Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2025-2028

Julkaistu 25.7.2025 | Päivitetty 25.7.2025

1. Yhdenvertaisen, tasa-arvoisen ja saavutettavan opiskelu- ja työympäristön edistämisen periaatteet ja toimintatavat

Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja saavutettavuuden edistäminen on tärkeä perusta oikeudenmukaiselle ja inklusiiviselle yhteisölle. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että jokainen meistä on samanarvoinen, riippumatta iästä, etnisestä taustasta, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, toimintakyvyn rajoitteista, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta tai muista henkilökohtaisista tekijöistä.

Yhdenvertaisuuden tavoitteena on varmistaa, että kaikki saavat oikeudenmukaista kohtelua ja mahdollisuuden osallistua täysipainoisesti yhteisön toimintaan. Saavutettavuus on olennainen osa yhdenvertaisuutta, ja sen huomioiminen varmistaa, että jokainen voi osallistua yliopiston toimintaan omien yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Yhteisössä jokainen saa olla arvostettu ja hyväksytty omana itsenään.

Yhteiskuntamme rakenteet ja käytännöt ovat monin tavoin syrjiviä ja poissulkevia. Myös taideinstituutiot, Taideyliopisto mukaan lukien, ovat osa tätä kokonaisuutta – eivät sen ulkopuolella. Länsimaisen taiteen historia kietoutuu tiiviisti syrjivien ja eriarvoistavien rakenteiden, käytäntöjen ja ajattelutapojen kehitykseen. Siksi Taideyliopiston tehtävänä on tarkastella kriittisesti omaa toimintaansa ja asemaansa osana tätä historiallista jatkumoa.

Tämän yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on määrittää selkeä suunnitelma ja tavoitetila, jota kohti yliopisto etenee konkreettisilla toimenpiteillä. Suunnitelma ei ole ainoastaan reaktiivinen dokumentti, vaan aktiivinen työkalu yhteisön kehittämiseen kohti oikeudenmukaisempaa ja inklusiivisempaa tulevaisuutta.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutusorganisaatioita edistämään yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Tämä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on keskeinen osa Taideyliopiston sitoutumista lain vaatimuksiin ja omaan eettiseen vastuuseensa.

1.1 Edellisellä kaudella 2022-2024 toteutunut toiminta

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoiminnan keskeisiä tavoitteita edellisellä kaudella 2020-2024 aikana olivat:

• epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä vapaan työ- ja opiskeluympäristön turvaaminen,
• sujuva monikielisyyden juurruttaminen osaksi arkea sekä
• tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen inklusiivisuudesta.

Tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi inklusiivisuudesta on toteutettu edellisen kauden aikana säännöllisesti henkilöstökoulutuksia, työpajoja ja tietoiskuja. Koulutuksia on toteutettu muun muassa seuraavista teemoista:

• monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden perusteet
• sukupuolen moninaisuus
• tiedostamattomat ennakkoasenteet
• erilaiset oppijat
• yhdenvertainen opiskeluympäristö
• saavutettavuus

Osa koulutuksista on toteutettu niin suomeksi kuin englanniksi. Esihenkilöille on toteutettu monimuotoisuuden johtamisen valmennuksia. Koulutukset on toteutettu pääosin etänä, mikä on lisännyt niiden osallistumismahdollisuutta.

Taideyliopistossa on toteutettu konkreettisia keinoja monimuotoisuuden parantamiseen eri vähemmistöjen näkökulmasta esimerkiksi wc-, suihku- ja pukutilojen osalta. On tärkeää, että trans- ja muunsukupuoliset henkilöt voivat kokea olonsa yhteisössämme turvalliseksi ja hyväksytyksi. Opiskelijoilta saadun palautteen pohjalta on päätetty, että jatkossa kampuksen wc-tilat nimetään pääsääntöisesti kaikkien sukupuolten käyttöön ja pukuhuonetiloissa huomioidaan tilojen ei-binääriset käyttäjät. Sukupuolineutraaliutta huomioidaan myös kielenkäytössä ja kaikessa viestinnässä.

Epäasiallisen kohtelun ja häirinnästä vapaan työn- ja opiskeluympäristön turvaamiseksi on laadittu ja jalkautettu edellisen kauden aikana eettiset periaatteet, epäasiallisen kohtelun ohjeistusta on päivitetty sekä toteutettu aihetta tukevia koulutuksia. Eettiset periaatteet ja epäasiallisen kohtelun ohjeistus on myös sisällytetty henkilöstön perehdytysprosessiin ja teemat ovat myös esillä opiskelijoiden orientaatiossa.

Taideyliopisto ja ylioppilaskunta toteuttivat yhteisen Älä jää yksin -kampanjan, jossa henkilöstöpalveluiden edustajat kävivät yksiköissä puhumassa epäasiallisesta kohtelusta ja vastuullisesta vuorovaikutuskulttuurista. Kampanjan materiaalit ja tallenteet (suomi ja englanti) ovat koko yhteisön hyödynnettävissä Moodle-oppimisympäristössä.

