Arts Management -opiskelija taiteen arvon ja merkityksen äärellä

Lue Jenni Pekkarisen haastattelu.

Jenni Pekkarinen
Riikka Hänninen Arts Management -opiskelija Jenni Pekkarinen

Kuka olet ja miten päädyit opiskelemaan Taideyliopistoon?

Olen Jenni Pekkarinen, kulttuurituottaja ja Arts Management -maisteriopiskelija. Ennen Arts Management -opintojani olin työskennellyt monenlaisissa tehtävissä ja projekteissa taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-aloilla.

Jatko-opinnot olivat olleet mielessäni jo pitkään, sillä halusin kehittää osaamistani ja ymmärrystäni ja olin aiemmissa kulttuurituotannon opinnoissani kaivannut teoreettisempaa ja akateemisempaa näkökulmaa. Halu opiskella lisää oli siis suuri, ja Taideyliopiston Arts Management -maisteriohjelma tuntui itselleni sopivimmalta ja parhaalta vaihtoehdolta. 

Millainen oli pääsykokeesi?

Pääsykoe oli kiinnostava ja jännittäväkin kokemus. Aluksi esivalintavaiheeseen piti lähettää motivaatiokirje ja CV. Sen jälkeen valitut kutsuttiin kirjalliseen pääsykokeeseen ja suulliseen haastatteluun. Pääsykokeeseen piti opiskella muutama artikkeli, jotka olivat kaikki todella kiinnostavia ja ajankohtaisia. Olin opiskellut materiaalit hyvin, ja koevastauksiin meni käytettävissä oleva aika kokonaisuudessaan. Haastattelua jännitin melko paljon, mutta olin etukäteen miettinyt mitä haluan saada sanotuksi, ja sekin meni lopulta ihan hyvin.

Mieleenpainuvimpia kursseja tai projekteja opintojen aikana?

Lähes kaikki kurssit ovat olleet mieleenpainuvia, ja olen pitänyt kokonaisuudesta todella paljon. Ensimmäinen syksy ylitti odotukseni ja jää varmasti vahvana mieleen: eräänlainen uusi aikakausi alkoi mahtavan opiskeluporukan, ajatuksia herättävien kurssien ja kiehtovien keskustelujen parissa. Aloitimme opinnot Art, Value & Society -kurssilla, joka herätteli meidät kaikki heti alusta alkaen pohtimaan taiteen arvoa ja sen merkitystä yhteiskunnassa. Se loi tärkeän pohjan tuleville kursseille.

Sen lisäksi muun muassa kulttuurisuunnitteluun, kulttuuripolitiikkaan, yleisötyöhön ja johtamiseen liittyvät teemat ovat olleet silmiä avaavia ja itselleni tärkeitä. Ryhmätöitä olemme tehneet jokaisella kurssilla, ja ne ovat kaikki opettaneet paljon.

Nyt työn alla on ehkä henkilökohtaisesti isoin opintoihin liittyvä projekti, kun olen aloittanut graduni työstön. Löysin kiehtovan aiheen ja sain toivomani ohjaajan, joten uskon että projektista tulee todella opettavainen ja antoisa.

Millainen on tyypillinen opiskelupäiväsi?

Opintoihin sisältyy luentojen lisäksi paljon lukemista, ryhmätöitä, muita tehtäviä ja esseitä. Essee-deadlinet koittavat aina lukukauden päätteeksi, ja niiden tekemiseen kannattaa varata reilusti aikaa.

Viime keväästä saakka tyypillinen opiskelupäivä on sisältänyt valtavia tuntimääriä tietokoneen äärellä, kun olemme siirtyneet koronarajoitusten vuoksi etäopiskeluun. Luennot on järjestetty Zoomissa, ja myös ryhmätyöt ja muut tehtävät on tehty pääasiassa tietokoneen välityksellä.

Ennen koronarajoituksia opiskelupäivään sisältyi paljon enemmän keskustelua ja ajatustenvaihtoa paitsi luennoilla myös kahvi- ja lounastauoilla – sitä olemme varmasti kaivanneet kaikki. Pidämme kuitenkin tiiviisti yhteyttä ja järjestämme vapaa-ajan tapaamisia suositusten puitteissa. 

