Keskustelu tutkimuksesta kannustaa meitä yhä parempiin tuloksiin, kirjoittaa Taideyliopiston vararehtori Jaana Erkkilä-Hill
Tutkimuksen vararehtorimme Jaana Erkkilä-Hill vastaa Tieteessä tapahtuu -lehden kolumnin kritiikkiin.
Taideyliopiston tutkimustoiminnan tila herättää aika ajoin voimakasta arvostelua muissa yliopistoissa työskentelevien kollegoidemme keskuudessa. Taideyliopiston tutkimus siis herättää keskustelua, mitä pidän erittäin hyvänä asiana: se pakottaa niin yksilön kuin instituutionkin pohtimaan omaa toimintaansa.
Dosentti Taina Saarikivi nostaa Tieteessä tapahtuu -lehden mielipidekirjoituksessaan esiin Taideyliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnissa esitettyjä kehittämiskohteita. On hienoa, että tutkimuksemme kansainvälinen kokonaisarviointi kiinnostaa ja että raporttia luetaan.
Taina Saarikivi kiinnittää huomiota erityisesti Taideyliopistossa tehtävään taiteelliseen tutkimukseen, jonka rinnalla Taideyliopistossa tehdään myös vakiintunutta kansainvälisesti tunnustettua tieteellistä tutkimusta. Taideyliopiston tutkimuksen kokonaisarvioinnin toteuttaminen oli harppaus Saarikiven perään kuuluttaman pitkäjänteisen tutkimuksen kehittämisen suuntaan. Eurooppalaisten taideyliopistojen tutkimus on nuorta myös kansainvälisesti ja matkaa on kurottavana perinteisten tiedeyliopistojen pitkään historiaan verrattuna. Taideyliopisto on tehnyt tiivistä yhteistyötä Euroopan johtavien taideyliopistojen kanssa tutkimuksen kehittämiseksi, ja tutkimuksen kokonaisarviointi on herättänyt kiinnostusta kansainvälisten kumppaniemme keskuudessa, koska vastaavaa ei muualla ole tehty.
Kyse oli kehittämiseen tähtäävästä arvioinnista, jossa halusimme rehellisen ja kaunistelemattoman näkemyksen tutkimuksemme tilasta. Paneelin huomiot perustuvat tutkijoidemme esille nostamiin asioihin yksiköiden itsearvioinnin yhteydessä. Taina Saarikivi nostaa kritiikissään esiin julkaisujemme vähäisen määrän. Kokonaisarviota suunniteltaessa pyrimme luomaan mallin, joka ottaisi huomioon myös taiteellisen tutkimuksen moninaiset julkaisualustat ja tutkimustulokset, jotka ovat muussa kuin perinteisessä akateemisen kirjoittamisen muodossa. Tähän suuntaan ollaan menossa myös eurooppalaisessa tutkimuksen ja tutkijan vastuullisessa arvioinnissa. Kaikki suomalaiset yliopistot ovat allekirjoittaneet CoARAn sopimuksen.
Taideyliopisto kamppailee tohtorikoulutuksen pitkien valmistumisaikojen suhteen aivan kuten esimerkiksi humanistiset tiedekunnat. Yliopistot voivat tarjota palkallisia tohtorikoulutettavien työsuhteita vain harvoille ja moni joutuu tekemään väitöstutkimustaan muun työn ohella. Pitkät valmistumisajat ovat myös OKM:n huolen aihe, ja aihetta on käsitelty myös Unifin tutkimusvararehtoreiden kokouksissa. Yliopistoissa, Taideyliopisto mukaan lukien, pohditaan tohtorikoulutuksen uudistamista ja valmistumisaikojen radikaalia lyhentämistä. Taideyliopistossa erityinen haaste koskee taiteellisia tohtorintutkintoja, joissa tehdään muiden yliopistojen tutkintoihin nähden tuplatyö.
Dosentti Saarikivi nostaa esille professorikuntamme poikkeavuuden muista yliopistoista. Taideyliopiston opetus perustuu taiteelliseen toimintaan ja tutkimukseen. Osa professorikunnastamme on rekrytoitu taiteellisin ansioin, osa sekä taiteellisin että tieteellisin, ja loput puhtaasti akateemisin meriitein. Taideyliopisto ei edellytä taiteellisin ansioin rekrytoidulta professorilta tutkijan koulutusta, kuten ei tiedeyliopistossakaan oleteta taiteentutkijan olevan koulutukseltaan sekä ammattitaiteilija että tutkija.
On arvokasta, että dosentti Saarikiven kaltaiset ansioituneet tutkijat haluaisivat työskennellä Taideyliopistossa. Se kertoo Taideyliopiston olevan kiinnostava tutkimusympäristö. Selvitämme parhaillaan Saarikiven esiin nostamia väitteitä liittyen äänisuunnittelun professorin rekrytointiprosessiin. Keskustelu toimintakulttuurista auttaa kaikkia osapuolia tarkastelemaan asioita monelta suunnalta. Taideyliopistossa on vilpitön tahto kehittää tutkimusta, mutta kuten kaikki ymmärrämme, tutkimus on hidas laji, ja Taideyliopisto täyttää tänä vuonna vasta kymmenen vuotta.
Taide ja tutkimus tarvitsevat monenlaisia tekijöitä, erilaisilla taustoilla ja taidoilla varustettuja asiantuntijoita, jotka kaikki ovat taiteen ja hyvän elämän asialla. Vaalikaamme siis yhteistyötä!
Jaana Erkkilä-Hill
Vararehtori, tutkimus
Taideyliopisto