Esitysdramaturgian maisteriopiskelija: Olen saanut tehdä todella käytännönläheisiä töitä, mutta päässyt myös uppoutumaan teoriaan

Lue Per Ehrströmin haastattelu.

Opiskelija istuu ja katsoo kameraan
Laura Malmivaara

Kuka olet ja miten päädyit opiskelemaan Taideyliopistoon?

Olen Per Ehrström ja koulutukseltani näyttelijä. Opiskelen esitysdramaturgian maisteriopintoja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, josta valmistuin näyttelijäksi ruotsinkieliseltä puolelta vuonna 2011. Olin ollut enimmäkseen laitosteattereissa töissä ja olin kyllästynyt siihen, etten voinut vaikuttaa niihin sisältöihin ja rakenteisiin, joihin otin osaa näyttelijänä. Minua myös kiinnosti kollektiiviset toimintatavat. Tulin miettineeksi yhä enemmän sitä, miten kaikki esityksen valmistumiseen liittyvät osa-alueet tulisivat paremmin esille ja miten mahdollistaa sen, että kaikilla olisi toimijuus esityksen teossa. Ajattelin, että ED:n (esitysdramaturgian) opinnoissa olisi mahdollisuus tutkia kollektiivisia työtapoja.

Millaista opiskelu on ollut?

Verrattuna näyttelijänopintoihin nykyiset opinnot ovat tuntuneet erilaisilta siksi, että olen jo työskennellyt jonkin verran alalla. On ollut mukavaa olla paikassa, jossa on mahdollisuus ajatella toisin, unelmoida ja saada uusia näkökulmia siihen, mitä oma ammatti voisi pitää sisällään. Se, että on tavallaan käynyt läpi jo yhden kierroksen antaa mahdollisuuden keskittyä asioihin, jotka aidosti kiinnostavat. On ollut helppoa valita ja myös poisvalita asioita. Dramaturgian koulutusohjelmassa keskustellaan paljon mutta opintoihin kuuluu myös paljon itsenäistä työskentelyä. Olen arvostanut täällä vallitsevaa keskustelutapaa, joka on sallivaa, mutta silti pyrkii siihen, että ollaan konkreettisia ja tarkkoja.

Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia kursseja tai projekteja opintojesi aikana?

Tietysti kaikki esitysproduktiot. Vaikka ne ovat olleet haastavia, ne silti ovat olleet todella opettavaisia. Kaikista opettavaisimpina olen pitänyt niitä keskusteluita, jotka liittyvät produktiossa tehtäviin valintoihin ja teksteihin. Asiat ovat jäsentyneet yleensä keskusteluissa ja ne ovat jalostuneet myöhemmin kirjoittaessa.

Mikä on opiskelussa parasta?

Keskustelut, monipuolisuus, sekä laaja ja hyvä tarjonta. Olen saanut tehdä todella käytännönläheisiä töitä, mutta päässyt myös uppoutumaan teoriaan.

Mikä on ollut opiskelussa haastavinta?

Aikatauluhaasteet: koulun, työn ja muun elämän tasapainottaminen. Myös teorian ymmärtäminen, omaksuminen ja soveltaminen, ja vielä suomeksi (äidinkieleni on ruotsi), on ollut pitkä ja monimutkainen tie.

Minkä vinkin antaisit tuleville hakijoille?

Kun itse hain en tiennyt miten laajasti dramaturgiaa voi ajatella. Luulen, että riippumatta taustastasi dramaturgian koulutusohjelma voi tarjota kiinnostavia näkökulmia omaan työhösi ja dramaturgiseen ajatteluusi laajemmin.