”Tavoitteena oli tilat, jotka eivät rajoita vaan mahdollistavat” – Mylly-uudisrakennus arkkitehti Asmo Jaaksin silmin

Taideyliopiston uudisrakennus Sörnäisissä on valmis syksyllä 2021. Suunnittelua ohjasivat muunneltavuus, yhteisöllisyyden tukeminen ja ympäristöön sovittaminen, kirjoittaa pääarkkitehti Asmo Jaaksi.

Mylly-uudisrakennuksen työmaa
Uusi Mylly-rakennus Sörnäisissä yhdistää vanhoja teollisuusrakenteita ja siihen sovitettuja uudistiloja.

Kun Taideyliopiston uudisrakennukselle etsittiin kilpailun kautta suunnittelijaa vuonna 2017, lähdimme JKMM Arkkitehdeissa innolla mukaan. Suunnittelutehtävä oli mitä kiinnostavin ja rakennuspaikka karhean kiehtova dynaamisella ja kehittyvällä Sörnäisten rannan alueella.

Teollinen historia ja ympäristö arkkitehtuurin lähtökohtina

Uusi rakennus täydentää Sörnäisten rantatien historiallista kaupunkikuvaa. Perinteistä teollisuusrakentamista on tulkittu modernilla tavalla. Mittakaava on ympäristöön ja käyttötarkoitukseen sopivan suurpiirteistä. Jyhkeä punatiilinen rakennusmassa on aukotettu konstailemattoman pelkistetysti rytmitetyin ikkunoin. Kattoterassi tuo kontrastoivaa keveyttä kokonaisilmeeseen.

Minimalistisen veistoksellinen arkkitehtuuri antaa tilaa ja tarjoaa näkyvyyttä rakennuksen toiminnalle ja sisällölle tukien näin Kuvataideakatemian omaa identiteettiä.

Suojellut osat eli siilorakennus sekä Kaikukadun puoleinen siipirakennus korjattiin ja muokattiin perusteellisesti uuteen käyttöön, vanhaa kunnioittaen.

Lähtökohtana muunneltavuus ja joustavuus

Tärkein tavoite oli kuvataiteen sekä valo- ja äänisuunnittelun opetusta mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti palvelevien tilojen rakentaminen. Oppimisympäristön kehitystä ja muutoksia on kuitenkin mahdotonta nähdä edes lähitulevaisuuteen rakennuksen elinkaaren ollessa kymmenien, jopa satojen vuosien mittainen.

Taideyliopiston toiminta on elävää, monimuotoista ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin reagoivaa. Niinpä muunneltavuus on ollut tässä tapauksessa erityisen korostuneessa asemassa.

Suunnittelun keskeinen lähtökohta oli toteuttaa joustavat tilat, jotka eivät rajoita vaan mahdollistavat.

Selkeä rakennusrunko ja reilu kerroskorkeus antavat mahdollisuuden tilojen sijoitteluun useilla eri tavoilla.  Laajoilla yhtenäisillä kerrostasoilla toimintojen väliset rajat ovat muunneltavissa. Avoimien tilojen käyttöä voidaan joustavasti jäsennellä kalustuksen avulla.

Erilaiset vyöhykkeet tukevat erilaisia kohtaamisia

Innostava ja toimiva oppimisympäristö on fyysisten, virtuaalisten sekä sosiaalisten tekijöiden luoma kokonaisuus. Tulevaisuuden työ- ja oppimisprosesseilla on sosiaalinen luonne ja niitä rikastavat virtuaaliset ympäristöt. Vuorovaikutuksen ja yhdessä oppimisen tarve lisääntyy. Erilaiset kohtaamisen paikat korostuvat. Koko rakennus ulkotiloja myöten on työ- ja oppimisympäristöä.

Vyöhykkeisyys jäsentää tilojen ja toimintojen sijoittelun rakennuksessa. Ensimmäisen kerroksen tilat ovat kutsuvasti avoimessa kontaktissa ulkomaailmaan. Yhteyksiä löytyy viereiseen Kookos-kiinteistöön, jossa on Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu sekä paljon koko Taideyliopiston yhteistä toimintaa.

Julkinen vyöhyke jatkuu toiseen kerrokseen, jossa sijaitsee myös yhteiskäyttöisiä opetus- ja kokoontumistiloja. Toinen sisäänkäynti on korttelipihan puolella, jolloin rakennuksen läpi syntyy kadunomainen reitti.

Sisäisiä kohtaamisia tukevat tilat ovat välittävänä vyöhykkeenä kuljettaessa julkiselta alueelta yksityisempään. Keskittyvää tiimi- ja yksilötyötä palvelevat tilat sijoittuvat luontevasti uloimpaan vyöhykkeeseen, rakennuksen rauhallisimpiin osiin.

Yhteisöllisyys on tilaratkaisujen tärkeä lähtökohta. Kerrokset yhdistävä lasikatteinen keskustila muodostaa rakennuksen sydämen. Valoisan keskustilan äärelle, liikenteellisesti vilkkaimpiin kohtiin sijoittuvat avoimet kohtaamisen tilat. Näiden luonne voi vaihdella taukotilasta vapaamuotoiseksi työskentelytilaksi.

Tiloja jotka saa ottaa omakseen

Käytettävyys, eli tilojen helppo ja luonteva haltuunotto, on olennainen tekijä toimivuuden kannalta. Karhea raakatila vapauttaa käyttäjän muokkaamaan ympäristöä omakseen. Rakennusrunko ja tilapinnat toteutettiin kovaa käyttöä kestävinä, mikä tukee rakennuksen käyttötarkoitusta. Betonipinnat ja sisustuksen rouhea yleisote on luonteva arkkitehtoninen teema, joka sopii hyvin yhteen alueen teollisen perinteen kanssa.

Teatterikorkeakoulu seinänaapurina tarjoaa mahdollisuuden tilojen yhteiskäyttöön sekä toimintojen synergiaan. Yhteys kiinteistöjen välillä on tehty sujuvaksi. Tehokkuuden lisäksi tarjoutuu uusia mahdollisuuksia toiminnan sisällön kehittämiselle ja akatemioiden väliselle kohtaamiselle avoimen kampuksen hengessä.

Mielenkiintoinen suunnittelutehtävä ja yhteistyö Taideyliopiston väen kanssa on aidosti inspiroinut koko tiimiämme. Uskon, että se on aistittavissa rakennetussa lopputuloksessa.

Asmo Jaaksi
arkkitehti SAFA
pääsuunnittelija, Taideyliopiston uudisrakennus Mylly