Mitä Serbian yliopistoyhteisö opettaa Euroopalle?
Sunnuntaina vanha valta kaatui Serbian vaaleissa. Lähes kaksi vuotta jatkuneiden opiskelijavetoisten mielenosoitusten jälkeen opiskelijoiden vaalilista saavutti alustavien tulosten mukaan parlamentaarisen enemmistön ja haastoi yli vuosikymmenen ajan maata hallinneen autoritaarisen poliittisen järjestelmän.
Serbian opiskelijat, taiteilijat ja yliopistoyhteisö ovat osoittaneet poikkeuksellista rohkeutta demokratian ja akateemisen vapauden puolustamisessa. Yksi näkyvistä toimijoista on ollut Belgradin taideyliopiston rehtori Mirjana Nikolić, joka on puolustanut määrätietoisesti yliopistojen autonomiaa ja opiskelijoiden oikeuksia voimakkaasta poliittisesta painostuksesta huolimatta. Tämän rohkeuden merkitys ulottuu kauas Serbian rajojen ulkopuolelle.
Historiallisen vaalituloksen taustalla on pitkä ja huolestuttava kehitys: yliopistojen ja taidekentän toiminnan vahva poliittinen ohjaus, poliittiset virkanimitykset, taiteen ja tieteen vapauden rajoittaminen, rajut rahoitusleikkaukset sekä opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön painostaminen.
Opiskelijaliike sai alkunsa, kun Novi Sadin rautatieaseman katos romahti marraskuussa 2024 ja 16 ihmistä menehtyi. Oikeudenmukaisuuden ja vastuunkannon vaatimuksista, kasvoi koko maan laajuinen liike demokratian, oikeusvaltion ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta.
Rohkeuden historiaa
Euroopan historia muistuttaa meitä siitä, miten merkittävä voima sivistyksellä, kulttuurilla ja yhteiskunnallisella rohkeudella voi olla. Vuonna 1989 opiskelijat, taiteilijat ja intellektuellit olivat mukana muuttamassa Keski- ja Itä-Euroopan poliittista todellisuutta. Václav Havel kirjoitti totuudessa elämisestä.
Myös juuri nyt Euroopan nuoret vaativat muutosta. Pariisissa ja muualla Ranskassa opiskelijat ovat nousseet puolustamaan koulutuksen tulevaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia, kun taas Albanian Tiranassa opiskelijat ovat osoittaneet mieltään koulutuksen kustannuksia, heikkoja opiskeluolosuhteita ja korruptiota vastaan. Osaan mielenosoituksista on liittynyt myös väkivaltaisia yhteenottoja.
Serbia kirjoittaa tähän eurooppalaiseen historiaan uutta lukua.
Ympäri maailmaa akateeminen vapaus, taiteellinen ilmaisunvapaus ja instituutioiden riippumattomuus kohtaavat kasvavia paineita. Demokratia tarvitsee vahvoja instituutioita, mutta yhtä lailla ihmisiä, jotka ovat valmiita puolustamaan niiden perustana olevia arvoja.
Kuvittelu ei riitä, on vietävä myös käytäntöön
Serbian opiskelijat ovat siirtyneet protestista poliittiseen toimintaan, vaatimuksista vastuunkantoon. Heidän voittoisalla vaalilistallaan on huomattavan paljon ihmisiä, joilla ei ole aiempaa kokemusta puoluepolitiikasta. He ovat päättäneet ryhtyä itse toteuttamaan sitä muutosta, jota ovat vaatineet.
Heillä ei ole ollut aikaa viiden vuoden tiekarttoihin ja loputtomiin työpajoihin. Heidän on ollut pakko toimia, tehdä päätöksiä, ottaa riskejä ja rakentaa tulevaisuutta keskellä epävarmuutta. Samalla heidän on täytynyt pystyä kuvittelemaan toisenlainen yhteiskunta ja uskomaan sen mahdollisuuteen.
Meille yliopistoille tämä asettaa perustavanlaatuisen kysymyksen: kasvatammeko nuoria sopeutumaan maailmaan sellaisena kuin se on, vai annammeko heille valmiuksia kuvitella ja rakentaa maailmaa sellaisena kuin se voisi olla? Annammeko esimerkin toimeenpanemisesta?
Taide ja tiede vahvistavat juuri niitä kykyjä, joita demokratia tarvitsee: kriittistä ajattelua, mielikuvitusta, vuoropuhelua, kykyä kyseenalaistaa ja rohkeutta haastaa vallitsevia totuuksia. Niiden rinnalla meidän on vahvistettava ymmärrystä yhteiskunnallisesta todellisuudesta, vastuunkantoa ja aktiivista toimijuutta.
Sivistys on myös toimintaa. Se on kykyä muuttaa ajatukset teoiksi ja kantaa vastuuta niiden seurauksista.
Vaalivoitto on vasta alku. Luottamuksen ja demokraattisten instituutioiden jälleenrakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, osaamista, yhteistyötä ja rohkeutta. Demokratian todellinen koetinkivi on siinä, miten valtaa käytetään sen jälkeen, kun se on saavutettu.
Mutta juuri nyt Serbia antaa Euroopalle jotakin erityisen arvokasta: toivoa. Onnittelut Serbian opiskelijoille, taiteilijoille, yliopistoyhteisöille ja kansalaisille.
Kaisa Rönkkö,
dekaani, Sibelius-Akatemia
Taideyliopisto kuuluu Belgradin taideyliopiston kanssa samaan musiikin ja taiteiden alan eurooppalaiseen IN.TUNE-yliopistoallianssiin.