DocMus-tohtorikoulu

Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osaston tohtorikoulu

Esittely

Klassisen musiikin osaston DocMus-tohtorikoulun tavoitteina ovat taiteilijuuden ja tutkijuuden korkeimman tason kehittäminen sekä korkeatasoisen musiikkikulttuurin vaaliminen ja uudistaminen. Tohtorikoulu toimii alansa kansainvälisenä, rajat ylittävänä suunnannäyttäjänä, ja kaiken toiminnan tavoitteena on korkea kansainvälinen laatu. Toiminnan perusta on pitkäjänteisessä taiteellisessa toiminnassa ja tutkimuksessa. Koulutuksen keskipiste on työskentely akateemisessa yhteisössä: joko taiteilijakoulutuksessa, soveltajakoulutuksessa tai tutkijakoulutuksessa.

 

Tohtorikoulutuksen suorittanut henkilö on oman alansa ja sen tradition tunteva korkeatasoinen ja itsenäinen toimija sekä luova ja luotettava kehittäjä. Hän on tietoinen omasta osaamisestaan osana traditiota ja kykenee siksi sekä vaalimaan traditiota että kehittämään ja luomaan uutta.

 

DocMus-tohtorikoulussa tohtorikoulutus ja tutkimus kohdistuvat pääosin esittävään säveltaiteeseen, sävellykseen ja musiikinteoriaan sekä kirkkomusiikkiin. Tohtorikoulun taiteellinen toiminta liittyy tyylillisesti länsimaisen taidemusiikin perinteeseen ulottuen antiikin musiikista uusimpaan uuteen.

 

Esittävän säveltaiteen tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen painopistealueita ovat muusikkoustutkimus, esittämiskäytäntöjen historian, esittämisen historian ja esitysten empiirinen tutkimus sekä instrumenttipedagogiikan ja musiikki-instituutioiden tutkimus. Muita tutkimusaloja ovat musiikkisemiotiikka, post-tonaalinen musiikinteoria, musiikin filosofia, musiikin historia sekä psykodynaaminen näkökulma musiikkia ja luovuutta koskevien ilmiöiden tutkimuksessa.

 

Sävellyksen ja musiikinteorian tutkimus, taiteellinen toiminta ja tohtorikoulutus keskittyvät nimensä mukaisesti toisaalta sävellyksellisiin toisaalta musiikinteoreettisiin kysymyksiin. Sävellyskoulutuksessa opiskelijat saavat ohjausta sekä itsenäisessä taiteellisessa työskentelyssä että pääsevät osallistumaan eri tahojen kanssa yhteistyössä järjestettyihin projekteihin. Musiikinteorian jatko-opiskelijat hyödyntävät Sibelius-Akatemian musiikinteoreettisen tutkimuksen vahvuusalueita: musiikkianalyysi, Sibelius-tutkimus ja musiikinhistoriallinen tutkimus.

 

Kirkkomusiikin alan tutkimuspainotteisessa tohtorikoulutuksessa ovat keskeisesti esillä jumalanpalvelusmusiikin ja kirkon musiikkitoiminnan erityiskysymykset. Tutkimuskohteina ovat toisaalta kirkkomusiikin historiaan liittyvät aiheet, kuten keskiajan ja reformaatioajan liturgiset nuottikäsikirjoitukset ja toisaalta tämän ajan kirkkomusiikki ja virsilaulu. Kirkkomusiikin taiteellisessa jatkotutkinnossa opiskelijan opin- ja taidonnäytte suoritetaan liturgisessa kontekstissa.

Tietoa koulutuksesta

Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen tavoitteena on tuottaa luovaan ja kriittiseen työskentelyyn kykeneviä musiikkialan asiantuntijoita vaativiin taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtäviin. Sibelius-Akatemiasta valmistuneet tohtorit toimivat yhteiskunnallisena vaikuttajana eettisesti kestävän tulevaisuuden puolesta

 

Jatkotutkintoina voi suorittaa musiikin lisensiaatin (150 opintopistettä) ja/tai musiikin tohtorin (240 op) tutkinnon. Tutkinnot ovat joko taiteellisia tai tieteellisiä (yliopistojen tutkintoasetus 2004/794). Musiikin lisensiaatin- ja/tai musiikin tohtorin tutkinnon voi suorittaa taiteilijakoulutuksessa, tutkijakoulutuksessa tai soveltajakoulutuksessa.