Mikä on opiskelussa parasta?

Yksi parhaista asioista on ollut monipuolinen joukko luennoitsijoita: omien opettajien lisäksi meillä on ollut paljon vierailevia luennoitsijoita eri puolilta maailmaa, jotka ovat jakaneet omaa ammattitaitoaan ja kokemustaan ja herätelleet ajattelemaan asioita uusista näkökulmista.

Yhtä lailla parhaita asioita ovat ainakin opiskelukaverit, joilta olen oppinut valtavasti, mahdollisuus valita haluamansa kurssit ja opiskella myös muiden akatemioiden ja yliopistojen kursseja, vierailut ja yhteiset keskustelut, sekä se, että jokaisen kurssin, ryhmätyön ja esseepalautuksen jälkeen saa kokea oppineensa jotain ja saaneensa uutta ajateltavaa. 

Mikä on ollut opiskelussa haastavinta?

Haastavinta on ollut ehdottomasti etäopiskelu. Zoomissa vietetyt tunnit tuntuvat välillä todella pitkiltä, ja jatkuva ruudun ääressä istuminen väsyttää niin mieltä kuin kehoakin. Kommunikaatio ruudun välityksellä on hyvin erilaista, ja olen kaivannut lähiopetusta sekä saman fyysisen tilan jakamista tiiviiksi ja lämminhenkiseksi muodostuneen opiskelijaryhmän kanssa. 

Mutta tämän kanssa kamppailemme kaikki, ja olen toki kiitollinen siitä, että kurssit on ylipäätään saatu järjestettyä. Tämä on ollut haastavaa myös luennoitsijoille, jotka ovat kaikki joutuneet opettelemaan normaalien töidensä ohessa uusia työkaluja ja menetelmiä.

Arts management -koulutusohjelma uudistuu: Millä tavoin siitä tulee mielestäsi entistä parempi?

Ihan tarkkaan en uuden ohjelman sisältöä vielä tunne, mutta jo lähtökohtaisesti ohjelman merkityksen kannalta on tärkeää, että sen sisältöä päivitetään vastaamaan ympäröivää todellisuutta ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia.

Keskeisten teemojen, kuten kulttuuripolitiikan ajankohtaisten ilmiöiden, taiteen ja ekologian sekä digitalisaation entistä vahvempi painottaminen kuulostaa mielestäni todella hyvältä. Myös taiteen arvoon liittyvä keskustelu on ymmärtääkseni vahvasti läsnä uudessa ohjelmassa. Luovan yrittäjyyden opintoja taas on päivitetty uusien trendien valossa.

Erittäin hyvä uudistus on mielestäni myös se, että jatkossa opiskelijat valmistuvat taiteen maistereiksi (Master of Arts). Aiemmin ohjelmasta on valmistunut musiikin maistereita, mutta uusi titteli kuvastaa paljon paremmin koulutusohjelman sisältöä. 

Minkä vinkin antaisit tuleville hakijoille?

Kehottaisin perehtymään huolella, mutta stressaamatta pääsykoemateriaaleihin ja valmistautumaan myös haastatteluun miettimällä, mitä ainakin haluaa saada sanotuksi. Haastattelussa, kuten elämässä muutenkin, voi olla ihan rehellisesti oma itsensä – erilaiset persoonallisuudet, taustat ja tulevaisuudensuunnitelmat tekevät ohjelmasta entistä kiinnostavamman.

Kokemukseni mukaan kannattaa lähteä opintoihin avoimin mielin ja antaa kurssien yllättää. Kysymyksiä kannattaa kysyä paljon, sillä niistä syntyy yleensä parhaat keskustelut. Konkreettisena vinkkinä kehotan myös alusta saakka miettimään mahdollisia sivuaineopintoja ja selvittämään erilaisia mahdollisuuksia niiden suorittamiseen ­– niistä oli meidän ryhmässämme jonkun verran epäselvyyttä.