Kaarlo Hildén: Uudessa rahoitusmallissa tulisi luoda paremmat edellytykset yliopistojen profiloitumiselle
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildénin mukaan rahoitusmallissa esitetty voimakas tulosohjaus on vaarassa heikentää koulutuksen ja tutkimuksen laatua sekä yliopistojen profiloitumista.
Korkeakoulujen rahoitusmallia uudistetaan parhaillaan ja uusi rahoitusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 alussa. Yliopistot ovat jättäneet lausuntonsa uudistamista koskevista asetusluonnoksista helmikuussa.
Yliopistojen rahoitusmallin keskeisin muutos on tuloksiin pohjautuvan rahoituksen painoarvon kasvattaminen sekä edellisenä vuonna aloittaneiden uusien, ensimmäisen korkeakoulupaikkansa vastaanottaneiden opiskelijoiden määrään pohjautuvan erilliskriteerin käyttöönotto.
Taideyliopiston mukaan uuden rahoitusmallin ongelmana on se, että indikaattoreissa tehdyt muutokset kohtelevat koulutus- ja tutkimusaloja eriarvoisesti. Jotta eri aloille voitaisiin tarjota tasapuolisemmat menestymisen edellytykset, tulisi yliopistojen omaa strategiaa ja profiloitumista tukevaa rahoitusosuutta kasvattaa esitetystä.
“Rahoitusmalli on kansainvälisessä vertailussa jo nykyisellään hyvin tulosorientoitunut, muutos vahvistaa sitä entisestään,” sanoo Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.
Nyt esitetyssä muutoksessa vaarana on, että kasvavan indikaattorirahoituksen optimointi ohjaa liiaksi yliopistojen toimintaa koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden kustannuksella. Tulosohjauksen vahvistuminen voi myös yhdenmukaistaa epätarkoituksenmukaisesti yliopistojen toimintaa ja kiristää niiden välistä kilpailuasetelmaa.
”Rahoitusmallin tulisi luoda mahdollisimman yhdenvertaiset edellytykset yliopistoille kilpailla keskenään tulosrahoituksesta sekä kannustaa yliopistoja yhteistyöhön ja profiloitumiseen omilla vahvuusalueillaan. Nämä eivät nyt tehdyssä esityksessä toteudu – siitä huolimatta, että hallitus on sanonut haluavansa jatkaa korkeakoulujen profiloitumisen tukemista”, Hildén jatkaa.
Kehityssuunta, jossa yliopistojen rahoitus ja kehitysmahdollisuudet alkavat eriytyä suoraan koulutusprofiilin perusteella, on huolestuttava.
“Kun samaan aikaan sekä TKI-rahoituksen kohdentaminen, Suomen Akatemian lippulaivaohjelmat että tohtorikoulutuspilotti jättävät luovien alojen potentiaalin lähes kokonaan huomioimatta ja kun vielä rahoitusmalliuudistus heikentää kaikkein voimakkaimmin juuri Taideyliopiston rahoitusta, aletaan olla huolestuttavassa tilanteessa. Suomalaisen taiteen tulevaisuuden lisäksi pelissä on yhteiskuntamme elinvoima ja uudistumiskyky”, Hildén painottaa.
Lausunto löytyy kokonaisuudessaan lausuntopalvelu.fi -verkkosivuilta.