Digitaalisuus, pandemia, kasvavat kustannukset ja alan keskittyminen haastavat suomalaisia rytmimusiikkifestivaaleja
Vuoden 2019 festivaalikenttää kartoittanut toimialabarometri kokosi tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaaleista.
Tyypillinen suomalainen rytmimusiikkifestivaali vuonna 2019 oli pieni, paripäiväinen alle tuhannen henkilön kesätapahtuma Uudellamaalla. Vaikka tilanne on aiemmista vuosista kehittynyt tasa-arvoisemmaksi, festivaalien esiintyjäkattaus oli selkeästi miesvaltainen: kokoonpanoja, joiden kaikki jäsenet ovat miehiä, oli yli 60 prosenttia. Ulkomaalaisten esiintyjien osuus oli noin 14 prosenttia. Festivaaliyleisössä miehiä ja naisia oli suurin piirtein yhtä paljon.
Koronatuista ja edellisvuoden menestyksestä apua festivaaleille
Vuosi 2019 oli festivaaleille taloudellisesti hyvä – yli puolelle jopa tavanomaista parempi. Liikevaihdostaan kertoneiden tapahtumien yhteisliikevaihto oli lähes 88 miljoonaa euroa. Pudotus seuraavana vuonna olikin raju. Suomen musiikkitapahtumien verkosto LiveFIN arvioi rytmimusiikkifestivaalien vuoden 2020 tappioiksi jopa 180 miljoonaa. Pandemian vuoksi jäi järjestämättä varovasti arvioiden 250 rytmimusiikkifestivaalia.
Korona korosti turvallisesti järjestettyjen tapahtumien merkitystä ja selvityksen mukaan nosti yleisen turvallisuustilanteen festivaalien kriittisten menestystekijöiden kymmenen kärkeen. Poikkeusolot kuitenkin myös lähensivät festivaalijärjestäjiä tilanteessa, joka aiheutti suuria taloudellisia tappioita kaikille.
”Koronatuet auttavat monia festivaaleja selviytymään poikkeusajasta, mutta on selvää, että tänä vuonna ei tulla järjestämään kaikkia niitä festivaaleja, jotka nähtiin vuonna 2019. Lisäksi kesän 2021 osalta on vielä epäselvää, millaisia terveysturvallisuuteen liittyviä asioita tulee järjestelyissä huomioida ja miten ne vaikuttavat tuleviin kävijämääriin”, arvioi Cuporen erikoistutkija, MuT Mervi Luonila.
Festivaalien määrä lakipisteessään – keskittyminen voi olla uhka
Festivaalijärjestäjien näkemyksen mukaan Suomen festivaalikenttä on saavuttanut saturaatiopisteensä, eikä tapahtumien kokonaismäärän uskottu enää nykyisestään nousevan.
Suurten festivaalien ennustettiin kasvavan entisestään ja siirtyvän yhä enemmän kansainvälisten toimijoiden käsiin. Tämän vastaajat näkivät potentiaalisena riskitekijänä. Myös koronapandemian aikana tapahtunut digitalisoituminen koettiin potentiaaliseksi uhkaksi, mikäli myös festivaalit eivät ota aktiivisesti ohjelmaansa digitaalista sisältöä.
Toimialabarometri 2019: rytmimusiikkifestivaalien tilanne ennen koronapandemiaa -kartoitus toteutettiin huhtikuussa kyselytutkimuksena kaikille vuoden 2019 rytmimusiikkifestivaalien järjestäjille. Kyselyyn vastanneet 44 organisaatiota järjestivät vuonna 2019 yhteensä 72 festivaalia, joilla oli lähes 1,5 miljoona kävijää ja yli 2 100 esiintyjää. Festivaalijärjestäjiltä kerättiin tunnuslukuja kävijöistä, esiintyjistä, työntekijöistä ja taloudesta sekä näkemyksiä kriittisistä menestystekijöistä, kehittämiskohteista ja tulevaisuudesta.
Vuoden 2019 toimialabarometrin päätoteuttajana toimi LiveFIN ry. Tutkimuksessa olivat mukana Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taidejohtamisen ja yrittäjyyden koulutusohjelma. Tutkimusyhteistyötä tehtiin lisäksi Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa.
Toimialabarometri 2019: rytmimusiikkifestivaalien tilanne ennen koronapandemiaa
Kinnunen, Maarit; Luonila, Mervi (2021)
Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 23
Lisätietoja
Festivaalitutkija Maarit Kinnunen
maarkinn@ulapland.fi
Erikoistutkija (Cupore) Mervi Luonila
mervi.luonila@cupore.fi