IV Kansanmusiikintutkijoiden symposium
Kansanmuusikkona, opettajana ja kansanmusiikin tutkijana muuttuvassa maailmassa
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kutsuvat kaikki kansanmusiikin ammattilaiset, tutkijat ja tutkimusalasta kiinnostuneet yhteiseen symposiumiin keskustelemaan kansanmusiikin ja -tanssin tutkimuksen sekä historiallisten lähteiden parissa työskentelevän taiteellisen ja pedagogisen työn kysymyksistä.
Kansanmusiikin parissa työskentelevä muusikko, tutkija ja pedagogi törmää arjessaan yhä useammin kysymyksiin kulttuurisesta omimisesta ja siitä, kenelle perinne kuuluu ja kuka sitä saa tutkia, esittää tai opettaa. Kysymme kaikki yhdessä näitä kysymyksiä riippumatta omasta taustastamme ja paikastamme erilaisten perinteiden jatkumoissa ja leikkauspisteissä. Elämme aikaa, jolloin sata vuotta sitten käytettyjen käsitteiden merkitys on muuttunut ja perinnettä materiaalinaan käyttävän taiteen ja tutkimuksen etiikka vaatii pohdintaa. Perinne kansallisvaltioiden identiteetin rakentamisen välineenä ja toisaalta valtioiden rajoista riippumatta vapaasti liikkunut musiikki ja kulttuuri ovat saman asian kaksi eri puolta, molemmat yhtä totta. Miten me perinteen asiantuntijat otamme nykyisessä ja tulevassa toiminnassamme huomioon Suomen ja lähialueiden paikalliset perinteet sekä vähemmistöjen kulttuuriset oikeudet ja toisaalta puemme sanoiksi historiallisten lähteiden ja niiden käytön etiikkaan liittyvät kysymykset?
Ohjelma
Torstai 2.12.2021
Klo 10.00 Avaussanat
Kristiina Ilmonen
10.30 Soiva luento
Emilia Lajunen: Perinne ja tekijyys ammattikansanmuusikon taiteellisessa työssä. Mitkä ovat ammattikansanmuusikon vastuu, velvollisuudet ja toisaalta vahvuudet? Näkökulmia ja mahdollisuuksia arkistoäänitteiden ja viulupelimannien ohjelmiston parissa työskentelystä.
11.10 Puheenvuoroja
- Pekka Huttu-Hiltunen: Onko runolaulu elävää vai kuollutta, ja onko se perinnettä?
- Philip Donner: Etnomusikologin huomioita tutkijan eettisestä vastuusta
12.00 Lounastauko
13.00 Soiva luento
Anna Näkkäläjärvi-Länsman: Pitää opetella muistamaan
13.40 Avainluento: Kati Kallio: Suomalainen ja karjalainen runolaulu
keskustelu
15.15 Kahvitauko
15.45 Esitelmiä
- Jari Eerola: Itkut, itkulaulu, äänelläitkentä virren itkeminen, itkuvirsi – ”rakkaalla lapsella on monta nimeä”
- Viliina Silvonen: Mitä ovat aunuksenkarjalaiset itkuvirret? – Pohtimassa määritelmiä tutkimushistorian ja arkistojen aineistojen kanssa
- Anneli Kont: Kansanmusiikin opetusta Viljandissa 30 vuotta
- Ilpo Saastamoinen: Kansanmuusikkona, opettajana ja kansanmusiikin tutkijana kahden tulen välissä
n. 17.45 Esitelmien jälkeen pientä tarjoilua
Perjantai 3.12.2021
Klo 9.00 Arkiston esittely
Risto Blomster
10.00 Soiva luento
Viliina Silvonen ja Emmi Kuittinen: Kohtaamisia ja kritiikkiä Kyynelkanavat -hankkeen alkutaipaleelta
10.40 Esitelmiä
- Risto Blomster: Romaniviulisti Aleksander Åkerlundin iltama- ja konserttitoiminta 1910–1930-luvulla
- Elina Niiranen: Kielentutkimus ja kansanmusiikin keruu – Esimerkkinä Pertti Virtarannan Vienalaisia lastenlauluja -kokoelma
- Outi Valo: Kansakunta kartalla: Erkki Ala-Könnin kansanmusiikin tallennustyö sotien jälkeisessä Suomessa
12.10 Lounastauko
13.15 Esitelmä
Krishna Nagaraja: Inside-out, outside-in Perspectives of an outsider in folk music research
13.45 Soiva luento
Piia Kleemola-Välimäki: Pelimanni Kaapo Syrjälän parlografiäänitteet vuodelta 1917
14.30 Kahvitauko
15.00 Soiva luento
Anna E. Karvonen: Helsingin kansanlaulut
15.40 Esitelmä
Heikki Laitinen: Muistimusiikista nuottimusiikkiin
16.15 Päätössanat
Kristiina Ilmonen
Symposium päättyy klo 16.30
Esitelmäkutsu
Osallistujilta pyydetään ehdotuksia esitelmiksi, soiviksi luennoiksi tai puheenvuoroiksi.
