Verkkotapahtuma: Leena Lampisen väitöstilaisuus
Väitöskirjan otsikko: Our Songs and Other People’s Songs. Music and Identities in a Lutheran Diocese in Tanzania.
Vastaväittäjä: prof. Jean Kidula (University of Georgia)
Väitöskirjan tarkastajat: prof. Jean Kidula (University of Georgia), prof. Johannes Brusila (Åbo Akademi)
Tarkastustilaisuuden valvoja: Yliopistonlehtori Jorma Hannikainen, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Tilaisuus on englanninkielinen.
Ohjelma
Huom! Akateemisen tavan mukaan tilaisuuden ohjelma alkaa klo 16.15.
Tilaisuuden avaus (Jorma Hannikainen)
Lectio praecursoria
Vastaväittäjän lausunto (prof. Jean Kidula)
Väitöskirjan tarkastus
Vastaväittäjän loppulausunto (prof. Jean Kidula)
Keskustelu
Tilaisuuden päätös (Jorma Hannikainen)
Väitöskirjan tiivistelmä
Kuorolaulu on suosittu toimintamuoto Tansanian evankelisluterilaisessa kirkossa, ja monenlaisia kuoroja on paljon. Tutkimukseni keskittyy yhden luterilaisen hiippakunnan (North Central Diocese) kuoroihin ja kuoronjohtajiin (walimu wa kwaya) Tansanian pohjoisosassa. Tutkimuksen pääkysymys on: Millä tavoin kuorojen ohjelmistot ovat mukana erilaisten identiteettien rakentumisessa yhden tansanialaisen luterilaisen hiippakunnan kuorojen keskuudessa?
Tärkein tässä tutkimuksessa käytetty teoreettinen käsite on identiteetti, jota lähestyn sekä yksilön (henkilökohtainen ja sosiaalinen identiteetti) että ryhmän näkökulmasta. Identiteettejä voidaan myös jaotella sen mukaan, mihin kontekstiin ne liittyvät. Tässä tutkimuksessa näihin kuuluvat uskonnollinen, etninen ja kansallinen identiteetti. Kaikki edellä mainitut näkökulmat liittyvät tavalla tai toisella musiikkiin, jota tutkimuksessa käsitellyt kuorot laulavat.
Käytän työssäni useita metodologisia lähestymistapoja. Keskiössä ovat kymmenen kuoronjohtajan kanssa tehdyt teemahaastattelut. Laajempi joukko kuoronjohtajia – 105 henkilöä – osallistui kyselytutkimukseen, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli luoda kokonaiskuvaa kontekstista, jossa tutkimukseen osallistujat toimivat. Työni sisältää myös etnografisia piirteitä.
Tässä tutkimuksessa uskonnollinen maailmankatsomus ja kirkollinen konteksti luovat pohjan kuorojen toiminnalle. Kuorot määrittelevät itseään myös tekemällä esimerkiksi musiikillisia tai organisaation rakenteeseen liittyviä valintoja. Toistuvuus ja rutiinit ovat tärkeitä tekijöitä kuorojen yhteenkuuluvuuden tunteen luojina. Ne korostuvat tässä ympäristössä, jossa kuorot kokoontuvat harjoituksiin useita kertoja viikossa ja osallistuvat jumalanpalvelukseen joka sunnuntai. Jumalanpalvelukset ja kuorojen monet roolit niissä ovat tärkeitä tilanteita kuorojen itseymmärryksen muotoutumiselle. Kuorot näkevät itsensä aktiivisina toimijoina: ne välittävät kristillistä sanomaa ja tukevat seurakuntalauluaYksilötasolla osallistujat identifioivat itsensä monin tavoin. He olivat kuoronjohtajia, musiikinopettajia, säveltäjiä, laulajia, tietyn musiikkityylin esittäjiä, etnisen ryhmän edustajia ja/tai uskonnollisen yhteisön jäseniä. Yksi tärkeä piirre kuoronjohtajien työssä on musiikillinen yhteistyö, joka mahdollistaa musiikillisten resurssien laajentumisen. Yhteistyö luo yhteenkuuluvuuden ja kollegiaalisuuden tunnetta sekä luterilaisen kirkon sisällä että ekumeenisesti muiden kirkkokuntien kuoronjohtajien kanssa.