Varman työhyvinvointikysely 2023 osoitti, että 79 % henkilöstöstä ei ole kokenut häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä. Tulokset olivat samansuuntaisia myös vuonna 2021 toteutetussa kyselyssä. Asiaan tullaan edelleen panostamaan ja toimenpiteitä jatketaan.

Varman työhyvinvointikyselyssä on ollut mukana erillinen osio yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta ja osallisuudesta. Vuoteen 2021 verrattuna tulokset paranivat vuoden 2023 aikana seuraavien osa-alueiden osalta: elämäntilanteiden huomiointi ja kannustus tasavertaisesti perhevapaisiin. Tulokset olivat eniten heikentyneet osa-alueen osalta ”yhdenvertaisuuden toteutuminen etnisestä taustasta tai syntyperästä riippumatta”. Edelleen huomattava osa henkilöstöstä ei välttämättä osannut arvioida kyseisiä asioita eli tietoisuuden lisäämistä tarvitaan jatkossakin. Kehittämistarpeet yhdenvertaisuuden osalta avovastausten perusteella liittyivät kielikysymyksiin, saavutettavuuden haasteisiin tilojen osalta, työyhteisön homogeenisuuteen ja keskustelun tarpeen lisäämiseen yhdenvertaisuudesta.

Opiskelijoille suunnatun rehtorin vuoden 2024 palautekyselyn valossa Taideyliopistossa tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun kokemuksiin. Taideyliopiston rakenteissa, toimintatavoissa tai asenteissa opiskelijat olivat kokeneet tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja/tai moninaisuuden esteitä eniten liittyen kieleen (42 %).

Osana yliopiston kansainvälisyysstrategiaa on valmisteltu kielilinjaus, jolla sujuvaa monikielisyyttä on mahdollista juurruttaa. Kielilinjaus vahvistaa taideyhteisön moninaisuutta ja saavutettavuutta. Kielilinjaus varmistaa, että kaikki opiskelijat ja henkilökunta voivat toimia ja osallistua yliopiston toimintaan joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tutustu Taideyliopiston kielilinjaukseen.

Kansainvälinen henkilöstö on päässyt vahvistamaan suomen kielen taitoa ja henkilöstö on päässyt myös vahvistamaan ruotsin ja englannin kielen taitoja kieliverkoston yhteistyön kautta.

Tukea kansainväliselle henkilöstölle on pystytty tarjoamaan Talent Boost -hankkeen avulla, joka on muun muasssa antanut neuvontaa ja henkilökohtaista tukea käytännön asioissa vierailevalle ja saapuvalle kansainväliselle henkilöstölle. Kansainvälisiä työtilanteita koskevia ohjeita on kehitetty ja ohjeistukset on julkaistu henkilöstön intrassa. Yhteisiä tapaamisia ja tapahtumia on järjestetty kansainvälisille opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kansainvälisen henkilökunnan perehdytysprosessia on päivitetty ja parannettu.

Taideyliopistoon on myös perustettu saavutettavuustyöryhmä ja luotu saavutettavuussuunnitelma. Saavutettavuussuunnitelma kerää eri puolilla organisaatiota tehdyn työn yhteen. Digitaalinen saavutettavuustyöryhmä on tehnyt työtä esimerkiksi verkkomateriaalien osalta ja lisäämällä yhteisössä ymmärrystä saavutettavuusvaatimuksista. Fyysistä saavutettavuutta on käsitelty rakennushankkeiden yhteydessä.

Taideyliopisto pääsi mukaan vuoden 2024 lopussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan antirasismiohjelmaan, jossa tuetaan antirasistisen työotteen vahvistamisessa organisaatioiden toimintatapoihin ja rakenteisiin. Ohjelmassa on mukana 28 organisaatiota ja ohjelma kestää vuoden verran. Ohjelma tarjoaa organisaatioille myös räätälöityä tukea antirasismin edistämistyöhön.

1.2 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman lähtökohdat

Taideyliopistossa toimii rehtorin nimeämä yhdenvertaisuus ja tasa-arvotyöryhmä, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja saavutettavuuden toteutumista Taideyliopistossa. Toinen ryhmän tärkeimmistä tehtävistä on valmistella yliopistolle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmä kuvastaa Taideyliopiston monimuotoisuutta hyvin. Ryhmään on koottu laaja kirjo osaamista ja asiantuntemusta eri taiteen aloilta ja henkilöstöryhmistä, mikä takaa kattavan näkökulmien edustuksen. Ryhmässä on mukana niin akateemisen henkilöstön edustajia, eri palvelualueiden edustajia kuin opiskelijoiden edustajia, ja heidän monipuoliset näkemykset ja taidot rikastavat työryhmän työskentelyä. Tämä osaamisen ja näkökulmien moninaisuus tekee työryhmästä vahvan toimijan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön edistämisessä.

Työryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt:

• HR- ja palvelujohtaja Riikka Mäki-Ontto, työryhmän puheenjohtaja
• Koulutuksesta vastaava vararehtori Tapio Kujala
• Lehtori Liisa Jaakonaho
• Lehtori Frank Brümmel
• Tohtorikoulutettava/tuntiopettaja Sanna Kivijärvi
• Tutkija Timothy Smith
• Vastaava opintopäällikkö Milla Vasto-Oinonen
• Palvelu- ja henkilöstöpäällikkö Sanna Yliheljo
• Projektipäällikkö Jessica Aaltonen
• Tuottaja Anna Huuskonen-Kuhlefelt
• Työsuojelupäällikkö Jyri Pulkkinen
• Henkilöstöpäällikkö Sanna Kokko
• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusyhdyshenkilö Tuula Kivistö
• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusyhdyshenkilö Kati Autere
• Opintopsykologi Volkan Topal
• Opintopsykologi Sanna Vuorinen
• Yliopistopappi Lisa Enckell
• Asiantuntija Mirva Niemi
• Opiskelijajäsen Oula Hyle
• Opiskelijajäsen Katariina Jumppanen
• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvastaava Mia Seppälä (työryhmän sihteeri)

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa selvitetään yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja saavutettavuuden toteutumisen nykytilannetta Taideyliopistossa, kuvataan tavoitteet sekä määritellään toimenpiteet, joiden avulla Taideyliopisto koulutusorganisaationa sekä työnantajana edistää yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja saavutettavuuden toteutumista. Myös yksikkökohtaiset toimintasuunnitelmat pitävät sisällään myös yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta edistäviä toimenpiteitä. Varsinaiset saavutettavuuteen liittyvät toimenpiteet löytyvät saavutettavuussuunnitelmasta eli liitteestä 2. Saavutettavuussuunnitelmassa keskitytään osa-alueisiin, jotka eivät ole mukana yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa, joten suunnitelmat täydentävät toisiaan.

Suunnitelmaa noudatetaan kaikessa yliopiston toiminnassa. Suunnitelmaan tutustuminen kuuluu jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen velvollisuuksiin sekä on mukana niin uuden työntekijän kuin uusien opiskelijoiden perehdytysprosessissa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma tukee Taideyliopiston strategiaa ja henkilöstöpolitiikkaa vuosille 2025–2028. Taideyliopiston hallitus sekä johto sitoutuvat suunnitelman toteuttamiseen sekä yhdenvertaisuuden-, tasa-arvon- ja saavutettavuuden edistämiseen Taideyliopistossa.

Mahdollisimman monimuotoisen, yhteisöllisen, tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen opiskelu- ja työympäristön kehittäminen edesauttaa Taideyliopiston strategisten tavoitteiden toteutumista.

Taideyliopiston strategia

Taideyliopiston henkilöstöpolitiikka

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus –sivu ulkoisille verkkosivuillamme

1.3 Yhdenvertaisuuden edistäminen vaikuttaa jokaiseen Taideyliopistossa

Taideyliopisto on kansainvälinen ja monikulttuurinen opiskelu- ja työyhteisö. Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja saavutettavuuden edistäminen on tärkeä osa kaikkien oikeuksien puolustamista ja yhteisömme vahvistamista. On olennaista, että jokainen voi tuntea olonsa arvostetuksi ja tasavertaiseksi yliopistossa riippumatta etnisestä alkuperästä, kansallisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta tai kulttuuritaustasta.

Taideyliopisto edistää kulttuurista tietoisuutta ja ehkäisee rasismia luodakseen avoimen ja vastaanottavaisen työ- ja opiskeluympäristön kaikille yhteisön jäsenille. Kulttuurinen tietoisuus sisältää sekä oman taustan ymmärtämisen että uteliaisuuden ja tiedon kartuttamisen muista kulttuureista. Tämä tieto luo vahvan perustan rikkaalle ja rakentavalle vuorovaikutukselle eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus tarkoittavat pohjimmiltaan toistemme kunnioittamista ja arvostamista.

Näiden arvojen toteutuminen yliopistossa vaatii ennakoivaa ja moninaiset elämäntilanteet huomioivaa henkilöstöjohtamista sekä positiivista toimintakulttuuria. Näin varmistetaan, että jokaisen oikeudet toteutuvat ilman, että yksilön tarvitsee niitä itse vaatia. Tavoitteena on luoda yhteisö, jossa kukaan ei jää ulkopuolelle tai koe syrjintää, vaan kaikki voivat loistaa omana itsenään.

Aiheeseen liittyvät sisällöt verkkosivuillamme:

Eettiset periaatteet

Ohjeet epäasiallisen kohtelun puuttumiseen

Tuki varhaiseen puuttumiseen

Akateemisten tapahtumien turvallisen tilan ohjeet

Taideyliopiston ylioppilaskunnan turvallisemman tilan periaatteet ja toimintatavat

2. Yhdenvertaisuustyölle keskeistä on arvostavan kulttuurin edistäminen

Jokaisella Taideyliopiston yhteisön jäsenellä, olipa kyseessä henkilökunta, vierailijat tai opiskelijat, on tärkeä mahdollisuus edistää avointa ja kaikkia kunnioittavaa ilmapiiriä. Jokainen yhteisön jäsen voi vaikuttaa siihen, että yhteisössä vallitsee syrjimätön ja positiivinen kulttuuri, jossa jokainen tuntee olevansa arvostettu.