 

DocMus-tohtorikoulu kannustaa opiskelijoita yksilöllisen profiilin etsimiseen ja sallii opiskelijan pyrkimykset omanlaiseen tutkimustapaan ja -kulttuuriin. DocMus on rohkea, se  tukee opiskelijoiden omintakeisia ja omaleimaisia taiteellisia pohdintoja. Tohtorikoulun henkilökunta on helposti saatavilla, ja täällä satsataan ohjaukseen ja opetukseen. Kaikki opinnäytteet ovat julkisia, ja muutoinkin toimintaa ohjaa tasapuolisuus ja läpinäkyvyys.

Taiteilijakoulutus

Taiteilijakoulutus

Taiteilijakoulutus

Taitelijakoulutuksen tavoitteina on tuottaa opiskelijalle

  • kyky taiteellisesti korkeatasoiseen ja näkemykselliseen ilmaisuun,

  • kyky käsitteellisesti selkeään tiedontuotantoon sekä

  • kyky rakentavaan vuorovaikutukseen taideyhteisössä, akateemisessa maailmassa ja muussa yhteiskunnassa.

 

Koulutuksessa pääpaino on taiteellisissa opin- ja taidonnäytteissä (konsertit sekä mahdolliset tallenteet; sävellyskoulutuksessa sävellykset); laajuus lisensiaatin tutkinnossa 75 opintopistettä ja tohtorin tutkinnossa 165 opintopistettä.
 

Ennen 1.8.2011 opintonsa aloittaneet jatko-opiskelijat: 

 

Lisäksi tutkintoon sisältyy kirjallinen työ (24 opintopistettä) ja taiteellista työtä tukevat opinnot (51 opintopistettä), joista tukiopinnoista 15 opintopisteen verran tulee olla tieteen- ja taiteenfilosofisia opintoja.
 

1.8.2011 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet jatko-opiskelijat (taiteilijakoulutus):
 

Tutkintoon sisältyy
 

a) Opin- ja taidonnäyte, joka koostuu taiteellisesta ja tutkimuksellisesta osiosta (lisensiaatintutkinnossa 75 op, tohtorintutkinnossa 165 op)
 

b) Taiteellista työtä tukevat opinnot 75 op, joista taiteellisiin osioihin valmentavia opintoja on vähintään 24 op sekä taiteen- ja tieteenfilosofisia opintoja vähintään 15 op

Tutkijakoulutus

Tutkijakoulutus

Tutkijakoulutus

Tutkijakoulutuksen tavoitteena on tuottaa opiskelijalle

  • kyky korkeatasoiseen tiedon tuottamiseen,

  • kyky vuorovaikutukseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin,

  • kyky integroitua osaksi kv-tutkijayhteisön toimintaa sekä

  • kyky vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa.

 

Tutkijakoulutuksessa tehdään lisensiaatintutkimus (75 opintopistettä) ja/tai väitöskirja (165 opintopistettä). Tutkintoon sisältyy myös tieteellistä työtä tukevia opintoja 75 opintopistettä; tukiopinnoista 15 opintopisteen verran tulee olla tieteen- ja taiteenfilosofisia opintoja

Soveltajakoulutus

Soveltajakoulutus

Soveltajakoulutus

Soveltajakoulutuksen tavoitteena on tuottaa opiskelijalle

  • korkeatasoiset tieteelliset/metodiset/pedagogiset/taiteelliset/ tekniset valmiudet,

  • kyky korkeatasoisten uusien menetelmien, valmiuksien, aineistojen ja välineiden kehittämiseen,

  • kyky tiedon keräämiseen, kriittiseen arviointiin, tuottamiseen ja soveltamiseen,

  • kyky toimia yhteistyössä kotimaisten ja kv-toimijoiden kanssa omalla alallaan ja myös nämä ylittäen sekä

  • kyky viestiä työnsä tuloksista erilaisille yleisöille.

