Tuore tapahtuma-alan selvitys paljastaa ihmisten ikävän elävän musiikin pariin

Sibelius-Akatemian tutkimusjulkaisusarjassa ilmestynyt Festivaali- ja venuebarometri 2020 esittelee yleisön kokemuksia ja käsityksiä festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä.

Violetilla taustalla keskellä Taideyliopiston logoa mies soittaa sähkökitaraa ja laulaa mikrofoniin

Selvitys kertoo, että elävällä musiikilla on suuri merkitys suomalaisten hyvinvoinnille. Festivaaliyleisö suhtautuu koronapandemian mukanaan tuomiin rajoituksiin kahtiajakoisesti; osa kannattaa ja noudattaa niitä tarkkaan, osa ei. Korona-aikana on korostunut se, että tapahtumayleisö haluaa tapahtumiin osallistumalla myös tukea esiintyjiä. 

Koronarajoitukset korostivat festivaalien merkitystä mutta murensivat niiden yhteisöllisyyttä 

Nyt neljättä kertaa toteutettuun festivaalibarometriin saatiin lähes 13 000 vastausta. Niistä käy ilmi, että festivaalikävijöiden käytös oli muuttunut. Festivaaleille osallistuminen jäi vähäiseksi, sillä koronapandemian aikana moni ei halunnut lähteä massatapahtumiin. Festivaalien peruuntuminen toi toisaalta monille niiden merkityksen entistä enemmän esiin. Festivaalien yhteisöllistä luonnetta uhkasi se, että osa kävijöistä koki koronarajoitukset tarpeellisiksi, osa taas ei välittänyt niistä. Jotkut koronatietoiset paheksuivat pandemia-aikana festivaaleille osallistuvia, kun taas koronaan kriittisesti suhtautuvat vähättelivät tilannetta. Tämä johti esimerkiksi siihen, että festivaaleilla kävijät eivät välttämättä jakaneet tunnelmiaan sosiaalisessa mediassa kuten aiemmin, sillä he pelkäsivät paheksuntaa. 

Vastausten perusteella festivaaleilla käyminen paransi kävijöiden yleistä hyvinvointia. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että festivaalikäynti lisäsi myös heidän työhyvinvointiaan. Korona-aika korosti yleisön halua tukea tapahtuma-alaa ja muusikoita, ja elävän musiikin puute vaikutti vastaajien mielestä negatiivisesti muun muassa sosiaaliseen hyvinvointiin. Vastauksista heijastuikin selvä festivaali-ikävä. 

Yleisö pitkällä tähtäimellä valmis palaamaan keikkapaikoille ja festivaaleille

Nyt ensimmäistä kertaa julkaistussa venuebarometrissa tarkasteltiin yleisön kokemuksia konsertti- ja keikkapaikoista. Yhteismitallisia keikka- ja konserttipaikkojen yleisötutkimuksia ei Suomessa ole aiemmin tehty.Vastaajat olivat vakiokävijöitä, joiden elämässä livemusiikilla on suuri merkitys. 

Koronatilanteen vuoksi vastaajat eivät olleet lähitulevaisuudessa kovinkaan valmiita osallistumaan keikoille ja konsertteihin. Keikkojen puuttuminen elämästä herätti kuitenkin monet havaitsemaan niiden merkityksen omalle hyvinvoinnille, ja pitkän aikavälin osallistumistodennäköisyys oli jo varsin korkea.

Suomalaisten rytmimusiikkifestivaalien yleisöille suunnattu festivaalibarometri toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014 eri yliopistojen ja festivaalikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä. Joka toinen vuosi toteutettavan tutkimuksen tarkoituksena on koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Tällä kertaa julkaisussa esitellään myös historian ensimmäisen venuebarometrin tuloksia sekä verrataan festivaali- ja keikkakävijöiden mielipiteitä. Raportti on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa kiinnostuksen kohteena ovat festivaaliyleisöjen lisäksi myös tapahtumien tuotannolliset tekijät. 

Lisätietoja

Maarit Kinnunen 
Festivaalitutkija, Lapin yliopisto 
maarkinn@ulapland.fi 
tel. + 358 50 577 9153 

Festivaali- ja venuebarometri 2020: Yleisön käsitykset festivaaleista ja konserttipaikoista koronarajoitusten keskellä 

Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 24 
ISSN: 1798-5455 
ISBN 978-952-329-249-9 
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2021 

Tutkimusraportin vastaavina tahoina ovat toimineet Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Taidejohtamisen ja yrittäjyyden pääaine. Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet festivaalien edunvalvontajärjestö Finland Festivals, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Seinäjoen yliopistokeskus sekä tutkimukseen osallistuneet festivaalit ja venuet.