Opetushenkilöstö kiinnittää huomiota siihen, että opetuksen sisältö, materiaali ja ilmapiiri tukevat yhdenvertaisuutta ja ovat kaikille turvallisia ja inspiroivia. Johtajilla ja esihenkilöillä on myös tärkeä rooli varmistaa, että työyhteisössä vallitsee kunnioittava ja syrjimätön ilmapiiri, joka kannustaa kaikkia antamaan parastaan.

Yhdenvertaisuuslaki tukee meitä tässä tehtävässä, velvoittamalla tekemään kohtuullisia mukautuksia toiminnassa ja opetuksessa, jotta kaikki voivat osallistua täysipainoisesti. Nämä mukautukset voivat liittyä esimerkiksi ikään, vakaumukseen, oppimisvaikeuksiin tai muihin henkilökohtaisiin tarpeisiin. Yhteisön jäsenet luovat ympäristön, jossa jokainen voi kokea olevansa osallisena ja arvostettuna.

2.1 Taidekäsitykset

Taideyliopistossa tarkastellaan opetuksen, tutkimuksen ja muun toiminnan yhteydessä jatkuvasti sitä, millaiset taidekäsitykset ja millaiset arvot ja käsitteet ohjaavat opetusta ja opetuksen osana tuotettavia sisältöjä ja taidetta.

Kurssien sisällöissä ja taiteellisissa näkemyksissä huomioidaan moninaisuutta ja tavoitellaan moninaista ymmärrystä taiteen estetiikasta, etiikasta ja yhteiskunnallisesta toimijuudesta.

2.2 Moninaisuus

Taideyliopistossa moninaisuus on voimavara. Yhteisössä jokainen jäsen on ainutlaatuinen, ja moninaisuus voi ilmetä esimerkiksi iän, fyysisten ominaisuuksien, vammaisuuden, ulkonäön, sukupuolen, seksuaalisuuden, sosioekonomisen aseman, uskonnon, kielen, kulttuuritaustan, etnisten piirteiden, poliittisten näkemysten tai erilaisten ideologioiden ja vakaumusten kautta. Nämä piirteet nähdään rikkautena, joka vahvistaa sekä opiskelu- että työyhteisöämme ja luo pohjan rikkaalle vuorovaikutukselle ja uusille oivalluksille.

Tavoitteena on rakentaa tasa-arvoinen ja yhdenvertainen ympäristö, jossa jokainen opiskelija ja työntekijä voi tuntea olevansa arvostettu ja kuuluvansa osaksi yhteisöä. Inklusiivisuus on toiminnan keskiössä, ja pyritään siihen, että kaikki voivat osallistua täysipainoisesti ja tuntea olevansa ryhmän jäseniä alusta alkaen.

2.2.1 Ikä ja elämäntilanteiden huomiointi

Taideyliopistossa panostetaan ikäjohtamiseen, mikä tarkoittaa, että jokaiselle tarjotaan parasta mahdollista johtamista iästä riippumatta. Tavoitteena on huomioida eri ikäisten tarpeet ja elämäntilanteet niin vaarojen ja riskien arvioinnissa kuin osana päivittäistä esihenkilötyötäkin.

Käytössä on varhaisen tuen malli, joustavat työaikaratkaisut, toimivat työtilojen järjestelyt sekä monipuolinen hyvinvointitoiminta, joiden avulla pyritään tukemaan jokaisen jaksamista. Erityisesti ikääntyvän henkilöstön tarpeet huomioimalla varmistetaan, että kaikki voivat jatkaa työuraansa innostuneina ja motivoituneina.

Ikä ja erilaiset elämäntilanteet huomioidaan myös opiskelijoiden näkökulmasta. Tämä auttaa luomaan turvallista ja hyvinvoivaa opiskeluympäristöä.

2.2.2 Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus

Yliopistoyhteisö koostuu sukupuoleltaan ja seksuaalisuudeltaan moninaista ihmisistä.  On tärkeää, että yhteisössä kunnioitetaan ja arvostetaan jokaista juuri sellaisena kuin he ovat. Sukupuolten rooleihin, identiteetteihin, ulkonäköön, käyttäytymiseen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät käsitykset eivät saa määritellä, miten ihmiset kohtelevat toisiaan. Olennaista on myös kiinnittää huomiota kielenkäyttöön, jotta se on kunnioittavaa ja kaikkia mukaan ottavaa.

2.2.3 Vakaumukset ja uskonnot

Yhteiskunnassa eletään moniuskontoisessa yhteiskunnassa ja yhteisössä. Uskonnon ja omantunnon vapauden takaa Suomen perustuslaki.