 

Soveltajakoulutuksessa tutkinto suoritetaan erikoistumalla tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikinalan erityiskysymykseen. Tutkinto painottuu joko taiteellisesti tai tieteellisesti. Koulutuksen tavoitteena on antaa uusia, musiikin alalla soveltamiskelpoisia valmiuksia. Tutkinnon tekijä kehittyy ammattialallaan erityisasiantuntijaksi ja tuottaa sille uusia ja testattuja menetelmiä, sovelluksia ja käytäntöjä. Tutkinnon keskeisenä osana on opinnäytekokonaisuus, joka voi sisältää erilaisia osioita, kuten konsertteja, äänitteitä, sävellyksiä, nuottieditioita, opetusnäytteitä, oppimateriaaleja, laitteita tai tietokoneohjelmia. Opinnäytekokonaisuuden laajuus on lisensiaatin tutkinnossa 75 opintopistettä (tohtorin tutkinnossa 165 opintopistettä). Lisäksi tutkintoon sisältyy tiedollisia ja taidollisia opintoja 75 opintopistettä. Näistä nk. tukiopinnoista 15 opintopisteen verran tulee olla tieteen- ja taiteenfilosofisia opintoja.

Jatko-opintoja suunniteltaessa on ensin hakeuduttava ylimääräiseksi, jatkotutkintosuunnitelmaa valmistelevaksi, opiskelijaksi. Ylimääräiseksi opiskelijaksi hakeutuvan tulee hallita riittävä suomen, ruotsin tai englannin kielen taito. Kielikoe järjestetään tarvittaessa.

Valmistuneet tohtorit

Sibelius-Akatemiasta on valmistunut tohtoreita vuodesta 1990 alkaen. Katso kaikki Sibelius-Akatemian taiteilija-, tutkija- ja soveltajakoulutuksesta valmistuneet tohtorintutkinnot täältä.

Tohtorikoulutettavien projekteja

  

Taiteilijakoulutus

  • Go, Aura A Kind of Radiant Darkness: Five Perspectives on the Music of Einojuhani Rautavaara Piano
  • Gustafsson Burgmann, Marianne In Josef Gabriel Rheinberger's company ‒ a study tour in the esthetics of the German romantic organ music Organ
  • Hannikainen, Tuomas Incidental music of Jean Sibelius Conducting
  • Iisakkila, Jukka Musical absurdism as a unifying feature between the works of Luciano Berio, Frank Zappa and György Ligeti Conducting
  • Laitinen, Martti How to plan and execute liturgical music in artistically fruitful interaction with the other elements of the liturgy Church music
  • Molinos Bosque, Angel The Artistic Possibilities of the Modern Bass Clarinet as seen over the Last Four Decades Clarinet
  • Myllärinen, Jyrki Modern and contemporary Finnish guitar music from 1970s to the present: Five musical viewpoints on solo- and chamber music repertoire of professional Finnish composers Guitar
  • Nikolskaja-Heikkilä Olga À tour de Pierrot Lunaire Demarcation of singing and speaking Voice
  • Ohenoja, Antti Percussion in Today's Solo and Chamber Music Repertoire: Aspects on the Innovative Possibilities of Percussion Percussion
  • Piirainen, Anne Clarinet Music from Russia and the Soviet Union 1917–1991: Discovering an unexplored side of the clarinet repertoire Clarinet
  • Pippuri, Anna-Kaisa New perspectives on oboe Oboe
  • Sumelius-Lindblom, Eveliina Aspects on French Modernism in 1920`s Piano
  • Thomson, Nathan Riki Forming an Artistic Identity Through Collaboration in a Transcultural Context Double bass
  • Vivolin, Malla Narration in flute music. On becoming a performer through the effect of narrative elements in the repertoire Flute
  • Wallén, Herman "Wie einer singt, so ist er". Die Wirkung Richard Wagners auf das pädagogische Wirken Karl Scheidemantels (1859--1923) Voice
  • Witthauer, Olga The fortepiano music of Jan Ladislav Dussek
  • Wong, Debi Concert series The Art Of Storytelling: performance possibilities for the historically informed, Written thesis Music As Collaboration Voice

