerasta.
”Herrera oli taiteilijana melko tuntematon, kun hänelle muutama vuosi sitten tarjottiin näyttelyä Whitney Museumissa. Hän oli silloin 99-vuotias. Herreralle sanottiin, että hän voi valita: joko odottaa vuoden ja saa pienemmän näyttelyn, tai odottaa kaksi vuotta ja saa isomman näyttelyn. No, hän valitsi sen pienemmän. Ja ehti vielä elää siihen asti.”
Mira Schor, 69, on newyorkilainen kuvataiteilija, feministi, kriitikko ja opettaja, joka luennoi ja opetti syksyllä 2019 Helsingissä Kuvataideakatemian Visiting Professor -ohjelmassa. Schor tunnetaan feministisestä maalaus- ja tekstitaiteestaan, piirroksistaan ja kirjoistaan, kuten vuonna 2010 ilmestyneestä A Decade of Negative Thinking: Essays on Art, Politics, and Daily Life.
Anekdootti Carmen Herrerasta kuvaa naisen asemaa maalaustaiteen kentällä Yhdysvalloissa, ja jatkuu Schorin pari vuotta sitten kuulemalla kuvauksella naistaiteilijan kolmesta iästä:
”Nuori ja alasti – vielä liian nuori – ei vielä tarpeeksi kuollut. Itse olen kahden viimeisen välissä, vielä liian nuori mutta en vielä tarpeeksi kuollut”, Schor sanoo ja nauraa.
Tosiasiassa Schor on tällä hetkellä haluttu taiteilija ja puhuja, jolla on vientiä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Ennen Helsinkiä Schor pysähtyy puhumaan Pariisin FIAC-nykytaidemessuilla, missä hänen teoksiaan on esillä, ja ensi vuonna hänellä on näyttelyt muun muassa Zürichissä ja Berliinissä.
Feministi nuoresta asti
Mira Schor syntyi Puolasta Pariisin kautta Yhdysvaltoihin emigroituneeseen taiteilijaperheeseen vuonna 1950. Vastaus kysymykseen siitä, miten hänestä tuli feministi, alkaa lapsuudesta.
”Olin fiksu ja taiteellinen tyttö. Mutta aistin ettei se ollut sitä mistä naisia arvostettiin. Heidän odotettiin ensi sijassa menevän naimisiin ja tulevan äideiksi. En tuntenut ketään uranaista.”
Äiti Resia Schor oli taiteilija, mutta hänkin oli kotona. Taiteilijaisä Ilya Schorin ura oli etusijalla.
Kun Mira Schor oli yksitoista, isä kuoli.
”Näin läheltä, miten huonosti yhteiskunta kohteli naista, jota ei enää suojellut arvostetun miehen vaimon rooli. Mutta äitini selvisi siitä kehittämällä omaa taidettaan uuteen suuntaan. Hän ei mennyt uusiin naimisiin vaan säilytti itsenäisyytensä.”
Schorin ollessa teini-ikäinen hänen vanhempi sisarensa, feministiteoreetikko ja tutkija Naomi Schor, oli mukana kiihkeää toisen aallon alkua eläneessä feministisessä liikkeessä, joka pian imaisi Mira Schorinkin mukaansa.
Vuonna 1971 hän aloitti taideopinnot Californian Institute of the Artsissa.
”CalArtsissa oli alkamassa feministinen koulutusohjelma, jota vetivät Judy Chicago ja Miriam Schapiro. Oli valittava, haluanko olla ’in or out’, mukana vai ulkona. Valitsin mukana olon. Niin minusta tuli virallisesti feministi.”
Naisen arvo on yhteydessä ikään
Kun Schor nuorena kolusi New Yorkin taidemuseoita, naistaiteilijoiden töitä ei niissä näkynyt.
”Oli Helen Frankenthaler ja Georgia O’Keeffe, ja siinä se sitten olikin. Menestyneitä naistaiteilijoita oli ehkä kaksi tai kolme.”
Nykyään tilanne on toinen. Kaikissa museonäyttelyissä on mukana naisia, ja naistaiteilijoiden on mahdollista luoda ammattiuraa siinä missä miestenkin. Schorin mukaan maailma on silti yhä erilainen nais- ja miestaiteilijoille.
Yksi erityisesti nuorten kohtaamista ongelmista on naisopiskelijoiden kokema seksuaalinen häirintä, josta tekijät edelleen pääsevät usein ilman seuraamuksia. Toinen on Schorin mukaan se, mitä naistaiteilijoille tapahtuu ensimmäisen menestyksen aallon jälkeen.
”Saatat valmistua, saada näyttelyitä, menestystä, nimeä, teoksia myytyä. Mutta kun alat olla 35, 40, kiinnostus yhtäkkiä lakkaa.”
Naistaiteilijan arvo on edelleen yhteydessä hänen ikäänsä ja ulkonäköönsä, siihen miten häntä voidaan käyttää, Schor sanoo.
Seuraava tilaisuus luoda uraa tulee tyypillisesti ”kuoleman kynnyksellä”, jolloin naistaiteilija niin sanotusti löydetään uudelleen.
”On epäreilua, ettei voi tehdä uraansa täysillä nelikymppisenä, kun on vielä fyysisesti voimissaan ja monin tavoin yhteydessä maailmaan”, Schor sanoo.
Schor itse sen sijaan vaikuttaa olevan hyvinkin energinen, voimissaan ja yhteydessä maailmaan. Helsingin luennoillaan 22. lokakuuta 2019 hän kertoi omasta työstään ja taustastaan, häneen vaikuttaneista feministiteoreetikoista, postmodernista maalaustaiteen kritiikistä, mutta myös muun muassa Instagramin merkityksestä taiteesta kirjoittamiselle.
Teksti: Silja Ylitalo
Open Lecture: Mira Schor: The Self, The Work, The World
22.10.2019 klo 10–12, Auditorio 1, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Haapaniemenkatu 6
In English.
The lecture is part of the Feminisms and Painting -lecture series and is open to public.