Taideyliopistossa on uskonnon, omantunnon ja vakaumusten vapaus: jokaisella yliopistoyhteisön jäsenellä on oikeus uskontoonsa ja vakaumukseensa sekä myös oikeus ilmaista niitä. Jokaiselta yliopistoyhteisön jäseneltä edellytetään toisen uskonnon ja vakaumuksen kunnioittamista. Syrjivää toimintaa ei sallita.

Uskonnon ja vakaumuksen ilmaisemisen vapaus ei vaaranna toisten uskonnon- tai vakaumuksen vapautta, mutta voi olla luovuttamattoman tärkeää sille, jonka elämä rakentuu uskon tai vakaumuksen varaan.

2.3 Ableismi

Ableismissa on kyse toimintakykyolettamasta. Ableistiset ajattelun, puheen ja toiminnantavat luovat yhdenvertaisuuden esteitä ihmisille, joiden ominaisuudet eivät vastaa normatiivisia fyysisiä, psyykkisiä tai käyttäytymiseen liittyviä ihanteita. Ableismi on kyvykkyyden ja vammattomuuden ihannointia, mutta myös vammaisuuden esittämistä riittämättömänä. Ableismiin perustuvat käytännöt ja puhetavat syrjivät vammaisia henkilöitä.

Kuten monet muutkin syrjinnän muodot, ableismi on rakenteellisesti juurtunut länsimaisiin yhteiskuntiin ja kulttuureihin, ja näkyy myös yliopistoissa. Ableismia ylläpidetään yliopistoissa erilaisten puhetapojen ja käytäntöjen kautta. Siksi tietoisuuden lisäämiselle ableismista on Taideyliopistossakin tarvetta.

Ableismitietoisuutta lisäävän toiminnan ytimessä on yhdenvertaisuutta edistävien säännösten, käytäntöjen ja puhetapojen kehittäminen. Tässä lähestymistavassa yhdenvertaisuus perustuu vammaisten henkilöiden yksilölliseen tukemiseen heidän erilaisten saavutettavuus- ja mukautustarpeidensa mukaan.  Yhdenvertaisuusajattelussa ymmärretään, että kaikilla ei ole samoja lähtökohtia tai mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua yhteisöissä.

2.3.1 Toimintakyvyn ja terveydentilan huomioiminen

Taideyliopistossa pyritään varmistamaan, että erilaisia tarpeita otetaan huomioon suunnittelussa, olipa kyse sitten toimintarajoitteista tai muista yksilöllisistä tarpeista. On tärkeää luoda aidosti inklusiivinen ympäristö, jossa saa tarvitsemansa tuen ja kohtuulliset mukautukset.

Opiskelu- ja työympäristöjen kehittämisessä, remontoinnissa ja rakentamisessa noudatetaan lainsäädännön mukaisia esteettömyysvaatimuksia, jotta tilat ovat saavutettavissa kaikille. Jokaisen yksilön liikkumis- ja toimintakyky huomioidaan opiskelu- ja työtiloja osoittaessa. Olemassa olevien tilojen esteettömyyttä parannetaan tarvittaessa Suomen rakentamismääräyksiä soveltaen silloin, kun rakennusta korjataan tai muutetaan merkittävästi ottaen huomioon toimenpiteen laatu ja laajuus sekä mahdollisesti muutettava käyttötapa.

Jokaista halutaan tukea yksilöllisesti: sairauden, vamman tai vajaakuntoisuuden mahdollisesti edellyttämistä muutoksista sovitaan yhdessä asianomaisen henkilön kanssa esim. yksilöllisin opintojärjestelyin, jotta HOPS, opetukseen osallistuminen, opetussuunnitelman toteuttaminen ja työtehtävät vastaavat parhaiten hänen tarpeitaan.

Tutustu yksilöllisiin opintojärjestelyihin Taideyliopistossa

2.3 Antirasismi

Antirasismi on tietoista ja aktiivista toimintaa kaikkia rasismin muotoja vastaan. Antirasismityön avulla vähennetään etnistä syrjintää, syrjivien käytäntöjen vaikutuksia ja kielteisiä ennakkoluuloja. Antirasismin keskiössä on oman ja yhteisön ymmärryksen lisääminen rasismista.

Taideyliopisto haluaa lisätä ja laajentaa tietoisuutta rasismista ja antirasismista, kannustaa sivustakatsojia puuttumaan havaitsemiinsa tilanteisiin sekä herättää keskustelua antirasistisesta toiminnasta. Strategiassamme yksi päätavoite on olla hyvinvoiva, syrjinnästä vapaa ja kansainvälisesti vetovoimainen yhteisö.

Rasismin vastaiset teemat ovat olleet keskeisiä myös monissa Taideyliopiston hankkeissa esimerkiksi Arts Equal –tutkimushankkeessa ja näyttelijäntaiteen valintojen kehittämishankkeessa.

Rasismiin ja syrjinnän puuttuminen ei ole ainoastaan etniseen tai uskonnollisen vähemmistöön kuuluvien asia. Se on jokaisen yhteisön jäsenen vastuulla.

