Kanttorit kaipaavat yhä useamman instrumentin hallintaa ja työlleen selkeämpiä rajoja
Kanttoreiden käsitys ammatinhallinnasta muodostuu paitsi koulutuksesta, myös vuorovaikutustilanteissa.
Hyvinkään seurakunnan johtava kanttori Anna Helenius on tarkastellut väitöskirjassaan evankelis-luterilaisen kirkon kanttoreiden kokemuksia ammatillisesta identiteetistään. Heleniuksen väitöskirja Yksi työ ja kymmenen tekijää – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttoreiden kokemuksia omasta ammatillisesta identiteetistään tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 7. maaliskuuta 2020.
Tutkimustaan varten Helenius haastatteli keväällä 2016 kymmentä kanttoria eri puolilta Suomea. Hän havaitsi, että kanttoreiden ammatilliseen identiteetin kokemukseen vaikuttavat muun muassa pitkäaikainen ja vaativa opiskelu sekä rakkaus ja intohimo musiikkiin. Selvisi, että musiikin tekemisen korkea taso on kanttoreille erittäin tärkeää. Heiltä vaaditaankin hyvin monipuolista musiikillista osaamista; he hallitsevat urkujen ja pianon soiton, laulun ja sekä kuoronjohdon. Tutkimuksen kanttorit kuitenkin kokivat, että tarvitsisivat työssään vielä useamman soittimen sekä laajemmin eri musiikkityylien hallintaa.
“Kristitty hybridi-multitalentti muusikko?”
Musiikin lisäksi kanttoreiden työhön kuului myös paljon erilaista organisointia, suunnittelua, hallintoa, taloussuunnittelua, viestintää, pedagogiaa ja verkostoitumista. Leimaavaa kanttorin työlle on sen rajattomuus. Monipuolista ja työajatonta työtä tehdään useissa paikossa ja erilaisissa sosiaalisissa rooleissa. Kanttorit tekevät työtään julkisesti, omalla nimellään ja äänellään. Oma persoona vahvasti mukana ammatissa ja osa haastatelluista kuvailikin työn olevan elämäntapa. Toisen ihmisen kohtaamisen taito on kanttorille välttämätöntä.
”Ammatin hengellinen luonne näyttäytyi eräänlaisena ”kivijalkana”, johon kaikki kanttorin työ nojaa. Kristilliset arvot, erityisesti kohtaamisen arvo ja taito ovat korkean musiikillisen osaamisen lisäksi olennainen osa kanttorin ammatillista identiteettiä”, kertoo Helenius.
Toisaalta haastatellut kanttorit suhtautuivat ammatinhallintaansa kriittisesti ja kokivat työn pirstaleiseksi. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että selkeämmät työn rajat ja rakenteet edesauttaisivat kanttoreiden työtyytyväisyyttä, työhyvinvointia ja työmotivaatiota.
”En pidä mahdottomana, etteikö kanttorinkin ammattia voitaisi jäsentää selkeästi sen monipuolisuudesta huolimatta. Tutkimustulokseni eivät ole yleistettävissä, mutta ne antavat hyödyllistä tietoa kanttoreille itselleen, heidän esimiehilleen ja seurakunnille sekä kaikille kanttoreiden kanssa toimiville ja heitä kouluttaville”, Helenius summaa.
Lisätiedot
Anna Helenius
anna.m.helenius@evl.fi
puh. 0400 251 371
30 vuotta musiikin tohtoreita Sibelius-Akatemiasta
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Tämä tapahtuma on osa juhlavuoden tarjontaa.