Pinja Nuñez — Taidekapina
Pinja Nuñez käsittelee konsertissaan taiteen ja yhteiskunnan suhdetta
Tapahtuma on siirtynyt keväältä 2022.
Kuka saa äänen länsimaisen taidemusiikin ja kirjallisuuden kaanonissa? Entä ketkä jäävät sivustakatsojiksi, mitä ovat ne teemat, jotka usein jäävät kertomatta? Mitä tarkoittaa konsertti-instituutio: kenen ehdoilla siinä musisoidaan? Minkälaisia ovat ne roolimallit ja esikuvat, joita halutaan tulla katsomaan?
”Haluan viimeisen tutkintokonserttini ohjelmalla herätellä kuulijaa ajattelemaan taiteen kautta välittyviä arvoja”, kertoo Pinja Nuñez.
Esiintyjät ja työryhmä
- Pinja Nuñez, sello, sovitus, sävellys ja taiteellinen suunnittelu
- Tomas Nuñez, sello
- Maria Puusaari, viulu
- Salla Savolainen, viulu
- Riitta-Liisa Ristiluoma, alttoviulu
- Kati Salovaara, kontrabasso
- Salla Pynssi, piano
- Armi von Vep, burleskitaiteilija
- Siljamari Heikinheimo, miniatyyrioopperan ja alkusoiton ohjaus
- Perttu Inkilä, konsertin kuvaus ja kamerataltioinnin editointi
- Sirje Ruohtula, valosuunnittelu
- Olli Ovaskainen, äänisuunnittelu
Ohjelma
- Elisabeth Maconchy: Ophelia’s song (1930) arr. Pinja Nunez
- Max Savikangas: Taidekapina – Pitkät jatkot (2022)
- Charlotte Bray: Those secret eyes (2014)
- Anna Clyne: Rest these hands (2014)
- Pinja Nunez: Alkusoitto oopperakuolemista kahdelle sellolle ja sopraanolle (2022)
- Piccolo Opera Burlesco – Gioachino Rossini: Teema ja variaatiot (1819), sellolle ja jousikvintetolle arr. Pinja Nunez
Konsertin esittely
Jatkotutkintoprojektissani käsittelen taiteen ja sitä ympäröivän yhteiskunnan suhdetta ja vuorovaikutusta erityisesti esiintyvän taiteilijan näkökulmasta.
Olen kiinnostunut siitä, miten vallitseva yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa taiteilijoihin ja heidän tuotantoonsa. Pohdin myös, millä tavoin länsimaisen taidemusiikin poliittiset merkitykset syntyvät historiassa ja nyky-yhteiskunnassamme.
Haluan viimeisen tutkintokonserttini ohjelmalla herätellä kuulijaa ajattelemaan taiteen kautta välittyviä arvoja.
Kuka saa äänen länsimaisen taidemusiikin ja kirjallisuuden kaanonissa? Entä ketkä jäävät sivustakatsojiksi, mitä ovat ne teemat, jotka usein jäävät kertomatta? Mitä tarkoittaa konsertti-instituutio: kenen ehdoilla siinä musisoidaan? Minkälaisia ovat ne roolimallit ja esikuvat, joita halutaan tulla katsomaan? Konsertin tavoitteena on tuoda konserttilavalle teemoja ja hahmoja, jotka eivät yleensä nouse perinteisen konsertti-instituution keskiöön.
Ohjelma rakentuu säveltäjä Max Savikankaan tilausteoksen ympärille. Lausuvalle soolosellistille kirjoitettu teos pohjautuu toimittaja ja kirjailija Sonja Saarikosken teksteihin. Sellistin lausumien repliikkien aiheena on vallan väärinkäyttö opetustilanteissa, kuten seksuaalinen häirintä ja nöyryyttävät opetusmetodit. Teoksen kuvataiteellisesta osuudesta vastaa kuvataiteilija Jaana Kokko.