3. Taideyliopiston tasa-arvotyössä huomioitavia näkökulmia

Taideyliopisto näkee tasa-arvotyön kiinteänä osana laajempaa yhdenvertaisuustyötä. Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain edellyttämät seurannat ja arvioinnit toteutetaan osana tätä yhteistä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa.

Tavoitteena on tasa-arvolain mukaisesti sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä, sukupuolten tasapuolinen sijoittuminen eri tehtäviin sekä yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Nämä vaikuttavat suoraan työntekijöiden kokemaan oikeudenmukaisuuteen, motivaatioon ja työtyytyväisyyteen.

Rekrytointikäytännöissä korostetaan selkeitä ja läpinäkyviä valintakriteerejä. Tämä vähentää riskiä tiedostamattomista ennakkoluuloista ja varmistaa, että valinnat perustuvat osaamiseen ja ansioihin. Avoimuus rekrytointiprosessissa lisää luottamusta ja tukee yhdenvertaisuuden toteutumista jo ennen työsuhteen alkamista.

Samalla yhdenvertaisuuslain mukaisesti Taideyliopisto edistää yhdenvertaisuutta kaikissa toiminnoissaan, ehkäisee syrjintää ja huolehtii kohtuullisten mukautusten toteuttamisesta opiskelijoille ja työntekijöille.

Kaiken kaikkiaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistaminen ei ole pelkästään lakisääteinen velvoite, vaan myös keino rakentaa kilpailukykyinen, monimuotoinen ja innovatiivinen työyhteisö, jossa jokainen voi kokea tulevansa arvostetuksi ja kuulluksi.

4. Tavoitteet ja toimenpiteet kaudella 2025-2028

Taideyliopiston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmä on valinnut seuraavat yhteiset tavoitteet opiskelijoiden sekä henkilöstön tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi:

Yhdenvertaisen ja arvostavan toimintakulttuurin edistäminen

• Vastuullisen kanssakäymisen periaatteiden suunnittelu, käyttöönotto ja näkyväksi tekeminen yhteisössä
• Kielilinjauksen toteutumisen seuranta yliopiston verkkosivuilla, hallinnossa, opetuksessa, henkilöstössä
• Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmän toiminnan kehittäminen
• Osallistaminen ja vierailut yksiköissä yhdenvertaisuustyön näkyväksi tekemiseksi

Osaamisen vahvistaminen yhdenvertaisuudesta

• Verkkokoulutus perusasioista ja lyhyet koulutukset ajankohtaista teemoista
• Koulutukset ja seminaarit ableismista
• Koulutukset, infot ja keskustelutilaisuudet antirasismista
• Kieli- ja viestintäkoulutus
• Koulutukset epäasiallisen kohtelun käsittelystä
• Tukea haastaviin vuorovaikutustilanteisiin

Syrjinnän vähentäminen ja yhdenvertaisuutta tukevien käytäntöjen kehittäminen

• Epäasiallisen kohtelun prosessin selkeyttäminen
• Rekrytointi- ja valintaprosessien tarkastelu yhdenvertaisuuden näkökulmasta
• Eri henkilöstöryhmien huomioiminen ja kuuleminen tarvittaessa yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvien säännösten suunnittelussa ja päivityksessä sekä toiminnan kehittämisessä (henkilöstö ja opiskelijat)

Saavutettavuussuunnitelma on osa tämän suunnitelman liitettä, joten saavutettavuuden edistämiseen liittyvät toimenpiteet löytyvät sieltä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on tehty hyödyntäen olemassa olevia resursseja. Niitä ovat:

• Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovastaavan työajan hyödyntäminen
• Työryhmän jäsenten työaika oman työn ohella (sisältää kokoukset ja niihin valmistautuminen sekä oman vastuualueen edistäminen, noin 2 h/kk)
• Koulutusbudjetti on henkilöstökoulutusbudjetin sisällä

4.1 Yhdenvertaisen ja arvostavan toimintakulttuurin edistäminen

Tavoitteena on rakentaa oikeudenmukainen ja inklusiivinen yliopistoyhteisö, jossa arvostetaan moninaisuutta ja saavutettavuutta. Tuloksia seurataan säännöllisesti sovittujen mittarien kautta.  Tavoitetta edistetään seuraavien toimenpiteiden avulla.

4.1.1 Vastuullisen kanssakäymisen periaatteiden suunnittelu, käyttöönotto ja näkyväksi tekeminen yhteisössä

• Laaditaan ensimmäinen versio vastuullisen kanssakäymisen periaatteista kevätlukukaudella 2025. Periaatteet tunnetaan myös yleisemmin nimellä turvallisemman tilan periaatteet.
• Kerätään palautetta, viimeistellään periaatteet ja valmistellaan tiedottaminen yhteisölle esim. huoneentaulut.
• Tiedotetaan periaatteista, jotta kaikki yliopiston jäsenet ovat tietoisia niistä ja sitoutuneita noudattamaan niitä.

