Jenny ja Antti Wihurin rahastolta 75 000 euroa narratiivisen osaamisen vahvistamiseen
Taideyliopiston ensi vuonna alkavassa hankkeessa paneudutaan tarinoihin osana terveydenhuollon arkea.
Potilaiden kuunteleminen on keskeistä terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Alan ammattilaisille on siksi hyödyllistä pysähtyä välillä pohtimaan, miten tarinat toimivat ja miten niitä kuunnellaan ja tulkitaan. Tarinoihin liittyvä osaaminen auttaa heitä hyödyntämään lääketieteellistä ammattitaitoaan entistä paremmin. Eri alojen taiteilijoiden ja humanistien olisi puolestaan hyvä huomata, miten heidän tarinoihin liittyvää osaamistaan voidaan kehittää ja soveltaa muiden käyttöön.
Ensi vuonna alkavassa ”Health, Narrative and the Arts” -hankkeessa paneudutaan narratiivisen kompetenssin tunnistamiseen, kehittämiseen ja soveltamiseen. Lisäksi siinä käynnistetään alan tutkimusta Taideyliopistossa. Mikäli hankkeelle saadaan jatkorahoitus, se ajoittuu vuosille 2021–2023.
Hankkeessa järjestetään muun muassa terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja kirjoittamiseen ja lukemiseen keskittyviä kursseja, joiden tarkoitus on tarjota tilaisuuksia kuuntelemisen ja itsereflektion taitojen kehittämiseen. Luvassa on myös muihin taiteenaloihin liittyviä kursseja.
Uusi avaus Suomessa
Suomessa vastaavaa koulutusta on järjestetty toistaiseksi vähän. Kansainvälisestikin ala on vielä nuori mutta vireä.
”Useissa kansainvälisissä̈ yliopistoissa on jo aiheeseen liittyvää tutkimusta ja koulutusta”, kertoo hankkeen sisällöstä vastaava kirjailija ja psykologi Jussi Valtonen. Valtonen toimii kirjoittamisen maisteriohjelman professorina Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja tutkijana Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Esimerkiksi Columbian, New Yorkin ja Nottinghamin yliopistoissa terveyttä, sairautta ja kuolevaisuutta tarkastellaan monialaisesti lääketieteen, taiteiden ja humanististen alojen näkökulmista. Tarkoitus onkin kutsua narratiivisen lääketieteen huippuosaajia Suomeen luennoimaan aiheesta.
”Haluamme herätellä ihmisiä huomaamaan, kuinka monipuolinen voimavara taide on myös sairastumiseen ja kuolevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä”, Valtonen sanoo.
Taiteellisen ajattelun voima
Taideyliopistolle kyseessä on uusi, mutta luonteva aluevaltaus.
”Taideyliopisto uskoo taiteen ja taiteellisen ajattelun voimaan ja haluaa vahvistaa niiden roolia yhteiskunnassa. Tässä tapauksessa tarjoamme niiden näkökulmia aiheesta kiinnostuneille terveydenhuollon ammattilaisille”, toteaa Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki.
Taiteen tasa-arvoista saatavuutta ja hyvinvointivaikutuksia muun muassa terveydenhuollossa ja hoivalaitoksissa on tutkittu Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ArtsEqual-hankkeessa, jota Taideyliopisto koordinoi.
”Tässä ajassa on todella tärkeää tutkia ja kehittää eri taiteenalojen menetelmien ja käytäntöjen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä”, Perkiömäki jatkaa.
Vuodelle 2021 ”Health, Narrative and the Arts – Narratiivisen kompetenssin vahvistaminen taiteessa ja terveydenhuollossa” -hankkeen apuraha on 75 000 euroa. Jenny ja Antti Wihurin rahasto sai toukokuun apurahahaussa 5638 hakemusta. Hakijoista noin kahdeksan prosenttia sai myönteisen päätöksen.