Kuoro-ohjelmiston valikoituminen on prosessi, jonka kautta kuoronjohtajat ja muut ohjelmistoon liittyvässä päätöksenteossa mukana olevat vaikuttavat kuoron itsestään antamaan kuvaan. Se on keino määritellä ketä he ovat tai eivät ole, ja/tai ketä haluaisivat olla. Toisaalta taas kuoron identiteetti vaikuttaa ohjelmiston valintaan. Tässä tutkimuksessa kuoro-ohjelmistot koostuvat vanhasta ja uudesta materiaalista, paikallisista ja globaaleista vaikutteista, meidän ja muiden lauluista, ja ne ovat yksilö- ja ryhmäidentiteettien sekä musiikillisten, uskonnollisten, paikallisten ja etnisten identiteettien kohtaamispaikkoja.
Lisätietoja
Leena Lampinen (s. 1975) on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta Helsingistä vuonna 2000. Hän on työuransa aikana toiminut kanttorina Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, musiikin koulutus- ja opetustehtävissä Senegalin luterilaisessa kirkossa (2005–2009 ja 2016–2018) sekä opettajana Tumaini University Makumira -yliopistossa Tansaniassa (2010–2015). Tällä hetkellä Lampinen viimeistelee väitöskirjaansa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Helsingissä. Työn otsikkona on ”Meidän ja muiden laulut. Musiikki ja identiteetit luterilaisessa hiippakunnassa Tansaniassa”. Väitöstutkimuksen aihe syntyi Tansaniassa vietettyjen työvuosien ja omakohtaisten kuorokokemusten kautta. Lampinen opiskelee parhaillaan myös musiikkiterapeutiksi Jyväskylän Roiha Instituutissa.
Leena Lampinen
leena.lampinen@uniarts.fi
Väitöskirjan otsikko: Our Songs and Other People’s Songs. Music and Identities in a Lutheran Diocese in Tanzania.
Vastaväittäjä: prof. Jean Kidula (University of Georgia)
Väitöskirjan tarkastajat: prof. Jean Kidula (University of Georgia), prof. Johannes Brusila (Åbo Akademi)
Tarkastustilaisuuden valvoja: Yliopistonlehtori Jorma Hannikainen, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Tilaisuus on englanninkielinen.
Ohjelma
Huom! Akateemisen tavan mukaan tilaisuuden ohjelma alkaa klo 16.15.
Tilaisuuden avaus (Jorma Hannikainen)
Lectio praecursoria
Vastaväittäjän lausunto (prof. Jean Kidula)
Väitöskirjan tarkastus
Vastaväittäjän loppulausunto (prof. Jean Kidula)
Keskustelu
Tilaisuuden päätös (Jorma Hannikainen)
Väitöskirjan tiivistelmä
Kuorolaulu on suosittu toimintamuoto Tansanian evankelisluterilaisessa kirkossa, ja monenlaisia kuoroja on paljon. Tutkimukseni keskittyy yhden luterilaisen hiippakunnan (North Central Diocese) kuoroihin ja kuoronjohtajiin (walimu wa kwaya) Tansanian pohjoisosassa. Tutkimuksen pääkysymys on: Millä tavoin kuorojen ohjelmistot ovat mukana erilaisten identiteettien rakentumisessa yhden tansanialaisen luterilaisen hiippakunnan kuorojen keskuudessa?
Tärkein tässä tutkimuksessa käytetty teoreettinen käsite on identiteetti, jota lähestyn sekä yksilön (henkilökohtainen ja sosiaalinen identiteetti) että ryhmän näkökulmasta. Identiteettejä voidaan myös jaotella sen mukaan, mihin kontekstiin ne liittyvät. Tässä tutkimuksessa näihin kuuluvat uskonnollinen, etninen ja kansallinen identiteetti. Kaikki edellä mainitut näkökulmat liittyvät tavalla tai toisella musiikkiin, jota tutkimuksessa käsitellyt kuorot laulavat.
