Teatterikorkeakoulun merkkivuodet ja rehtorit

Lue Teatterikorkeakoulun tärkeistä vuosista ja koulun rehtoreista ennen Taideyliopistoa.

Teatterikorkeakoulun synty ajoittuu korkeakoulu- ja taidemaailman murrokseen, 1960- ja 1970-lukujen taitteeseen. Teatteritaiteen tohtori Timo Kallisen kirja ”Teatterikorkeakoulun synty” kertoo miten Teatterikorkeakoulu, tuttavallisemmin Teak, muuttuu ammattikoulusta korkeakouluksi.

Teatterikorkeakoulun tärkeät vuodet

  • 1866–68: Suomen ensimmäinen teatterikoulu toimii Nya Teaternin yhteydessä
  • 1904–40: Suomenkielisiä näyttelijöitä koulutetaan Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa sekä yksityisessä Suomen Näyttämöopistossa
  • 1908: Ruotsinkielinen teatterikoulu, Svenska Teaterskolan, perustetaan Svenska Teaternin yhteyteen
  • 1943: Suomen Teatterikoulu aloittaa toimintansa. Koulun ensimmäisenä rehtorina toimii teatterineuvos Vilho Ilmari vuoteen 1963 saakka
  • 1956: Teatterialan keskuskirjasto aloittaa toimintansa
  • 1962: Ohjaajien ja dramaturgien koulutus aloitetaan Suomen Teatterikoulun korkeakouluosastolla
  • 1971: Näyttelijäosasto ja korkeakouluosasto yhdistetään. Yhdistäminen vakiinnuttaa näyttelijöiden, ohjaajien ja dramaturgien yhteiskoulutuksen
  • 1973: Ensimmäiset ammatilliset täydennyskoulutuskurssit käynnistyvät
  • 1979: Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu yhdistetään valtiolliseksi, kaksikieliseksi Teatterikorkeakouluksi. Keskuskirjasto liitetään osaksi korkeakoulua, jonka yhteyteen perustetaan myös koulutuskeskus
  • 1983: Tanssitaiteen koulutus käynnistyy
  • 1986: Valo- ja äänisuunnittelun koulutus käynnistyy
  • 1988: Jatkotutkinnot käynnistyvät. Valo- ja äänisuunnittelun laitos muuttaa Tampereelle.
  • 1991: Ensimmäinen teatteritaiteen lisensiaatti
  • 1992: Korkeakoulu muuttaa Eiran ja Töölön tiloista Kulttuuritalolle ja sen läheisyydessä sijaitsevaan teollisuuskiinteistöön (Paahtimo). Vain tanssitaiteen laitos ja valo- ja äänisuunnittelun laitos jäävät vanhoihin tiloihinsa.
  • 1993: Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen uudet tilat valmistuvat Tampereella
  • 1994: Ohjaajantyön laitos ja dramaturgian laitos yhdistetään
  • 1995: Siirrytään kaksiportaiseen, kandidaatin tai maisterin tutkintoon johtavaan, tutkintorakenteeseen. Teatteri- ja tanssialan keskuskirjasto muuttaa Paahtimolle. Ensimmäinen Helsinki Act festivaali
  • 1996: Taidepedagogiikan laitos aloittaa toimintansa. Musiikkiteatterin koulutusohjelma käynnistyy osana näyttelijäntyön laitosta.
  • 1997: Maisterin tutkintoon johtava opettajankoulutusohjelma käynnistyy taidepedagogiikan laitoksella
  • 1998/99: Pohjoismainen teatterialan maisterikoulutus käynnistyy
  • 1999: Teatterikorkeakoulu täyttää 20 vuotta. Ensimmäinen teatteritaiteen tohtori
  • 2000: Teatterikorkeakoulu muuttaa 1.6. uusiin toimitiloihin Haapaniemenkadulle. Viralliset avajaiset pidetään 18.1.2001
  • 2001: Esitystaiteen ja -teorian koulutusohjelma käynnistyy
  • 2003: Tanssitaiteen laitos täyttää 20 vuotta
  • 2004: Teatterikorkeakoulu täyttää 25 vuotta
  • 2006: Valo- ja äänisuunnittelun laitos täyttää 20 vuotta
  • 2007: Valo- ja äänisuunnittelun laitos paluumuuttaa Tampereelta Helsinkiin. Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos täyttää 10 vuotta.
  • 2009: Teatterikorkeakoulu viettää ensimmäistä tohtoripromootiotaan ja täyttää 30 vuotta
  • 2010: Teatterikorkeakoulusta tulee uuden yliopistolain myötä julkisoikeudellinen laitos valtion tiliviraston sijaan
  • 2013: Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia yhdistyvät Taideyliopistoksi.