4.1.2 Kielilinjauksen toteutumisen seuranta

• Työryhmä käy vuosittain läpi henkilöstön intranet-Artsin, opiskelijoiden Opiskelijan uniartsin sekä uniarts.fi:n analytiikkaa monikielisyyden näkökulmasta. Seurataan, kuinka moni kiinteä sivu ja uutinen on käännetty englanniksi ja ruotsiksi.
• Työryhmä kerää analytiikkaa yliopiston hallinnon kokouskielistä sekä siitä, millä kielillä työryhmät ja toimielimet viestivät Artsi-intranetissä.
• Kerätään dataa myös siitä, missä toimielimissä käytetään tulkkeja tulkkaamaan kokouksissa käytävää keskustelua englanniksi.
• Työryhmä kerää dataa kansainvälisten opiskelijoiden määrästä ja käy läpi opiskelijoiden antamaa palautetta yliopiston tuottamista palautekyselyistä, kuten esimerkiksi rehtorin kyselystä.
• Työryhmä seuraa kansainvälisen henkilöstön määrää sekä heidän antamaansa palautetta kielikysymyksistä muun muassa Varman henkilöstökyselystä ja Mehiläisen työkykykyselystä.

4.1.3 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmän toiminnan kehittäminen

• Päätetään eri teema-alueiden vastuurooleista työryhmän jäsenten kesken. Sovitaan tehtävien sisällöstä, jotta jokainen tietää omat vastuualueensa ja tehtävänsä.
• Käydään säännöllisin väliajoin läpi rehtorin kyselyssä opiskelijoilta esille tulevia yhdenvertaisuuteen liittyviä huomioita. Nostetaan esiin näitä huomioita teemoina ja käsitellään ne työryhmässä.

4.1.4 Osallistaminen ja vierailut yksiköissä yhdenvertaisuustyön näkyväksi tekemiseksi

• Työryhmän jäsenet vierailevat tiimeissä ja yksiköissä puhumassa yhdenvertaisuuden edistämisestä yhdenvertaisuussuunnitelman määrittämässä aikataulussa. Yhdenvertaisuussuunnitelma määrittää aikataulun ja keskustelujen teemat.
• Osallistetaan yhteisön jäseniä yhdenvertaisuustyöhön mukaan, tarkastellen miten yhdenvertaisuus näkyy arjessa ja mitä jokainen voi tehdä sen edistämiseksi.

4.2 Osaamisen vahvistaminen yhdenvertaisuudesta

Tavoitteena onparantaa henkilöstön ja opiskelijoiden osaamista yhdenvertaisuuteen, moninaisuuteen ja inklusiivisuuteen liittyvissä teemoissa. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoisuuden lisäämiseen ableismista ja edistetään antirasismia. Tavoitetta edistetään seuraavien toimenpiteiden avulla.

4.2.1 Verkkokoulutus perusasioista ja säännölliset lyhyet koulutukset ajankohtaisista teemoista

• Suunnitellaan ja toteutetaan verkkokoulutus koko yhteisölle (tuntiopettajat ja opiskelijat mukaan lukien) perusasioista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioihin liittyen.
• Toteutetaan säännöllisesti lyhyitä koulutuksia ajankohtaisista teemoista, kuten etninen moninaisuus, sukupuoli-identiteetit ja neuropsykiatriset oireyhtymät.

4.2.2 Koulutukset ja keskustelutilaisuudet ableismista

• Henkilöstölle ja opiskelijoille järjestetään seminaareja, joissa lisätään tietoisuutta vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä ja tarjotaan käytännön keinoja ableismitietoisuuden lisäämiseen ja vaikuttavan muutoksen edistämiseen yliopistoyhteisössä.
• Tilaisuuksissa kehitetään opetussuunnitelmia ja pedagogisia lähestymistapoja ja korostetaan vammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistumiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään mukauttamiseen ja opiskelijoiden toimijuuden tukemiseen.

4.2.3 Koulutukset ja keskustelutilaisuudet antirasismista

• Tiedotetaan THL:n antirasismin verkkokoulutuskokonaisuudesta.
• Vieraillaan rehtorin ja dekaanien aamukahveilla kertomassa antirasismiohjelmasta.
• Hyödynnetään antirasismiohjelman oppeja ja asiantuntijoita.
• Järjestetään paneelikeskusteluja kampuksilla, joissa käsitellään yhteiskunnallisia näkökulmia. Kokemusasiantuntijat ja alumnit jakavat haasteita ja kokemuksiaan, mikä lisää ymmärrystä ja edistää opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia.
• Järjestetään opiskelijoille pop-up-pisteitä aulatiloissa tietoisuuden lisäämiseksi.

4.2.4 Kieli- ja viestintäkoulutus

• Huomioidaan, että opiskelijat saavat kieli- ja viestintäkoulutusta, tässä keskitytään henkilöstön kielitaidon kehittämiseen. Tarjotaan kielikoulutusta henkilökunnalle kieliverkoston yhteistyön kautta. Erityisesti kiinnitetään huomiota kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan suomen ja ruotsin kielen oppimisen tukemiseen. Kehitetään jatkuvasti henkilökunnan kieli- ja viestintätaitoja monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä.

