Ville Sandqvistin kolumni: Miksi valtauksen dramaturgiaa tarvitaan?
Teatterikorkeakoulun varadekaani Ville Sandqvist kirjoittaa, miten opiskelijavaltauksesta syntyi Valtauksen dramaturgia -kurssi.
Yliopistojen valtausaalto alkoi Helsingin yliopiston päärakennuksen valtauksella 19.9. Se jatkui ja laajeni noin kolmen viikon ajan koskemaan lähes kaikkia Suomen yliopistoja, osaa ammattikorkeakouluja ja myös joitakin lukioita. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun aulatilan opiskelijat valtasivat 21.9. Valtaus kesti tasan kolme viikkoa ja päättyi 12.10.
Valtaukset olivat mielenilmaus ja protesti Suomen hallituksen politiikkaa vastaan. Opiskelijat vastustivat oman toimeentulonsa heikennyksiä, maahanmuuton vaikeuttamista sekä EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen korotuksia. Valtaukset olivat siis luonteeltaan poliittisia.
Vajaa viikko valtauksen alkamisesta Teatterikorkeakoulun opetustarjontaan lisättiin opiskelijoille vapaavalintainen kurssi nimeltä Valtauksen dramaturgia. Aloite kurssiin tuli paitsi opiskelijoilta myös joiltakin lehtoreilta ja professoreilta.
Yhteisen opetuksen keskus vastaa muiden tehtävien ohella Teatterikorkeakoulussa järjestettävistä vapaasti valittavista opinnoista. Opintojaksoja suunnitellaan pääsääntöisesti pitempään, mutta meillä on myös valmius nopeaan reagointiin, kuten Valtauksen dramaturgian kohdalla tapahtui.
Niin valtaus kuin myös siihen liittyvä opintojakso saivat suhteellisen paljon mediahuomiota. Palaute on pääsääntöisesti ollut myönteistä, mutta myös kriittisiä kommentteja on tullut.
Vaikka yliopisto valitsisi sulkea ovensa ympäröivältä maailmalta, olisi sekin yhteiskunnallinen valinta.
Esimerkiksi dosentti Jari Ehrnrooth kirjoittaa Yle-kolumnissaan kriittisen kipakasti, kuinka yliopistolaitoksen ”politisointi nousi uudelle tasolle, kun hallituksen talouspolitiikkaa vastustaviin valtauksiin osallistuville keksittiin antaa opintopisteitä”. Hänen mukaansa ”politisoinnin” alku on löydettävissä, ilmeisen epäonnistuneesta, yliopistolaista. Yliopiston tehtävä, kurkottaa kohti neutraalia ja objektiivista totuutta, loistaa Ehrnroothin mukaan poissaolollaan.
En ymmärrä, miten yliopisto voisi olla olematta osa kansalaisyhteiskuntaa ja yhteisöä. Vaikka yliopisto valitsisi sulkea ovensa ympäröivältä maailmalta, olisi sekin yhteiskunnallinen valinta. Yliopistolaitos on merkittävä yhteiskunnallinen tekijä, kuten tiedämme. Yliopistot vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon esimerkiksi osallistumalla lakien valmisteluun, ministeriöiden työryhmiin ja parlamentaarisiin kuulemistilaisuuksiin.
Helsingin yliopisto toteaa kotisivuillaan: Uskomme intohimoisesti tieteen voimaan muuttaa asenteita, ihmisiä ja yhteiskuntaa – maailman parhaaksi. Jari Ehnrooth kertoo häpeävänsä tätä ja hän olettaa uuden yliopistolain ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen, eetoksen, olevan syy Helsingin yliopiston rankingin laskuun. Kööpenhaminan yliopisto on ollut pitkään Pohjoismaiden ykkönen yliopistovertailuissa. Kööpenhaminan yliopiston strategiassa kuitenkin mainitaan liuta globaaleja ongelmia ja puhutaan yliopiston vastuusta osallistua yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.
Valtauksen esiin nostamat opiskelijoihin kohdistuvat menoleikkaukset ja kansainvälisten opiskelijoiden Suomessa opiskelun vaarantuminen koskevat koko Taideyliopistoa ja ovat siten koko yliopistoyhteisön asia. Valtauksen dramaturgia -opintojaksolla osoitimme sekä tukea opiskelijoille että käytimme tilaisuutta hyväksi opinnollistamalla niitä sisältöjä, joita valtaukseen liittyi.
Kolmen viikon valtauksen aikana opiskelijat järjestivät lukuisia keskustelutilaisuuksia, elokuvailtoja, työpajoja ja luentoja. Monet opettajat sekä alumnimme kävivät puhumassa eri aiheista. Tämän lisäksi opiskelijat harjoittelivat epähierarkkista järjestäytymistä ja hajautetun päätöksenteon mallia. Kaikki asioita, joita Valtauksen dramaturgia – opintojakson osaamistavoitteissa lueteltiin. Saadakseen suorituksen opiskelijan oli laadittava raportti kurssista.
Taideyliopistossa on luonnollisesti myös opiskelijoita – ja henkilökuntaa – jotka eivät kannattaneet valtausta eivätkä osallistuneet siihen. On hyvä puhkoa, avata ja siten purkaa valtaukseen liittyvää vastakkainasettelua, joka käy ilmi muun muassa some-keskusteluissa ja uutismedioiden kommenttikentissä. Myös tästä aiheesta, vastakkainasettelusta, olisi tärkeätä järjestää kurssi, keskustelutilaisuus tai seminaari.
Teksti: Ville Sandqvist
Ville Sandqvist työskentelee opetuksen varadekaanina ja yhteisen opetuksen keskuksen johtajana Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.