Tutkimus: Musiikinopiskelijat kokevat opiskelun kuormittavana

Britanniassa musiikinopiskelijat kokevat todennäköisemmin stressiä kuin Suomessa, selviää Taideyliopiston tohtorikoulutettavan Tuula Jääskeläisen väitöskirjan osatutkimuksesta.

Muusikko soittaa nuottitelineen edessä.

Jos opiskelija joutuu työskentelemään opintojen ohella selvitäkseen korkeista lukukausimaksuista, se lisää hänen kokemaansa stressiä. Koettu stressi puolestaan vaikuttaa siihen, miten opiskelijat kokevat opiskelujensa kuormittavuuden.

Näin uusliberaali yliopistokulttuuri korkeine lukukausimaksuineen lisää välillisesti musiikinopiskelijoiden kokemaa stressiä, toteavat Taideyliopiston ja brittiläisen Royal Northern College of Musicin tutkijat uudessa tutkimusartikkelissaan. Nyt julkaistu tutkimus on osa Tuula Jääskeläisen väitöstutkimusta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Muut tutkijat ovat väitöskirjan ohjaajina toimivat Guadalupe López-Íñiguez sekä Michelle Phillips.

Britanniassa opiskelijoiden on maksettava vuosittain jopa kymmenien tuhansien eurojen suuruisia lukukausimaksuja. Suomessa korkeakouluopiskelijat maksavat vain pakollista, noin sadan euron jäsenmaksua. Lukukausimaksuja peritään EU:n ulkopuolisten maiden opiskelijoilta.

Tutkimukseen osallistui nuorisokoulutuksessa opiskelevia lukioikäisiä opiskelijoita, kandidaatti- ja maisteritason perustutkinto-opiskelijoita ja tohtoriopiskelijoita viidestä eri yliopistotason musiikki-instituutiosta Suomessa ja Iso-Britanniassa. Suomesta mukana oli 108 opiskelijaa ja Britanniasta 47.

Suomessa pääaine kuormittaa

Musiikinopiskelijat Britanniassa kokevat todennäköisemmin stressiä kuin Suomessa, mutta täällä erityisesti pääaineen opiskelu koetaan kuormittavaksi, ja se on opiskelijoille työssäkäyntiäkin suurempi stressitekijä. Suomessa opiskelijat kokevat lisäksi, että opiskelun tahti on liian intensiivinen eikä opintopisteitä ole suhteutettu oikein kurssien työkuormaan nähden.

Vaikka opiskellun musiikin lajilla ei havaittu olevan vaikutusta koettuun stressiin, musiikkikasvatusta opiskelevat kokevat pääaineen kuormittavuuden suuremmaksi kuin klassisen musiikin tai muiden musiikkilajien opiskelijat. Musiikkikasvatuksessa instrumenttien ja laulun opiskelu yhdistyy opettajaksi pätevöitymiseen.

”Tässä tutkimuksessa kuormittavuuden kokemisen eroja tutkittiin kolmessa ryhmässä, jotka olivat klassinen musiikki, musiikkikasvatus ja muut koulutusohjelmat yhtenä ryhmänä. Ensi vuonna julkaistavassa osatutkimuksessa selvitetään tarkemmin opiskelijoiden kokemaa kuormittavuutta eri koulutusohjelmien välillä,” kertoo Tuula Jääskeläinen.

Perustutkinto-opiskelijat, erityisesti kandidaattitasolla opiskelevat, kokevat kuormittavuuden suuremmaksi mutta stressin matalammaksi kuin tohtoriopiskelijat ja nuorisokoulutuksen oppilaat. Tutkijat päättelevät eron johtuvan siitä, että nuorisokoulutukseen osallistuvat suorittavat opintojaan koulun ohella. Tohtoriopiskelijoilla perheeseen ja työhön liittyvät sitoumukset lisäävät stressiä.

Tutkimukseen osallistuvat luettelivat nimenomaan musiikin opiskeluun vaikuttavina henkisinä ja kehollisina seikkoina esiintymisjännityksen, muusikon työskentelyyn liittyvän fyysisen kuormituksen ja rasitusvammat, aktiivisen ja säännöllisen liikunnan positiiviset vaikutukset sekä lähes jokaisen musiikinopiskelijan jossain vaiheessa opintojaan tarvitseman psykologisen tuen tai pidemmän terapian avun.

”On tärkeää, että yliopistot järjestävät riittävää sekä helposti ja nopeasti saatavilla olevaa musiikinopiskelun erityispiirteisiin soveltuvaa tukea opiskelijoille”, Guadalupe López-Íñiguez toteaa.

Naiset kokevat eniten stressiä

Naisopiskelijat kokevat opintoihin liittyvän kuormittavuuden ja stressin suurempana kuin miesopiskelijat.

”Samantyyppisiä tuloksia naisten kokeman stressin osalta musiikin korkeakouluopiskelussa saatiin 20 vuotta sitten tehdyssä Zetterbergin työryhmän tutkimuksessa, mikä saattaa tarkoittaa sitä, että ongelman syiden selvittämiseen ja ratkaisemiseen ei olla edelleenkään kiinnitetty riittävästi huomioita instituutiotasolla”, Tuula Jääskeläinen sanoo.

