Taideyliopistolla Suomen paras kokonaistulos Kandipalaute-kyselyssä

Viime vuonna tehty Kandipalaute-kysely ohjaa yliopistoa kiinnittämään entistä enemmän huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin. Uraseurantakyselyn vastaajat arvioivat työnantajien arvostavan tutkintoaan ja suosittelisivat koulutusta muille.

Musiikin opiskelija Taideyliopiston kampuksella. Kuva: Veikko Kähkönen / Uniarts Helsinki

Taideyliopistossa toteutettiin vuonna 2020 kolme valtakunnallista palautekyselyä: Kandipalaute-kysely vuoden aikana kandidaatiksi valmistuneille sekä uraseurantakyselyt vuonna 2015 valmistuneille maistereille ja vuonna 2017 valmistuneille tohtoreille.  

Palautekyselyiden tuloksia hyödynnetään koulutuksen laadunhallinnassa sekä koulutuksen strategisessa kehittämisessä. 

Työnantajat arvostavat tutkintoa 

Kandipalautteen osalta Taideyliopistolla on edellisen kyselyn tapaan paras kokonaistulos kaikista yliopistoista. Taideyliopiston tarjoaman koulutuksen vahvuuksiksi nostettiin esimerkiksi se, että muiden opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut auttavat ymmärtämään asioita. Vahvuuksia ovat myös koulutuksen antama oman alan peruskäsitteiden ymmärrys sekä valmiudet yhdistää uutta tietoa kokonaisuuksiksi sekä aiemmin opittuun.   

Maistereiden uraseurantakyselyn tulosten mukaan työnantajat arvostavat tutkintoa ja vastaajat suosittelevat mielellään koulutusta muille. He arvioivat myös, että esiintymistaidot, kyky oppia ja omaksua uutta sekä luovuus kehittyvät hyvin yliopisto-opintojen aikana ja ne nähdään myös merkittävinä taitoina työelämässä.  

Tohtoreiden uraseurannan tulosten mukaan kaikista vastaajista 83 % on tavoitteidensa mukaisessa työssä ja kolme neljäsosaa on uranäkökulmasta tyytyväisiä suoritettuun tutkintoon. Kyky oppia ja omaksua uutta sekä tutkimusalaan liittyvät sisällölliset tiedot ja taidot arvioitiin taidoiksi, joilla on iso merkitys työelämässä. Niiden arvioitiin myös kehittyneen hyvin tohtorikoulutuksessa. 

Erityistä huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin 

Kandipalautteen tulosten pohjalta Taideyliopistossa on kiinnitettävä erityisesti huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin, sillä kysymyksen “voin hyvin yliopistossani” vastausten keskiarvo oli alhaisempi kuin muissa yliopistoissa. Vastaisuudessa pitää huolehtia myös siitä, että opiskelijat saavat riittävästi palautetta oppimisestaan ja tekemistään tehtävistä.   

Maistereiden uraseurannan pohjalta on edelleen kiinnitettävä huomiota siihen, miten yrittäjyyttä tuodaan esille uravaihtoehtona. Organisointi- ja koordinointitaitojen, itseohjautuvuuden/oma-aloitteisuuden, suomen kielen viestintätaitojen ja ongelmanratkaisutaitojen merkitys työelämässä arvioidaan kyselyssä suureksi, mutta ne eivät kehity yliopistossa vielä tarpeeksi.   

Tohtoreiden uraseurannassa vastaajat arvioivat yrittäjyystaitojen kehittymisen tohtorikoulutuksen aikana alhaiseksi. Myös avovastauksissa tohtorit suosittelevat kehittämään yrittäjyystaitoja tulevaisuutta varten. Tohtorikyselystä käy ilmi, että taidot, joiden merkitys työelämässä on suuri, mutta jotka eivät vastaavasti kehittyneet yliopistossa ovat: luovuus, stressinsietokyky, organisointi- ja koordinaatiotaidot, neuvottelutaidot ja ongelmanratkaisutaidot.  Kuilua työelämämerkityksen ja kehittymisen välillä oli myös projektinhallintataidoissa, esihenkilö/johtamistaidoissa ja opetus-, koulutus- ja ohjaustaidoissa. 

Palautta kerätään säännöllisesti 

Yliopistojen valtakunnallinen Kandipalaute on opiskelijapalautekysely, jossa selvitetään kandidaatin tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa ja kokemuksia opintojen sujumisesta.  

Valtakunnallinen maistereiden ja tohtoreiden uraseuranta on kysely, jolla haetaan tietoa työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta, työuran kehityksestä sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon. Maistereiden uraseurantakysely lähetetään vastaajille viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Tohtoreiden uraseurantakysely lähetetään vastaajille kolme vuotta valmistumisen jälkeen.  

Kandipalaute ja maistereiden uraseurantakyselyt ovat osa yliopistojen rahoitusmallia. Se tarkoittaa, että vastaajamääristä ja annetuista vastauksista koostetaan yliopistokohtaiset pisteet, jotka vaikuttavat yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamaan rahoitukseen.    

Tutustu kyselyiden tuloksiin tilastopalvelu Vipusessa

Lisätietoa   

Emmi Ruth