- Esitelmä: 20 minuuttia + 10 minuuttia keskustelulle.
- Soiva luento: 30 minuuttia + 10 minuuttia keskustelulle.
- Puheenvuoro: 10 minuuttia + 15 minuuttia keskustelulle.
Muutkin aiheet ja esitelmäformaatit ovat mahdollisia. Esitelmät voivat tarkastella aihettaan myös taiteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Symposiumin kieli on suomi, mutta esitelmän voi pitää myös ruotsiksi tai englanniksi. Symposium järjestetään hybridimuotoisena, eli myös etäyhteydellä on mahdollista esitelmöidä ja seurata esitelmiä.
Ehdotuksessa tulee olla seuraavat tiedot:
- esitelmöitsijän henkilötiedot
- esitelmän otsikko
- enintään 200 sanan kuvaus esitelmän sisällöstä
Ehdotukset tulee lähettää viimeistään 30.10.2021 osoitteeseen maari.kallberg@uniarts.fi. Hyväksymisestä ilmoitetaan marraskuun alussa.
Symposiumin järjestelytoimikunta
- Kristiina Ilmonen MuT, professori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (puheenjohtaja)
- Heikki Laitinen FT, professori emeritus, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
- Risto Blomster FT, arkistotutkija, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
- Maari Kallberg MuT, symposiumin koordinaattori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Symposiumin järjestää Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa ja se pidetään seuran juhlasalissa Helsingissä.
Lisätietoja
Maari Kallberg
maari.kallberg@uniarts.fi
puh. 050-309 3829
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kutsuvat kaikki kansanmusiikin ammattilaiset, tutkijat ja tutkimusalasta kiinnostuneet yhteiseen symposiumiin keskustelemaan kansanmusiikin ja -tanssin tutkimuksen sekä historiallisten lähteiden parissa työskentelevän taiteellisen ja pedagogisen työn kysymyksistä.
Kansanmusiikin parissa työskentelevä muusikko, tutkija ja pedagogi törmää arjessaan yhä useammin kysymyksiin kulttuurisesta omimisesta ja siitä, kenelle perinne kuuluu ja kuka sitä saa tutkia, esittää tai opettaa. Kysymme kaikki yhdessä näitä kysymyksiä riippumatta omasta taustastamme ja paikastamme erilaisten perinteiden jatkumoissa ja leikkauspisteissä. Elämme aikaa, jolloin sata vuotta sitten käytettyjen käsitteiden merkitys on muuttunut ja perinnettä materiaalinaan käyttävän taiteen ja tutkimuksen etiikka vaatii pohdintaa. Perinne kansallisvaltioiden identiteetin rakentamisen välineenä ja toisaalta valtioiden rajoista riippumatta vapaasti liikkunut musiikki ja kulttuuri ovat saman asian kaksi eri puolta, molemmat yhtä totta. Miten me perinteen asiantuntijat otamme nykyisessä ja tulevassa toiminnassamme huomioon Suomen ja lähialueiden paikalliset perinteet sekä vähemmistöjen kulttuuriset oikeudet ja toisaalta puemme sanoiksi historiallisten lähteiden ja niiden käytön etiikkaan liittyvät kysymykset?
Ohjelma
Torstai 2.12.2021
Klo 10.00 Avaussanat
Kristiina Ilmonen
10.30 Soiva luento
Emilia Lajunen: Perinne ja tekijyys ammattikansanmuusikon taiteellisessa työssä. Mitkä ovat ammattikansanmuusikon vastuu, velvollisuudet ja toisaalta vahvuudet? Näkökulmia ja mahdollisuuksia arkistoäänitteiden ja viulupelimannien ohjelmiston parissa työskentelystä.
