Vapaa taide ja tiede avaavat tietä tulevaisuuteen
Millaista maailmaa osaamme kuvitella, jos emme uskalla kyseenalaistaa nykyistä, kysyy Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén. ”Miten voimme löytää uusia suuntia, jos pitäydymme vain siinä, minkä jo tunnemme?”
Taiteen tehtävä on avata näkymiä siihen, mitä emme vielä osaa nähdä. Se haastaa totuttuja käsityksiä, tekee näkyväksi vaiettuja kokemuksia ja antaa muodon ajatuksille ja tunteille, joille ei välttämättä vielä ole sanoja. Taide auttaa ymmärtämään ihmistä ja maailmaa, mutta myös kuvittelemaan, miten ne voisivat olla toisin.
Tämä tehtävä edellyttää vapautta. Taiteilija tarvitsee tilaa kokeilla, epäonnistua, etsiä ja ottaa riskejä. Taiteen arvoa ei voi määritellä ennalta sen perusteella, kuinka hyödyllistä, miellyttävää tai helposti ymmärrettävää se on. Jos taiteen tekemistä ohjaavat liiaksi ulkopuolelta asetetut odotukset, kaventuu myös mahdollisuus synnyttää jotakin aidosti uutta.
Sama koskee tiedettä. Yliopistoilla on vastuu tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä sekä tuoda osaamisensa yhteiskunnan käyttöön. Se edellyttää vapautta arvioida, mitkä kysymykset ovat tutkimisen arvoisia ja miten niitä tulisi lähestyä. Uuden tiedon merkitys voi paljastua vasta pitkän ajan kuluttua. Siksi vapauden on ulotuttava myös kysymyksiin, joita kukaan ei vielä osaa pitää hyödyllisinä, ja tuloksiin, joita kukaan ei ole tilannut.
Taiteen ja tieteen vapaus on koko yhteiskunnan etu. Demokratia tarvitsee tilaa erilaisille näkökulmille, kokemuksille ja tavoille ilmaista niitä. Taide voi vahvistaa yhteisöjä ja kokemusta siitä, että kuuluu joukkoon ja voi vaikuttaa. Yhteisöllisyys ei edellytä samanmielisyyttä: taiteen äärellä voimme jakaa kokemuksia ja kohdata myös sellaista, mitä emme ymmärrä tai allekirjoita. Kyky elää yhdessä erimielisinä on demokratian keskeinen voimavara.
Yliopistoilla on tässä erityinen vastuu. Tehtävänämme on luoda ympäristö, jossa taiteellinen työskentely, tutkimus ja oppiminen saavat kehittyä vapaasti taide- ja tiedeyhteisön uteliaisuuden, luovuuden ja vastuullisuuden ohjaamina. Taiteilijaksi kasvaminen vaatii aikaa, pitkäjänteisyyttä, toistoa ja rohkeutta kohdata keskeneräisyys. Samalla se vaatii yhteisön, jossa voi haastaa itseään ja muita, kokeilla tuntematonta ja oppia myös epäonnistumisista.
Aikamme suuria kysymyksiä ei ratkaista vain tehostamalla olemassa olevia toimintatapoja. Tarvitsemme kykyä nähdä nykyhetkeä pidemmälle, tunnistaa vaihtoehtoja ja kuvitella tulevaisuuksia, joita emme vielä osaa toteuttaa.
Vapaa taide ja tiede eivät ainoastaan auta meitä ymmärtämään maailmaa sellaisena kuin se on. Ne auttavat meitä näkemään, millainen se voisi olla.
Kaarlo Hildén
rehtori, Taideyliopisto