4.2.5 Koulutukset epäasiallisen kohtelun käsittelystä

• Tarjotaan koulutusta siitä, kuinka häirintään puututaan ja mikä on ei-hyväksyttävää käytöstä.

4.2.6 Tukea haastaviin vuorovaikutustilanteisiin

• Vahvistetaan henkilöstön taitoja toimia vaikeissa vuorovaikutustilanteissa.
• Vahvistetaan erityisesti akateemisen henkilöstön valmiuksia toimia haastavissa ohjaustilanteissa. Hyödynnetään opintopsykologien konsultaatio- ja koulutusmahdollisuuksia sekä yliopistopapin tarjoamaa työnohjausta.

4.3 Syrjinnän vähentäminen ja yhdenvertaisuutta tukevien käytäntöjen kehittäminen

Tavoitteena onvahvistaa tietoisuutta syrjinnän eri muodoista ja edistää yhdenvertaisia toimintatapoja. Tavoitetta edistetään seuraavien toimenpiteiden avulla.

4.3.1 Epäasiallisen kohtelun prosessin selkeyttäminen

• Yksinkertaistetaan ja selkeytetään epäasiallisen kohtelun ohje. Selkeytetään myös eri toimijoiden rooleja. Lisätään ohjeen alkuun toimintaohjeet akuutissa tilanteessa.
• Selkeytetään, mitä kesken olevasta tai loppuun saatetusta prosessista voidaan kertoa muille kuin asianosaisille. Samalla selkeytetään eri toimijoiden roolit ja vastuut.
• Muistutetaan, että palautetta opintojaksosta voi ja tulee antaa opintojaksopalautejärjestelmän kautta.
• Sisällytetään niin opiskelijan kuin henkilökunnan uutiskirjeeseen säännöllinen (kerran lukukaudessa) muistutus epäasiallisen kohtelun toimintaohjeista ja yhteyshenkilöistä.
• Käydään läpi epäasiallisen kohtelun prosessikuvaus yhdessä tapausten selvitelleiden henkilöiden kanssa ja kehitetään prosessia heidän kommenttien mukaisesti.

4.3.2 Rekrytointi- ja valintaprosessien tarkastelu yhdenvertaisuuden näkökulmasta

• Moninaisuuden toteutuminen rekrytointi- ja valintaprosesseissa mukaan lukien johtamistehtävät. Tähän sisältyy tasa-arvon toteutumisen, saavutettavuuden, esteettömyyden ja mukautusten uudelleenarviointia ja kehittämistä.

4.3.3 Eri henkilöstöryhmien huomioiminen yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvien säännösten suunnittelussa, päivityksessä sekä toiminnan kehittämisessä (henkilöstö ja opiskelijat)

• Eri henkilöstöryhmät huomioidaan, kuullaan ja osallistetaan tarvittaessa yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvien säännösten suunnittelussa ja päivityksessä sekä toiminnan kehittämisessä (henkilöstö ja opiskelijat).

4.4 Mittarit

• Yliopistossa hyödynnetään säännöllisesti toteutettavia kyselyitä kuten rehtorin kysely opiskelijoille ja työhyvinvointikysely henkilöstölle
• Turvallisemman tilan periaatteet luotu ja otettu käyttöön
• Päivitetyn epäasiallisen kohtelun ohjeiden saatavuus sekä yhteisön jäsenten tietoisuus niistä
• Kielilinjauksen toteutumisen seuranta mm. verkkosivut ja toimielimet
• Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmän jäsenten vastuuroolit määritelty
• Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen rekrytoinneissa mm. työryhmien ja asiantuntijoiden sukupuolijakauma
• Toteutuneiden henkilöstölle suunnattujen koulutuksien ja tilaisuuksien määrä, joissa käsitellään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma teemoja
• Toteutettavien kurssien, tutkimushankkeiden ja julkaisujen määrä, joissa käsitellään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman teemoja

4.5 Vastuutahot

Kielilinjaukseen toteutumisen seurantaan liittyvä kokonaisuus: Mirva Niemi, Tuula Kivistö, Sanna Yliheljo

Ableismiin liittyvä kokonaisuus: Timothy Smith, Sanna Kivijärvi, Liisa Jaakonaho

Antirasismiin liittyvä kokonaisuus: Mia Seppälä, Jessica Aaltonen

Turvallisemman tilan periaatteisiin liittyvä kokonaisuus: Milla Vaisto-Oinonen, Kati Autere, Mirva Niemi, Anna Huuskonen-Kuhlefelt, Lisa Enckell

Epäasiallisen kohtelun prosessin selkeyttämiseen liittyvä kokonaisuus: Milla Vaisto-Oinonen, Jyri Pulkkinen, Kati Autere, Lisa Enckell, Mia Seppälä

5. Seuranta

Taideyliopiston yhdenvertaisuus- tasa-arvotyöryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista tässä suunnitelmassa mainittujen mittareiden avulla. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain.

Taideyliopiston yhdenvertaisuus- tasa-arvosuunnitelma vuosille 2029–2033 laaditaan vuoden 2028 aikana.