11.10 Puheenvuoroja
- Pekka Huttu-Hiltunen: Onko runolaulu elävää vai kuollutta, ja onko se perinnettä?
- Philip Donner: Etnomusikologin huomioita tutkijan eettisestä vastuusta
12.00 Lounastauko
13.00 Soiva luento
Anna Näkkäläjärvi-Länsman: Pitää opetella muistamaan
13.40 Avainluento: Kati Kallio: Suomalainen ja karjalainen runolaulu
keskustelu
15.15 Kahvitauko
15.45 Esitelmiä
- Jari Eerola: Itkut, itkulaulu, äänelläitkentä virren itkeminen, itkuvirsi – ”rakkaalla lapsella on monta nimeä”
- Viliina Silvonen: Mitä ovat aunuksenkarjalaiset itkuvirret? – Pohtimassa määritelmiä tutkimushistorian ja arkistojen aineistojen kanssa
- Anneli Kont: Kansanmusiikin opetusta Viljandissa 30 vuotta
- Ilpo Saastamoinen: Kansanmuusikkona, opettajana ja kansanmusiikin tutkijana kahden tulen välissä
n. 17.45 Esitelmien jälkeen pientä tarjoilua
Perjantai 3.12.2021
Klo 9.00 Arkiston esittely
Risto Blomster
10.00 Soiva luento
Viliina Silvonen ja Emmi Kuittinen: Kohtaamisia ja kritiikkiä Kyynelkanavat -hankkeen alkutaipaleelta
10.40 Esitelmiä
- Risto Blomster: Romaniviulisti Aleksander Åkerlundin iltama- ja konserttitoiminta 1910–1930-luvulla
- Elina Niiranen: Kielentutkimus ja kansanmusiikin keruu – Esimerkkinä Pertti Virtarannan Vienalaisia lastenlauluja -kokoelma
- Outi Valo: Kansakunta kartalla: Erkki Ala-Könnin kansanmusiikin tallennustyö sotien jälkeisessä Suomessa
12.10 Lounastauko
13.15 Esitelmä
Krishna Nagaraja: Inside-out, outside-in Perspectives of an outsider in folk music research
13.45 Soiva luento
Piia Kleemola-Välimäki: Pelimanni Kaapo Syrjälän parlografiäänitteet vuodelta 1917
14.30 Kahvitauko
15.00 Soiva luento
Anna E. Karvonen: Helsingin kansanlaulut
15.40 Esitelmä
Heikki Laitinen: Muistimusiikista nuottimusiikkiin
16.15 Päätössanat
Kristiina Ilmonen
Symposium päättyy klo 16.30
Esitelmäkutsu
Osallistujilta pyydetään ehdotuksia esitelmiksi, soiviksi luennoiksi tai puheenvuoroiksi.
- Esitelmä: 20 minuuttia + 10 minuuttia keskustelulle.
- Soiva luento: 30 minuuttia + 10 minuuttia keskustelulle.
- Puheenvuoro: 10 minuuttia + 15 minuuttia keskustelulle.
Muutkin aiheet ja esitelmäformaatit ovat mahdollisia. Esitelmät voivat tarkastella aihettaan myös taiteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Symposiumin kieli on suomi, mutta esitelmän voi pitää myös ruotsiksi tai englanniksi. Symposium järjestetään hybridimuotoisena, eli myös etäyhteydellä on mahdollista esitelmöidä ja seurata esitelmiä.
Ehdotuksessa tulee olla seuraavat tiedot:
- esitelmöitsijän henkilötiedot
- esitelmän otsikko
- enintään 200 sanan kuvaus esitelmän sisällöstä
Ehdotukset tulee lähettää viimeistään 30.10.2021 osoitteeseen maari.kallberg@uniarts.fi. Hyväksymisestä ilmoitetaan marraskuun alussa.
Symposiumin järjestelytoimikunta
- Kristiina Ilmonen MuT, professori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (puheenjohtaja)
- Heikki Laitinen FT, professori emeritus, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
- Risto Blomster FT, arkistotutkija, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
- Maari Kallberg MuT, symposiumin koordinaattori, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Symposiumin järjestää Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa ja se pidetään seuran juhlasalissa Helsingissä.
Lisätietoja
Maari Kallberg
maari.kallberg@uniarts.fi
puh. 050-309 3829