Tutustu taiteilijaan: Kirill Kozlovski
Pianisti, cembalisti ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kamaripianistilehtori Kirill Kozlovski esiintyy 23.11. Soiva kieli -laulusarjan konsertissa. Tässä haastattelussa Kozlovski kertoo, miten taide voi vaikuttaa yhteiskuntaan, millaisia neuvoja hän antaisi 15-vuotiaalle itselleen ja mihin kuulijan kannattaa kiinnittää huomiota tulevassa konsertissa.
Kuka olet, mistä tulet ja mitä teet Taideyliopistossa?
Olen Kirill Kozlovski, pianisti, cembalisti; toimin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kamaripianistilehtorina. Olen syntynyt Valko-Venäjällä, muutin Suomeen reilut kaksikymmentä vuotta sitten. Taideyliopistossa kamaripianistitoiminnan lisäksi opetan myös liediä, pianoa ja kamarimusiikkia.
Koetko, että sinulla on Sibelius-Akatemian puitteissa mahdollisuus tehdä kantaanottavaa, tulevaisuuteen katsovaa musiikkia? Kannustetaanko sinua siihen?
En koe, että musiikki voi katsoa tulevaisuuteen – eikä menneisyyteenkään. Musiikki on mielestäni olemassa vain ja ainoastaan nykyhetkessä, vain silloin, kun se soi, fyysisesti tai kuviteltuna – muusikon ja kuulijan vuorovaikutuksena. Tiedämme myös musiikin historiasta, että suurin osa julistetuista yrityksistä tehdä ”tulevaisuuden musiikkia” ovat jääneet unholaan varsin nopeasti. Joten silloin, kun joku alkaa puhua tulevaisuuden musiikista tai väittämään tietävänsä asiasta jotain, alan huolestua ko. henkilön joko yleissivistyksestä tai joskus jopa henkisestä tasapainosta ja mielenterveydestä.
Minkä neuvon antaisit 15-vuotiaalle itsellesi?
Aika monta neuvoa! Harjoittele enemmän. Soita enemmän nykymusiikkia, soita enemmän barokkimusiikkia. Mene ranskan kielen kurssille ASAP. Pysy kaukana besserwissereistä ja snobeista, älä usko ihmisiä, jotka ovat 100% varmoja omista mielipiteistään. Jos olet eksynyt, pyydä rohkeammin apua muilta – mutta muista, että vain sinä tiedät, mikä on sinulle parasta. Ja niin edelleen…
Mihin kuulijan kannattaa kiinnittää erityishuomiota tulevassa Soiva kieli -konsertissa?
Kuulijan kannattaa pitää mieli avoimena ja olla rehellinen itselleen. Turha odottaa, että kaikki konsertin numerot tekevät yhtä suuren vaikutuksen. Ja ehkä kannattaa käyttää se viisitoista minuuttia ennen konsertin alkua viisaasti ja vilkaista laulujen suomennokset, ettei tarvitse konsertin aikana olla koko ajan liimattuna käsiohjelmaan.
Miten taide/musiikki voi mielestäsi vaikuttaa yhteiskuntaan?
Uskon, että taiteella on monta mahdollista funktiota, ja yleisöllä on niiden funktioiden määrittelyssä paljon enemmän päätösvaltaa, kuin itse muusikoilla. Yhdestä asiasta olen kuitenkin varma: ilman taidetta elämämme on huomattavasti köyhempää – riippumatta siitä, puhutaanko me taiteen koulutuksellisesta, viihteellisestä tai vaikkapa rituaalisesta funktiosta. Näen myös sen monifunktionaalisuuden taiteen vahvuutena: jos joku kuuntelee Bachin kantaatteja vessamusiikkina tai käyttää Antti Tuiskun tuotantoa meditaatioharjoituksissa, se vain todistaa, että taidetta oikeasti tarvitaan ja yleisö määrittele itse omia taiteen tarpeitaan.
Kuka on suurin idolisi?
Hankala kysymys. Tuskin pystyisin enää tässä keski-iän vaiheessa yksiselitteisesti fanittaa ketään. Mutta on toki olemassa yksittäiset teot, uraratkaisut, joita syvästi kunnioitan. Ehkä voin silti mainita yhden ihmisen, joka on aikoina tehnyt minuun todella suuren vaikutuksen omalla urallaan, olemuksellaan ja elämänfilosofiallaan – Jorma Hynninen.