Kuvataideakatemia vahvistaa analogisen opetuksen tutkimusta – Saastamoisen Säätiöltä merkittävä lahjoitus
Digitalisaatio on saanut monet korkeakoulut vähentämään perinteisen valo- ja elokuvauksen opetusta ja välineistöä. Kuvataideakatemia ja Saastamoisen Säätiö näkevät, että juuri tässä ajassa analogisen taiteen tutkimukseen on tärkeää panostaa.
Taideyliopiston Kuvataideakatemia käynnistää Saastamoisen Säätiön rahoituksella tutkimusprojektin, joka keskittyy analogisen kuvan merkityksiin digitaalisen kuvan aikakaudella.
Analogisilla menetelmillä tarkoitetaan projektissa sekä valokuvaa että liikkuvaa kuvaa ja niihin liittyvää taiteellista työskentelyä, jossa valoherkät materiaalit toimivat kuvan tuottamisen alustana. Valoherkkä materiaali voi olla esimerkiksi iho, filmi tai valokuvapaperi. Tutkimuksessa tarkastellaan siis digitalisaatiota edeltäneitä valokuvan ja liikkuvan kuvan tuottamisen tapoja.
Nykyisessä postdigitaalisessa kuvakulttuurissa analogiset menetelmät saatetaan mieltää toissijaisiksi tai jopa vanhentuneiksi. Kuvataideakatemian dekaani Hanna Johansson kuitenkin näkee, että analogiseen kuvaan pureutumisella on paikka juuri tässä ajassa.
”Käsillä ajatteleminen saa digitaalisessa ajassa uusia merkityksiä. Analogisella kuvalla on oma erityinen materiaalinen todellisuutensa, joka suhteellistaa digitaalisen kuvaston maailman”, Johansson sanoo.
Johansson muistuttaa, että yhteiskunnan digitalisoituminen synnyttää lieveilmiöitä, joiden seurauksena ihmisiltä on vaarassa kadota ymmärrys virtuaalisen ja fyysisen todellisuuden eroista. Käynnistyvän tutkimuksen media-arkeologinen näkökulma syventää näkemystämme aikakautemme kuvallisuudesta.
Saastamoisen Säätiön rahoituksella palkataan tutkijatohtori
Suomessa korkeakoulut ja yliopistot ovat 1990-luvulta alkaen pitkälti luopuneet analogisen kuvatuotannon välineistöstä ja osaamisesta, vaikka kuvataiteen alueella kiinnostus erilaisiin analogisiin ja erityisesti ekologisiin kuvan tekemisen muotoihin on jatkuvasti vahvistunut. Kuvataideakatemiassa filmipohjaisella työskentelyllä on pitkä perinne ja toimivat puitteet, joita tutkimusprojekti vahvistaa.
”Analogisissa prosesseissa kuvan materiaalisuus ja teknologiasidonnaisuudet tulevat tekijälle näkyville sekä koettavaksi ja avaavat siten toisenlaisia pedagogisia mahdollisuuksia. Siksikin haluamme Kuvataideakatemiassa olla turvaamassa ja vahvistamassa analogisten menetelmien osaamista Suomessa”, Johansson toteaa.
Tutkimusprojektin mahdollistaa Saastamoisen Säätiön 180 000 euron rahoitus, jolla palkataan projektiin tutkijatohtori kolmen vuoden ajaksi. Rekrytointi toteutetaan avoimella kansainvälisellä haulla kesän ja syksyn 2023 aikana, ja projekti käynnistyy vuoden 2024 alussa. Rekrytoitavan tutkijatohtorin työ jakautuu tutkimukseen ja opetukseen ja sijoittuu Kuvataideakatemian tila-aikataiteiden opetusalueelle. Uusi tutkimusalue vahvistaa alan kansainvälistä huippuosaamista Taideyliopistossa.
“On ilo huomata, että panostuksemme analogisen opetuksen esiselvitykseen johti tähän kansainvälisestikin merkittävään tutkimushankkeeseen. Pidämme tärkeänä tutkia analogisen kuvan merkitystä digiajassa. Tutkimusprojekti on luonteva jatkumo säätiön aiemmin myöntämälle taiteilijapedagogiikan tutkimukselle”, kommentoi Taideyliopiston yhteistyöstä vastaava Marja Karttunen Saastamoisen Säätiön hallituksesta.