Taideyliopistoon uusi akatemiarajat ylittävä ryhmä yhteiskunnallisesti suuntautuneelle yhteistyölle

Taideyliopiston kolmen akatemian ja kansalaisyhteiskunnan välisiä raja-aitoja madaltava Kriittinen akatemia tuo yhteen ekologian, kriittisen taidekasvatuksen, intersektionaalisen ja dekolonialisoivan toiminnan sekä poliittisen aktivismin asiantuntijoita ja harjoittajia.

Kallio-Kuninkala valoisassa huoneessa kahvipöydän äärellä istuu kuusi Taideyliopiston tutkijaa.
Kriittisen akatemian kahvitauko Kallio-Kuninkalassa elokuussa.

Kriittinen akatemia kokoontui ensimmäisen kerran huhtikuussa 2023 Tiina ja Antti Herlinin säätiön Tieteen ja toivon talossa, Puistokatu 4:ssa. ”Kriittiseen vuosikymmeneen” ja toivoon keskittyvässä tapaamisessa oli läsnä yli 20 Taideyliopiston asiantuntijaa sekä isännöivän organisaation Tiedevintin tutkijoita eri yliopistoista. Syyskuussa Kriittinen akatemia kokoontui Taideyliopiston Kallio-Kuninkalassa, jossa työskentelyä fasilitoi seksityöläisiä tukevan Pro tukipisteen toiminnanjohtaja Jaana Kauppinen.

Kriittisen akatemian koolle kutsujan, Taideyliopiston professori Anita Sepän mukaan ryhmän muotoa on päätetty miettiä rauhassa lukukauden 2023–24 ajan. Vielä on siis auki, tuleeko ryhmästä esimerkiksi ajatuspaja, Taideyliopiston tutkimusverkosto vai jotain muuta. Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakoulun, Kuvataideakatemian, Tutkimusinstituutin ja ulkopuolisten osallistujien kesken määritellään vähitellen myös toiminnan tavoitteet, jäsenyyskriteerit ja organisoitumismalli.

Seppä kertoo, että toiminnan ydintavoite on vahvistaa monialaisen taiteen, pedagogiikan ja tutkimuksen vaikuttavuutta ja luoda yhteyksiä erilaisten yhteiskunnallisten toimintaympäristöjen, kansalaisyhteiskunnan ja akatemioiden välille.

”Meillä on nykyisin vielä vahvasti akatemiapainotteinen toimintaympäristö, mikä johtaa siihen, että yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja muutosta kaipaavat asiantuntijat eivät löydä helposti toisiaan”, Seppä sanoo.

Kun hajallaan olevat tutkimusresurssit ja asiantuntijat tuodaan yhteen, toiminnan vaikuttavuus lisääntyy. Ryhmässä toimiikin jo kaikkien akatemioiden professoreita, lehtoreita, pedagogeja, tutkijoita ja tohtorikoulutettavia. 

Yhteistyötä laajan joukon kanssa

Laajamittaisen lajikadon, ekokatastrofin ja ilmastopakolaisuuden kaltaiset ilmiöt luovat taiteilijoille ja alan tutkijoille ennennäkemätöntä painetta uusiutua.

Kriittisen akatemian yksi keskeinen tavoite on edistää nopeaa uusiutumista tuomalla tutkijoiden ydinosaamista yhteen muiden yhteiskunnan toimijoiden vastaavan osaamisen kanssa.

”Vuoden 2023 aikana olemme päässeet hyvään yhteistyöhön muun muassa musiikillisen aktivismin itsenäisen yhdistyksen Suoni ry:n kanssa sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiön Tieteen ja toivon talon kanssa. Yhteistyötä on alustettu hyvässä yhteistyöhengessä myös mm. BIOS-tutkimusryhmän kanssa.” 

Uudenlaisten monialaisten tutkimusyhteistyömallien lisäksi Kriittinen akatemia tarjoaa Sepän mukaan sillan niiden ammattilaisten luo, jotka eivät tee aktiivisesti tutkimusta, mutta joiden opetus tai taiteellinen toiminta tukeutuu yhteiskuntapainotteiseen tutkimukseen – tai jotka haluaisivat tehdä niin.

”Kriittinen akatemia on epähierarkkinen ja myös intellektuaalista anarkiaa sopivasti toimintansa sydämessä vaaliva yhteisö, jonka toimintaan on tarkoitus kutsua mukaan heterogeeninen joukko kulttuurikentän, taidealojen ja tieteen toimijoita, joista kaikki eivät ole vakituisessa työsuhteessa yliopistoihin, säätiöihin tai muihin vakiintuneisiin instituutioihin.”

Vaikka taiteen ja sen tutkimuksen mahdollisuus muuttaa maailmaa on vääjäämättä rajallinen, Sepän mukaan jokaiselle alan asiantuntijalle ja toimijalle lankeaa nykyajassa painava vastuu:

”Taide on ihmiskunnan kehittynein käsitejärjestelmä. Se pystyy työstämään yhteistä alitajuntaamme ja uniamme – ja on näin poliittisen ja yhteiskunnallisen muutoksen kannalta ainutlaatuisen tärkeää.”

Kriittisen akatemian seuraavaa kokoontumista, ”Saunadialogeja”, 9.11. fasilitoi Koneen säätiön entinen johtaja, kulttuurin ja taiteen erityisasiantuntija Anna Talasniemi.

Lisätiedot 

Anita Seppä (anita.seppa@uniarts.fi)