Lisää tutkimusta tarvitaan myös vähemmistöryhmien kokemasta stressistä. Esimerkiksi muunsukupuoliset eivät kokeneet opintoihin liittyvää kuormittavuutta liian suureksi, mutta siitä huolimatta he kokivat paljon stressiä.

Isot lukukausimaksut lisäävät stressiä

Jos opiskelija joutuu työskentelemään opintojen ohella selvitäkseen korkeista lukukausimaksuista, se lisää hänen kokemaansa stressiä. Koettu stressi puolestaan vaikuttaa siihen, miten opiskelijat kokevat opiskelujensa kuormittavuuden.

Näin uusliberaali yliopistokulttuuri korkeine lukukausimaksuineen lisää välillisesti musiikinopiskelijoiden kokemaa stressiä, Tuula Jääskeläinen sanoo.

Britanniassa opiskelijoiden on maksettava vuosittain jopa kymmenien tuhansien eurojen suuruisia lukukausimaksuja. Suomessa korkeakouluopiskelijat maksavat vain pakollista, noin sadan euron jäsenmaksua. Suomessa lukukausimaksuja peritään EU:n ulkopuolisten maiden opiskelijoilta.

Opintoihin keskittyminen kuormittaa

Mitä isompia tuntimääriä opiskelija työskentelee opintojensa ohella, sitä isompi vaikutus työnteolla on stressin kokemiseen. Se ei kuitenkaan vaikuta pääaineen koettuun kuormittavuuteen.

Mikäli opiskelijan opinnot on kokonaan rahoitettu esimerkiksi lainalla tai apurahalla, pääaineen kuormittavuus koetaan isompana. Tutkijoiden mukaan tämä voi johtua siitä, että kun rahoitus mahdollistaa opiskelijoille täyden keskittymisen pelkästään opintoihinsa, ne myös koetaan kuormittavina.

Opintolainan ottamisella tai ottamatta jättämisellä tai muun rahoituksen määrällä ei näytä kuitenkaan olevan vaikutusta stressiin.

”Ehkä opiskelijat eivät ajattele tätä sen jälkeen, kun ovat opintojen alussa ratkaisseet rahoituksen esimerkiksi lainalla. Asia tulee ajankohtaiseksi seuraavan kerran vasta, kun laina on maksettava takaisin”, tutkija Michelle Phillips sanoo.

Inspiroituneita opiskelijoita

Musiikki on iso voimavara opiskelijoille. Esimerkiksi musiikkiin liittyvä työ ei muusta työstä poiketen aiheuta stressiä.

Opiskelijat nauttivat myös pääaineensa opiskelusta kuten soittamisesta tai laulamisesta. Monet kokevat suhteensa opettajaansa henkilökohtaisessa opetuksessa inspiroivaksi ja suhde tukee oppimista opetustyylien, persoonallisuuksien ja metodien ristiriitaisuudesta huolimatta. Tässä tutkimuksessa tutkijat etsivätkin kuormittavuuden kokemuksia aiheuttavia tekijöitä erityisesti opiskelemista ja opetusta ympäröivästä korkeakoulukulttuurista.

Työkaluja yliopistoille 

Opiskelijoiden jaksamista parantavat keinot ovat aiemman tutkimuksen mukaan moninaiset. Keskustelua tulisi käydä koulutusohjelmatasolla, opetussuunnitelmista ja aikataulutuksesta, opiskelijoiden selviytymiskeinoista ja opiskelijoiden tukipalveluista.

Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden kokemusten mukaan oleellisia opiskelijoiden kuormittavuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat ajanhallinnan taitojen oppiminen, suhteet opettajiin, läsnäolopakollisten kurssien joustamattomuus, koulutusohjelman opetussuunnitelma ja kurssien aikataulutus sekä opiskelijapalautteen mahdollisuudet yliopistokulttuurin kehittämisessä. Sosiaalisen median välittämä menestymisen paine, ajan hengen korostama suorittamisen ihannoiminen ja musiikinopiskeluun sisältyvä kilpailuasetelma aiheuttavat myös kuormittavuutta ja stressiä musiikinopiskelijoille.

Yliopistot voivat vähentää kuormittavuutta ja stressiä esimerkiksi vähentämällä kilpailullista asetelmaa opiskelijoiden välillä ja lisäämällä yhteistyöhön perustuvia työskentelymuotoja. Tärkeää on myös opiskelijoiden moninaisten äänten kuunteleminen ja huomioiminen yliopistokulttuurin kehittämisessä.

”Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota kuormittavuuden ja stressin suhteen toimeentuloeroihin niiden opiskelijoiden välillä, jotka saavat runsaasti taloudellista tukea ja niiden, jotka eivät saa ja joutuvat työskentelemään opintojensa ohella”, Tuula Jääskeläinen toteaa.

Tutkijat korostavat, että koska tutkimuksen osallistujamäärä oli suhteellisen pieni ja musiikki-instituutioita vain kahdesta maasta, tuloksia ei voi yleistää laajemmin.

”Palautekyselyt ovat osa yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmää, ja opiskelijat vastaavatkin moniin palautekyselyihin opintojensa aikana. Tämä tutkimus voi toimia mallina, miten opiskelijoiden palautetta ja arvokkaita kokemuksia ja mielipiteitä voidaan tutkimuksen kautta jalostaa opetuksen kehittämisen tueksi.”