Rehtorit 1979–2012

Teatterikorkeakoulusta annetun asetuksen 20a §:n (813/91) mukaisesti rehtori ja vararehtori valittiin ensimmäisen kerran korkeakoulun vakinaisten opettajien keskuudesta 1.8.1991. Ennen 1.8.1991 korkeakoulussa oli rehtorin ja apulaisrehtorin virat.

  • Eero Melasniemi 1.8.1979–31.12.1982
  • Jouko Turkka 1.1.1983–31.7.1985
  • Outi Nyytäjä 1.8.1985–31.3.1987 (virkavapaalla 1.1.-31.3.1987)
  • Marianne Möller 1.1.1987–31.7.1988 (viransijainen 31.3.1987 saakka, virkaa tekevä 31.7.1988 saakka)
  • Marja-Liisa Martón 1.8.1988–31.7.1990
  • Raila Leppäkoski 1.8.1990–31.7.1991
  • Kari Rentola 1.8.1991–31.7.1997
  • Lauri Sipari 1.8.1997–31.7.2005
  • Paula Tuovinen 1.8.2005–31.12.2012

Apulais- ja vararehtorit 1979–2012

  • Marianne Möller 1.8.1979–31.12.1982
  • Johan Simberg 1.1.1987–31.7.1988
  • Marianne Möller 1.8.1988–31.5.1989 (virkavapaalla 1.6.1989–31.5.1991)
  • Johan Simberg 1.9.1989–31.7.1990 (viransijainen)
  • Martin Kurtén 1.8.1990–31.5.1991
  • Johanna Enckell 1.8.1991–31.12.1992
  • Lauri Sipari 1.1.1993–31.12.1996
  • Marja-Liisa Kuuranne-Autelo 1.1.1997–31.7.1997
  • Marjo Kuusela 1.8.1997–31.7.2000
  • Juha-Pekka Hotinen 1.8.2000–31.7.2005
  • Erik Söderblom 1.8.2005–31.10.2009
  • Maarit Ruikka 1.1.2010–31.12.2012
  • Esa Kirkkopelto 1.1.2010–31.12.2012

Päärakennus – pala teollisuushistoriaa

Teatterikorkeakoulu muutti 1.6.2000 Sörnäisiin viidestä eri osoitteesta Helsingissä. Sörnäisten rantatien Haapaniemenkadun kulmassa oleva matala rakennus valmistui 1912 kookosrasvasta saippuaa valmistaneen Kokos Oy:n tehtaaksi, josta rakennus on sittemmin saanut lempinimensä Kookos.

Tehdasrakennuksen suunnitteli arkkitehti Albert Nyberg. Kone Oy osti rakennuksen ja tontin 1926. Rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi. Tontille rakennettiin hissitehdas ja pääkonttori. Kone Oy toimi rakennuksessa vuoteen 1967. Sittemmin tiloissa oli mm. pienteollisuutta, korjausverstaita, varastoja, tehtaan myymälöitä, toimistoja ja kuntosali.

Rakennus oli tyhjillään 1990-luvun alusta. Helsinki-seura ja Rakennustaiteen seura ajoivat vahvasti rakennuksen suojelua purkamisen sijaan. Vuonna 1990 Oranssi-liike valtasi rakennuksen ja myös tämä oli merkittävää säilymisen kannalta. Merita Kiinteistöt Oy:n omistukseen kiinteistö tuli Hakan konkurssin jälkeen keväällä 1996. Teatterikorkeakoulu-hanke käynnistyi vuonna 1997. Tammikuussa 1999 kiinteistön osti Kuntien Eläkevakuutus. Kiinteistön saneeraukset ja Teatterikorkeakoulun tilat suunnitteli Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Oy.

Vuonna 2021 Teatterikorkeakoulun naapuriin Sörnäisten rantatielle nousee Kuva+ uudisrakennus Kuvataideakatemian käyttöön. Yhdessä rakennukset muodostavat Taideyliopiston Sörnäisten kampuksen, joka keskittyy kuvataiteen sekä teatteri- ja tanssitaiteen opetukseen.