Länsimaisen kirjallisuuden traditiossa ohuiksi ja marginalisoiduiksi jäävät sivuhenkilöt nousevat konsertissa päärooliin. Charlotte Brayn teoksen Those secret eyes inspiraation lähteenä ovat William Shakespearen näytelmässä Macbeth esiintyvät naishahmot. Stereotyyppiseen feminiiniseen hulluuteen tuomittu Ofelia Shakespearen näytelmästä Hamlet saa äänen Elisabeth Maconchyn säveltämässä Ofelian laulussa. Anna Clynen sooloselloteoksen Rest these hands taustalla on runo, jonka säveltäjän äiti kirjoitti viimeisenä elinvuotenaan. Tyttären ja äidin omakohtaisen kokemuksen kuvaaminen taiteessa tuntuu mielestäni koskettavalta ja yhä edelleen ajankohtaiselta, sillä valtaosa kuvataiteen, kirjallisuuden ja taidemusiikin traditiossa toistettavista teoksista on miesten tekemiä.
Väliajan jälkeen kuultava, oopperakuolemia käsittelevä lyhyt alkusoitto on saanut musiikillisen inspiraationsa musiikkitieteilijä Susan McClaryn musiikinteoreettisesta analyysista, joka kuvaa musiikillista aktia. Alkusoitto toimii johdantona konsertin viimeiseen teokseen: vain parikymmentä minuuttia kestävään miniatyyrioopperaan Piccolo Opera Burlesco. Esitys lähestyy naishahmojen karikatyyristä kuvausta länsimaisen oopperataiteen historiassa yhdistämällä klassiset oopperakuolemat ja riisuutumisen taiteen.
Jos naishahmot riisutaan karikatyyrisistä, passiivisista sivuhenkilön rooleistaan, jääkö mitään jäljelle? Vai onko juuri niin, että kun ohueksi jäävä naiseuden stereotypia on riisuttu, paljastuu jotain paljon enemmän?
Sellolle ja jousikvintetolle sovittamani musiikki perustuu oopperasäveltäjä Gioachino Rossinin teokseen Teema ja variaatiot. Miniatyyrioopperan ohjaa Siljamari Heikinheimo ja se toteutetaan yhteistyössä burleskitaiteilija Armi Von Vep:n kanssa.
Konsertin kokonaiskesto on noin 1h 30min.
Lisätietoja: Pinja Nunez
Tapahtuma on siirtynyt keväältä 2022.
Kuka saa äänen länsimaisen taidemusiikin ja kirjallisuuden kaanonissa? Entä ketkä jäävät sivustakatsojiksi, mitä ovat ne teemat, jotka usein jäävät kertomatta? Mitä tarkoittaa konsertti-instituutio: kenen ehdoilla siinä musisoidaan? Minkälaisia ovat ne roolimallit ja esikuvat, joita halutaan tulla katsomaan?
”Haluan viimeisen tutkintokonserttini ohjelmalla herätellä kuulijaa ajattelemaan taiteen kautta välittyviä arvoja”, kertoo Pinja Nuñez.
Esiintyjät ja työryhmä
- Pinja Nuñez, sello, sovitus, sävellys ja taiteellinen suunnittelu
- Tomas Nuñez, sello
- Maria Puusaari, viulu
- Salla Savolainen, viulu
- Riitta-Liisa Ristiluoma, alttoviulu
- Kati Salovaara, kontrabasso
- Salla Pynssi, piano
- Armi von Vep, burleskitaiteilija
- Siljamari Heikinheimo, miniatyyrioopperan ja alkusoiton ohjaus
- Perttu Inkilä, konsertin kuvaus ja kamerataltioinnin editointi
- Sirje Ruohtula, valosuunnittelu
- Olli Ovaskainen, äänisuunnittelu
Ohjelma
- Elisabeth Maconchy: Ophelia’s song (1930) arr. Pinja Nunez
- Max Savikangas: Taidekapina – Pitkät jatkot (2022)
- Charlotte Bray: Those secret eyes (2014)
- Anna Clyne: Rest these hands (2014)
- Pinja Nunez: Alkusoitto oopperakuolemista kahdelle sellolle ja sopraanolle (2022)
- Piccolo Opera Burlesco – Gioachino Rossini: Teema ja variaatiot (1819), sellolle ja jousikvintetolle arr. Pinja Nunez
Konsertin esittely
Jatkotutkintoprojektissani käsittelen taiteen ja sitä ympäröivän yhteiskunnan suhdetta ja vuorovaikutusta erityisesti esiintyvän taiteilijan näkökulmasta.
