Vetovoimaa taiteesta ja kulttuurista
Monet uskovat virheellisesti, että valmistumisen jälkeen ulkomaalaiset opiskelijat palaavat kotimaahansa. Meillä tilanne on päinvastainen: kolme neljästä Taideyliopiston kansainvälisestä opiskelijasta on yhä Suomessa vuoden kuluttua valmistumisestaan, kirjoittaa dekaani Emilie Gardberg.
Eduskuntavaalien kynnyksellä työperäinen maahanmuutto on ajankohtainen teema. Suomen väestö vähenee, vaikka muualla kehitys on päinvastaista. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa väestönkasvua pitääkseen taloutensa kilpailukykyisenä ja yhteiskunnan kukoistavana. Opiskelumaailma on erinomainen esimerkki menestyksekkäästä kotouttamisesta, sillä opiskelijoiden keskinäiset verkostot ja yhteisöllisyys tukevat juurtumista uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Valtio käynnisti kansallisen Talent Boost -ohjelman muun muassa parantaakseen yliopistojen mahdollisuuksia houkutella Suomeen kansainvälisiä opiskelijoita ja juurruttaa heidät maahan pysyvästi. Puhutaan veto- ja pitovoiman käsitteistä, jotka kuvastavat kansainvälistä kiinnostusta Suomea kohtaan opiskelumaana, mutta myös valmistumisen jälkeisenä kotimaana.
Taideala houkuttaa tällä hetkellä useampia hakijoita kuin koskaan ennen, ja entistä useammat näistä hakijoista ovat ulkomaalaisia. Itse asiassa juuri päättyneessä opiskelijahaussa puolet Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vastaanottamista hakemuksista tuli kansainvälisiltä hakijoilta. Mistä suosio sitten johtuu?
Suomalaisella taidekoulutuksella on erittäin hyvä maine. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, jossa itse toimin dekaanina, on toistuvasti sijoittunut maailmanlaajuisen esittävien taiteiden QS Ranking -yliopistovertailun kärkeen aivan New Yorkin, Lontoon ja Wienin kaltaisissa musiikkimetropoleissa sijaitsevien huippuinstituutioiden rinnalle. Erasmus-kyselyiden tulosten perusteella vaihto-opiskelijat pitävät Taideyliopistoa Suomen parhaana yliopistona. Opiskelijat arvostavat koulutuksemme laatua, opintojen henkilökohtaisia mukauttamismahdollisuuksia sekä yliopistomme mielekästä ja innostavaa opiskeluyhteisöä.
Monet uskovat virheellisesti, että valmistumisen jälkeen ulkomaalaiset opiskelijat palaavat kotimaahansa. Meillä tilanne on päinvastainen: kolme neljästä Taideyliopiston kansainvälisestä tutkinto-opiskelijasta on yhä Suomessa vuoden kuluttua valmistumisestaan. Olemme siis jo ennen Talent Boostia onnistuneet houkuttelemaan opiskelijoita Suomeen ja juurruttamaan heidät suomalaiseen yhteiskuntaan: he ovat viihtyneet niin hyvin, että ovat jääneet tänne jatkamaan uraansa ja vaikuttamaan osaltaan yhteiskunnalliseen kehitykseen.
Taide ja musiikki ovat erinomaisia aloja vasta maahan muuttaneille. Musiikilliset perinteet ovat usein maailmanlaajuisia, ja musiikin yhteinen kieli tukee viestintää ja mahdollistaa yhteistyön, vaikka kaikki eivät puhuisikaan samaa kieltä. Yhteisön ja kodin löytäminen on helppoa, kun olemassa on jo yksi vahvasti yhdistävä ja osallistava tekijä – musiikki.
Opiskelijoiden lisäksi yliopistomme palvelee yhteiskuntaa laajemminkin. Suomi on rakentanut itselleen vahvan brändin yhtenä musiikin suurvalloista. Brändi houkuttelee Suomeen ihmisiä, joista kaikki eivät välttämättä edes ole musiikkialalla.
Päätös uuteen maahan muuttamisesta on useimmiten monen eri tekijän summa. Tärkeimpiä syitä ovat työt ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Taideala tarjoaa molempia. Panostamalla voimakkaasti taidealaan voimme lisätä Suomen kansainvälistä vetovoimaa ja näkyvyyttä sekä työnhakijoiden että mahdollisten opiskelijoiden keskuudessa. Tulevaisuudessa olemme yhä riippuvaisempia luovista toimijoista, jotka osaavat käsitellä, tulkita ja pukea sanoiksi tämän maailman monimutkaisia yhteyksiä ja ilmiöitä. Tässä tehtävässä taidekoulutus ja elinikäinen suhde taiteeseen ovat avainasemassa.
Emilie Gardberg
Dekaani
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Teksti on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Hufvudstadsbladetissa perjantaina 17.3.2023. Julkaisemme kevään 2023 eduskuntavaalien alla puheenvuoroja yhteiskunnasta ja taiteesta. Gardbergin puheenvuoro on niistä neljäs.