Tutkijakoulutus

  • Helenius, Anna Church musician´s professional identity Church music
  • Hovi, Minna Tombeau fait à Paris – Encounters in 1652 Paris Harpsichord
  • Jaakkola, Inkeri Laakeripuun luona — Beneath the Laurel Tree. The text-music relationship of Paavo Heininen’s opera Silkkirumpu (The Damask Drum) Composition and music theory
  • Korkalainen, Samuli Attempts to improve music in the Lutheran Church in 19th-century Finland Church music
  • Lampinen, Leena The Selection of Choral Repertoire in the North Central Diocese of the Evangelical Lutheran Church in Tanzania Church music
  • Oinas, Cecilia Interpreting musical motion: analysis, performance, and their interaction in the Piano trios of Mendelssohn and Schumann Piano
  • Talasniemi Johanna Aulikki Rautawaara as a Performer of Sibelius’ Songs. Cultural Historical Singer Research. Voice
  • Tilli Inari Choral Music and Radio of 1930s in Finland
     

Soveltajakoulutus

Henkilökunta ja yhteystiedot

Johtaja Päivi Järviö, yliopistonlehtori, MuT
Varajohtaja Markus Kuikka, MuT 
Erikoissuunnittelija Sirpa Järvelä
Erikoissuunnittelija Ulla Pohjannoro, MuT, FM

Professorit

Anne Kauppala, FT
Kari Kurkela, FT
Mieko Kanno, PhD
Matti Huttunen, FT, emeritusprofessori

Dosentit

Glenda Dawn Goss, PhD
Kati Hämäläinen, MuT

Lehtorit

Assi Karttunen, yliopistonlehtori 80 %
Jorma Hannikainen, kirkkomusiikin yliopistonlehtori, MuT
Tuire Kuusi, varadekaani, yliopistonlehtori, MuT
Anu Vehviläinen, yliopistonlehtori, MuT

Yliopistotutkija

Markus Mantere, FT

Post doc -tutkija

Vesa Norilo, MuT (Suomen Akatemian tutkijatohtori)
Laura Wahlfors, MuT

Vierailevat tutkijat

Ulla-Britta Broman-Kananen, MuT

Ivan Jimenez (ivan.jimenez.rodriguez@uniarts.fi)

Tohtorikoulutettavat

Marianne Gustafsson Burgmann
Minna Hovi
Miika Hyytiäinen
Samuli Korkalainen
Inkeri Jaakkola
Anne Piirainen
Sirkku Rintamäki
Deborah Wong

Tuntiopettajat

Alakotila Timo
Castren Marcus
Eilittä Leena
Eken Susanna
Frisco Christopher
Dawn Goss Glenda, dosentti
Haapanen Tuomas
Heinonen Eero
Hirvonen Jussi
Huttunen Matti, emeritus professori
Hämäläinen Kati, dosentti
Isokoski Soile
Jussila Kari
Järvelä Eija
Jääskeläinen Anni
Kaitaro Timo, dosentti
Annikka Konttori-Gustafsson
Kirkby Emma
Korsimaa Anna-Maija
Kortekangas Olli
Krull Marguerite
Kuikka, Markus
Lindeberg Tuuli
Marin Risto-Matti
Meyerson Mitzi
Murtomäki, Veijo, professori
Naumanen-Saarinen Eeva-Liisa
Nikula Heikki
Nummi-Kuisma Katarina
Nyberg Katariina Fanny
Packalen Elina
Peitsalo Peter
Pluciennik Marek
Pohjannoro Ulla
Pohjola Paavo
Pohjola-Oramo Maija-Liisa
Porthán Olli, professori
Puumala Veli-Matti, Professori
Raami Asta
Raasakka Mikko
Rahkonen Margit
Ranta Ilmo
Rantanen Matti
Resjan Valeria
Riikonen Taina
Ruck Jurger
Savijoki Jukka
Seye Elina
Suurpää Lauri, professori
Tiensuu Jukka
Tikka Kari
Turunen Kari
Tynkkynen Marjut
Wahlfors Laura