Olen kiinnostunut siitä, miten vallitseva yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa taiteilijoihin ja heidän tuotantoonsa. Pohdin myös, millä tavoin länsimaisen taidemusiikin poliittiset merkitykset syntyvät historiassa ja nyky-yhteiskunnassamme.
Haluan viimeisen tutkintokonserttini ohjelmalla herätellä kuulijaa ajattelemaan taiteen kautta välittyviä arvoja.
Kuka saa äänen länsimaisen taidemusiikin ja kirjallisuuden kaanonissa? Entä ketkä jäävät sivustakatsojiksi, mitä ovat ne teemat, jotka usein jäävät kertomatta? Mitä tarkoittaa konsertti-instituutio: kenen ehdoilla siinä musisoidaan? Minkälaisia ovat ne roolimallit ja esikuvat, joita halutaan tulla katsomaan? Konsertin tavoitteena on tuoda konserttilavalle teemoja ja hahmoja, jotka eivät yleensä nouse perinteisen konsertti-instituution keskiöön.
Ohjelma rakentuu säveltäjä Max Savikankaan tilausteoksen ympärille. Lausuvalle soolosellistille kirjoitettu teos pohjautuu toimittaja ja kirjailija Sonja Saarikosken teksteihin. Sellistin lausumien repliikkien aiheena on vallan väärinkäyttö opetustilanteissa, kuten seksuaalinen häirintä ja nöyryyttävät opetusmetodit. Teoksen kuvataiteellisesta osuudesta vastaa kuvataiteilija Jaana Kokko.
Länsimaisen kirjallisuuden traditiossa ohuiksi ja marginalisoiduiksi jäävät sivuhenkilöt nousevat konsertissa päärooliin. Charlotte Brayn teoksen Those secret eyes inspiraation lähteenä ovat William Shakespearen näytelmässä Macbeth esiintyvät naishahmot. Stereotyyppiseen feminiiniseen hulluuteen tuomittu Ofelia Shakespearen näytelmästä Hamlet saa äänen Elisabeth Maconchyn säveltämässä Ofelian laulussa. Anna Clynen sooloselloteoksen Rest these hands taustalla on runo, jonka säveltäjän äiti kirjoitti viimeisenä elinvuotenaan. Tyttären ja äidin omakohtaisen kokemuksen kuvaaminen taiteessa tuntuu mielestäni koskettavalta ja yhä edelleen ajankohtaiselta, sillä valtaosa kuvataiteen, kirjallisuuden ja taidemusiikin traditiossa toistettavista teoksista on miesten tekemiä.
Väliajan jälkeen kuultava, oopperakuolemia käsittelevä lyhyt alkusoitto on saanut musiikillisen inspiraationsa musiikkitieteilijä Susan McClaryn musiikinteoreettisesta analyysista, joka kuvaa musiikillista aktia. Alkusoitto toimii johdantona konsertin viimeiseen teokseen: vain parikymmentä minuuttia kestävään miniatyyrioopperaan Piccolo Opera Burlesco. Esitys lähestyy naishahmojen karikatyyristä kuvausta länsimaisen oopperataiteen historiassa yhdistämällä klassiset oopperakuolemat ja riisuutumisen taiteen.
Jos naishahmot riisutaan karikatyyrisistä, passiivisista sivuhenkilön rooleistaan, jääkö mitään jäljelle? Vai onko juuri niin, että kun ohueksi jäävä naiseuden stereotypia on riisuttu, paljastuu jotain paljon enemmän?
Sellolle ja jousikvintetolle sovittamani musiikki perustuu oopperasäveltäjä Gioachino Rossinin teokseen Teema ja variaatiot. Miniatyyrioopperan ohjaa Siljamari Heikinheimo ja se toteutetaan yhteistyössä burleskitaiteilija Armi Von Vep:n kanssa.
Konsertin kokonaiskesto on noin 1h 30min.
Lisätietoja: Pinja Nunez