Käytän työssäni useita metodologisia lähestymistapoja. Keskiössä ovat kymmenen kuoronjohtajan kanssa tehdyt teemahaastattelut. Laajempi joukko kuoronjohtajia – 105 henkilöä – osallistui kyselytutkimukseen, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli luoda kokonaiskuvaa kontekstista, jossa tutkimukseen osallistujat toimivat. Työni sisältää myös etnografisia piirteitä.
Tässä tutkimuksessa uskonnollinen maailmankatsomus ja kirkollinen konteksti luovat pohjan kuorojen toiminnalle. Kuorot määrittelevät itseään myös tekemällä esimerkiksi musiikillisia tai organisaation rakenteeseen liittyviä valintoja. Toistuvuus ja rutiinit ovat tärkeitä tekijöitä kuorojen yhteenkuuluvuuden tunteen luojina. Ne korostuvat tässä ympäristössä, jossa kuorot kokoontuvat harjoituksiin useita kertoja viikossa ja osallistuvat jumalanpalvelukseen joka sunnuntai. Jumalanpalvelukset ja kuorojen monet roolit niissä ovat tärkeitä tilanteita kuorojen itseymmärryksen muotoutumiselle. Kuorot näkevät itsensä aktiivisina toimijoina: ne välittävät kristillistä sanomaa ja tukevat seurakuntalauluaYksilötasolla osallistujat identifioivat itsensä monin tavoin. He olivat kuoronjohtajia, musiikinopettajia, säveltäjiä, laulajia, tietyn musiikkityylin esittäjiä, etnisen ryhmän edustajia ja/tai uskonnollisen yhteisön jäseniä. Yksi tärkeä piirre kuoronjohtajien työssä on musiikillinen yhteistyö, joka mahdollistaa musiikillisten resurssien laajentumisen. Yhteistyö luo yhteenkuuluvuuden ja kollegiaalisuuden tunnetta sekä luterilaisen kirkon sisällä että ekumeenisesti muiden kirkkokuntien kuoronjohtajien kanssa.
Kuoro-ohjelmiston valikoituminen on prosessi, jonka kautta kuoronjohtajat ja muut ohjelmistoon liittyvässä päätöksenteossa mukana olevat vaikuttavat kuoron itsestään antamaan kuvaan. Se on keino määritellä ketä he ovat tai eivät ole, ja/tai ketä haluaisivat olla. Toisaalta taas kuoron identiteetti vaikuttaa ohjelmiston valintaan. Tässä tutkimuksessa kuoro-ohjelmistot koostuvat vanhasta ja uudesta materiaalista, paikallisista ja globaaleista vaikutteista, meidän ja muiden lauluista, ja ne ovat yksilö- ja ryhmäidentiteettien sekä musiikillisten, uskonnollisten, paikallisten ja etnisten identiteettien kohtaamispaikkoja.
Lisätietoja
Leena Lampinen (s. 1975) on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta Helsingistä vuonna 2000. Hän on työuransa aikana toiminut kanttorina Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, musiikin koulutus- ja opetustehtävissä Senegalin luterilaisessa kirkossa (2005–2009 ja 2016–2018) sekä opettajana Tumaini University Makumira -yliopistossa Tansaniassa (2010–2015). Tällä hetkellä Lampinen viimeistelee väitöskirjaansa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Helsingissä. Työn otsikkona on ”Meidän ja muiden laulut. Musiikki ja identiteetit luterilaisessa hiippakunnassa Tansaniassa”. Väitöstutkimuksen aihe syntyi Tansaniassa vietettyjen työvuosien ja omakohtaisten kuorokokemusten kautta. Lampinen opiskelee parhaillaan myös musiikkiterapeutiksi Jyväskylän Roiha Instituutissa.
Leena Lampinen
leena.lampinen@uniarts.fi